Osaako kukaan sanoa, jos testamentti on tehty noin 5 vuotta sitten sisältäen kaiken varallisuuden..... ja nyt
testamentin tekijä tekee sopimuksen hänen jälkeen jäävistä käteisvaroista
omalle pojalleen.... eli testamenttia ei muuteta tai kumota.
Kumpi pätee testamentti vai uusi sopimus ??
Kiitos mahdollisista vastauksista
testamentin tekijä tekee sopimuksen hänen jälkeen jäävistä käteisvaroista
omalle pojalleen.... eli testamenttia ei muuteta tai kumota.
Kumpi pätee testamentti vai uusi sopimus ??
Kiitos mahdollisista vastauksista
Vastaukset 17
Vanhimmat
Puhutaanko testamentissa käteisvaroista?
Pankkitilivarat niin paljon kuun niitä jäljellä on , on sanatarkka muoto testamentissä
Kiitos muuten vastauksesta....
ei kuun vaan kun ..
Tarkoitin käteisvaroilla , käyttötilivaroja.... käteistähän on vähän.....
Tarkoitatko siis, että testamentin tekijä ei tee uutta testamenttia, vaan jotenkin muuten lupaa, että kuoleman tullessa joku saa pesästä jotain?
Jos näin, niin testamentin mukaan mennään. Muilla sopimuksilla/lupauksilla voi pyyhkiä takapuolta, jos joku asian riitauttaa. Testamentti on nimenomaan sellainen "sopimus", jolla voi määrätä omasta kuolemanjälkeisestä omaisuudestaan.
Ja testamentinhan voi tehdä uudestaan vaikka tuhat kertaa, ja viimeiseksi tehty on pätevä - vanhempia ei tarvitse mitenkään erikseen kumota.
ei tee uutta testamenttia, vain "lisäsopimuksen"...
KIITOS vastauksesta , asia tuli selväksi....
Hyvää syksyn jatkoa
Tulkintaongelmia voi syntyä, jos aiempia testamentteja ei ole kumottu. Testamentti saatetaan tulkita rinnakkaiseksi testamentiksi, jos se ei ole ristiriidassa aiemman kanssa eli jos molemmat voitaisiin panna täytäntöön. Jos on tarkoitus, että vain viimeinen pätee, selvintä on kertoa, että aikaisemmat on kumottu.
Ei tule niin minkäänlaisia tulkintaongelmia, koska eihän tässä oltu edes tekemässä testamenttia, vaan vapaamuotoisia määräyksiä joilla ei ole merkitystä.
Ja tällaisia vapaamuotoisia määräyksiä ei siis pidä tehdä. Eikä kirjoitella taulujen taakse, mikä kenellekin jaossa menee.
Kaikkien kuoleman varalta annettujen määräysten pitää olla määrämuodossa laaditussa testamentissa.
Ja kysynpähän vaan, että millähän testaattori ajatteli, että hautajaiset maksetaan, jos kerran kaikki käteisvarat menisivät pojalle?
>>Ei tule niin minkäänlaisia tulkintaongelmia, koska eihän tässä oltu edes tekemässä testamenttia, vaan vapaamuotoisia määräyksiä joilla ei ole merkitystä.
Meniks nyt vähän sekaisin kuka sanoi ja mitä?!
Joonas 2 (joka oli tässä se joka jotain kyseli) kyllä ihan selkeästi ilmoitti näin:
"ei tee uutta testamenttia, vain "lisäsopimuksen"...
KIITOS vastauksesta , asia tuli selväksi...."
Uutta testamenttia ei siis olla tekemässä. Millään "lisäsopimuksilla" ei ole merkitystä, jos ja kun ne eivät ole testamentin muodossa.
Mutta tulkintaongelmia toki syntyy silloin kun joku ei ymmärrä lukemaansa.
>>Ja tällaisia vapaamuotoisia määräyksiä ei siis pidä tehdä. Eikä kirjoitella taulujen taakse, mikä kenellekin jaossa menee.>>
Testamentti on ainut tapa määrätä kuoleman jälkeisestä omaisuuden jaosta. Mutta kyllä lahjanlupauskin on pätevä silloin, kun sitä ei kytketä kuolinhetkeen.
