Rakennuksilla on jostain kaava- tms määräyksestä tuleva rajoitus rakennusalalle tai huoneistoalalle. Ilmiö on, että tätä yritetään kiertää aika ajoin. Madalletaan huonetiloja tilapäisesti, rakennetaan kaksikerroksisia olohuoneita, joissa kaikki valmiina välipohjalle. Tehdään kellareita, jotka kuitenkin tehdään asumiskäyttöön heti kun silmä välttää.
Näitä on aika paljon. Millaisia kokemuksia raatilaisilla on näistä. Onko käry käynyt koskaan?
Näitä on aika paljon. Millaisia kokemuksia raatilaisilla on näistä. Onko käry käynyt koskaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
On täysin normaalia tehdä korkeita tiloja ja kellareita ja käyttöullakoita.
Meillä rakennesuunnitelmissa on huomioitu valmius ullakon ja kellarin portaikolle ja katselmuksissa ne on hyväksytty ja huomattu.
Kellarin käyttöönotto askarteluhuoneena jne voi sisältää aivan normaalitasoisen sisustuksen ja asuinkäytön aivan laillisesti eli vanha suunnitelija etsii ongelmia aivan väärästä paikasta.
Ei ole minun ongelma. Et taida tajuta mistä tuossa on kyse. Eli ylitetään konstailemalla sallitut neliöt. Ensin halutaan postimerkkitontti keskeltä kylää ja siihen tuplaneliöt kaavamääräyksiin nähden. Siitä on kyse. Minun puolesta saavat ylittää aivan vapasti, mutta kyseessä on merkillepantava ilmiö.
Meillä juttu näkyy niin, että kyselevät korvat punaisina että eiväthän sähkökuvat mene kuntaan.
Paras tapaus on, jossa 80 neliön kesämökkiä on konstailemalla kasvatettu 200 m2 kokoon. Lopputarkastuksessa mökki vielä oli 80 m2. Lopputarkastuksen jälkeen alkoivat rakennustyöt.
Millä näitä kaavarajoituksia ylipäätään perustellaan? Tuntuisi kaikkien muiden kuin asukkaiden kannalta olevan täysin samantekevää, ovatko esim. kellaritilat varastona vai asumiskäytössä. Talon koon rajoittamisen kyllä ymmärtää, mutta tilojen käyttötarkoitukseen liittyvät rajoitukset ihmetyttää.
Kaavan määrittelemä rakennusoikeus on valuuttaa. Tontin hinta määräytyy sen mukaan, kuinka paljon siihen saa rakentaa. Jos rajoituksia ei olisi, kokisi maan hinta inflaation ja seuraisi kaaos. Tätä voi verrata siihen, että jokainen saisi itse painaa setelirahaa sen verran kun tarvitsee.
Se kuinka paljon kullekin tontille määritellään rakennusoikeutta, päätetään kunnan kaavaosastolla. Näihin päätöksiin vaikuttavat poliittiset ja yhteiskunnalliset seikat. Esimerkkinä voi pitää vaikka koulujen, päiväkotien, maanteiden jne. kapasiteettia. Alueiden ja aluekokonaisuuksien kokonaisasukasmäärä halutaan pitää alueen kapasiteetin rajoissa ja toisaalta toisinpäin.
Taloudellinen hyöty rakennusoikeudesta tulee poliittisista ja moraalisista syistä johtuen käsitellä kaikkia maanomistajia / -vuokraajia jotakuinkin tasavertaisesti kohdellen. Eli jos sinä saat lisää rakennusoikeutta, pitää naapurinkin saada jne.
Kunnanvaltuusto näistä viimekädessä päättää. Muistakaa kaikki äänestää.
Kyllä vaan. Ja tuolle rajoitukselle eräät näyttävät pitkää nenää. Niitä vain tulee esiin kun on pakko yrittää päästä selville mikä talosta on oikeasti tulossa. Jos korkea olohuonen katkaistaan pystysuunnassa kahdeksi huoneeksi niin on hyvä, että ylemmässäkin huoneessa on pistorasioita.
Mutta sooloilu neliöbluffissa on muuten kyllä varsinainen ilmiö.