Esim. taulun taakse kirjoitettu teksti: "Maijalle" tarkoittaa, että perittävä on antanut lahjanlupauksen, jota ei ole siis täytetty. Perinnönjaossa Maijalla on oikeus saada taulu itselleen, jos lahjanlupaus on mahdollista toimeenpanna kenenkään oikeutta loukkaamatta (erityisesti lakiosaa ei voida lahjanlupauksella loukata).
>>Meniks nyt vähän sekaisin kuka sanoi ja mitä?!
Perinnönjako eli mm pankissa olevien rahojen luovutus sille pojalle ja jollekin muulle voidaan tehdä vasta kun kuolinpesän velat on maksettu pois. Hautajaiskulut ovat juuri näitä pesänselvitysvelkoja, kuten myös perunkirjoituskulut ja sairaalalaskut jne kuoleman jälkeen erääntyvät laskut.
Joten kyllä ne on ensin hoidettu ja sitten vasta perillisille!
Jos rahavarat on testamentilla määrätty jollekulle, kyseessä on legaatti, ja se maksetaan pesän varoista päältäpäin. Jos testamentti on näin tehty täytyy yleistestamentinsaajien joko maksaa velat omista varoistaan taikka myydä pesän omaisuutta, jotta saavat velat maksettua.
Jos siis pesässä on omaisuutta esim 210 000 ja hautauskulut ym. velat ovat 10 000 ja X:lle on tehty legaatti 10 000 eurosta, niin kyllä se X ne rahat saa.
Testamentin yläpuolelle menee vain perintökaari ja testamentille on muotovaatimukset:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L10P1
Testamentista ja henkivakuutuksesta vielä kysyn minäkin. On leski, 75 v ja hänen miehensä kuoli kesällä ja oli 95 v. Omaishoitajavapaalla ollessaan miehen lapset kävivät tekemässä eräässä pankissa tälle 95 v miehelle henkivakuutuksen sykssyllä 2013 ja siihen tuli ehdot: kaikki rahat, oli paljon, menevät miehen 1. avioliion lapsille. Ei mitään leskelle.
Voiko olla, että henkivakuutuksia myönnetään yli 90 vuotiaalle. Tai raha oli alunperin Mandatumin tilillä ja sieltä siirrettiin henkivakuuksen nimelle toiseen pankkiin. Miten tämä on mahdollista. Kuolleen miehen muistilukemat kokeissa olivat nyt keväällä enää 16 ja aiemmin olivat 19. Terveen hyvämuistisen ihmisen lukeamat ovat n. 30.
Olisikohan lapset tehneet jäynää muistisairaalle isälleen? Onko lain kirjaimesta kellään tietoa?
Kysymyksessä on ollut sijoitushenkivakuutus, jossa vakuutetun kuoltua vakuutukseen sijoitettu säästösumma sille kertyneine tuottoineen maksetaan vakuutuksen edunsaajille. Lähiomaisille vakuutuskorvaus on verovapaata 35.000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta perintöverotettavaa muun perinnön osana. (Jos lähiomaisena on leski, lesken verovapaa osuus on puolet hänelle tulevasta korvauksesta, kuitenkin vähintään 35.000 euroa.) Se on siis lähiomais-perillisille hyvin edullinen.
Kun kysymys on puolison varojen sijoittamisesta ja usein huomattavasta pääomasta, ei ole mahdollista, että puolison oikeutta, jos hänellä noihin sijoitettuihin varoihin oli avio-oikeus, poljettaisiin siirtämällä varat avio-oikeuden ulottumattomiin (siten, että leski ei ole vakuutuksen edunsaajana). Teoksessa Pertti Välimäki, Osituksen sovittelu (Helsinki 1995, s. 164), lähdetään siitä, että varat vakuutuksessa ovat samassa asemassa kuin ennen vakuutusta eli avio-oikeuden alaisia. "Tällaisella vakuutuksella saattaa olla huomattava varallisuusarvo. Vakuutuksen tarkoitus puoltaa sitä, että niihin sovelletaan avio-oikeutta koskevia määräyksiä."
Mikäli vakuutussummaa ei avio-oikeuden alaisina varoina pidettäisi, sovellettavaksi tulisi nähdäkseni avioliittolain 94 §:n vastikesäännös.
AL 94 §
"Jos puoliso on ... käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt, saakoot toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset vastiketta, joka vastaa siitä johtunutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä, niinkuin 93 §:ssä sanotaan..."
Lesken kannattaa ottaa yhteys lakimieheen oikeutensa selvittämiseksi ja valvomiseksi.