Jäin työttömäksi.
Liitonpäivät raksuttivat ihan alkukuukausia.
Hakeuduin työkkärin palvelluiden piiriin.
Minulle oikeasti etsiskeltiin vaihtoehtoja, tärkeintä oli oma aktiivisuus ja yhteydenpito palveluhenkilöön.
Kävin ensin ammattianitukevan koulutuksen aikuiskoulutuskeskuksessa, (huomattavan pitkä ja oikeasti vaativa, pääsyvaatimuksina määrätyt koulutukset ja työkokemus)
Kurssin jälkeen kurssiin liittyvä viranomaistentti, läpäisin, sain siis ilmaiseksi kouluttautua, ja työkkäri maksoi viellä tentinkin.
Talousvaikutukset, liitonpäivien laskenta keskeytyi, sain koulutustuet, matkatuet, ja sovitellun jonkin tuen perustyöttömyyskorvauksen päälle. Käytännössä sain lähes saman kuin liitonpäivillä.
Vieläkään en onnistunut työllistymään, jatkoin toiselle työkkärin tarjoamalle oikealle kurssille. Tässäkin oli samat talousetuudet saatavilla, mikä on miehen kouluttautuessa ilmaisella yhteiskunnanrahalla? Tästäkin kurssista oli seurauksena lisää oikeuksia ja pätevyyksiä.
Vieläkään en onnistunut työllistymään, jatkoin kolmannelle työkkärin tarjoamalle kurssille. Tämä kurssi oli selkeästi pettymys, yrittäjyyskurssi. Sille ei ollut mitään muodollisia sisäänpääsyvaatimuksia. Tälle kurssille oli hakeutunut kaikenmailman taivaanrannan maalarit ja minä siellä seassa selkeästi koulutusta hakemassa, aika meni käytännössä hukkaan, samat opit olisi voinut saada viikossa.
Mutta tulipahan vetelehdittyä, oli oikein kivaa aikaa, oli aikaa harrastaa ja kunnostella mökkiä.
Mutta minulle kävi lopulta hyvin, löysin samanalan henkilön ja perustimme yhdessä OY:n.
Ilmainen kurssittautuminen oli yksi avaintekijä yrittämisen aloituksen onnistumiseen.
Muutama sana starttirahasta, jos yrittämistä laskee jonkin starttirahan päälle, on parasta olla yrittämättä. Yrittämisen aloituksen kulut ovat valtavat.
Johonkin 2-3 viikon keikkaan pitää itsellä olla omaa rahaa tai lainarahaa 7-10'000€, rahojen takaisin saanti saattaa kestää 90 päivää.
Nyt yrittäjyyttä takana noin 3 vuotta, isot kiitokset työkkärille, sen palvelukeskukselle ja aikuiskoulutuskeskukselle. Ilman näitä en olisi varmasti tässä samassa tilanteessa maksamassa veroina saamiani etuisuuksia takaisin.
Liitonpäivät raksuttivat ihan alkukuukausia.
Hakeuduin työkkärin palvelluiden piiriin.
Minulle oikeasti etsiskeltiin vaihtoehtoja, tärkeintä oli oma aktiivisuus ja yhteydenpito palveluhenkilöön.
Kävin ensin ammattianitukevan koulutuksen aikuiskoulutuskeskuksessa, (huomattavan pitkä ja oikeasti vaativa, pääsyvaatimuksina määrätyt koulutukset ja työkokemus)
Kurssin jälkeen kurssiin liittyvä viranomaistentti, läpäisin, sain siis ilmaiseksi kouluttautua, ja työkkäri maksoi viellä tentinkin.
Talousvaikutukset, liitonpäivien laskenta keskeytyi, sain koulutustuet, matkatuet, ja sovitellun jonkin tuen perustyöttömyyskorvauksen päälle. Käytännössä sain lähes saman kuin liitonpäivillä.
Vieläkään en onnistunut työllistymään, jatkoin toiselle työkkärin tarjoamalle oikealle kurssille. Tässäkin oli samat talousetuudet saatavilla, mikä on miehen kouluttautuessa ilmaisella yhteiskunnanrahalla? Tästäkin kurssista oli seurauksena lisää oikeuksia ja pätevyyksiä.
Vieläkään en onnistunut työllistymään, jatkoin kolmannelle työkkärin tarjoamalle kurssille. Tämä kurssi oli selkeästi pettymys, yrittäjyyskurssi. Sille ei ollut mitään muodollisia sisäänpääsyvaatimuksia. Tälle kurssille oli hakeutunut kaikenmailman taivaanrannan maalarit ja minä siellä seassa selkeästi koulutusta hakemassa, aika meni käytännössä hukkaan, samat opit olisi voinut saada viikossa.
Mutta tulipahan vetelehdittyä, oli oikein kivaa aikaa, oli aikaa harrastaa ja kunnostella mökkiä.
Mutta minulle kävi lopulta hyvin, löysin samanalan henkilön ja perustimme yhdessä OY:n.
Ilmainen kurssittautuminen oli yksi avaintekijä yrittämisen aloituksen onnistumiseen.
Muutama sana starttirahasta, jos yrittämistä laskee jonkin starttirahan päälle, on parasta olla yrittämättä. Yrittämisen aloituksen kulut ovat valtavat.
Johonkin 2-3 viikon keikkaan pitää itsellä olla omaa rahaa tai lainarahaa 7-10'000€, rahojen takaisin saanti saattaa kestää 90 päivää.
Nyt yrittäjyyttä takana noin 3 vuotta, isot kiitokset työkkärille, sen palvelukeskukselle ja aikuiskoulutuskeskukselle. Ilman näitä en olisi varmasti tässä samassa tilanteessa maksamassa veroina saamiani etuisuuksia takaisin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan hienoa.
Oma yrittäjyystarinani keskeytyi kuin seinään yli 30 vuoden jälkeen. Toimeksiannot loppuivat taantumaan. Olin viime vuodet keskittänyt pyynnöstä kapasiteettini valtion palvelemiseen, jätin muut suopeat tilaajat vähemmälle, kun näin ohjailtiin. No, valtio sanoutui irti heti kaikista sopimuksista, vedoten taantumaan ja rahavajeeseen.
Nyt olen työmarkkinatuella. Yritys meni nurin. Koen itseni petetyksi.
Turha kysäkään että miksi et ollut AYT:n jäsen. 30 vuotta on toisaalta niin pitkä aika, että olet ehkä säästänyt pahan päivän varalle muuten. Sitä luottaa että eihän tässä mitään voi tapahtua ja totta on sekin että maksuissa on säästänyt pitkän pennin. Tuskin AYT:tä edes oli olemassa kun aloittelit.
Mutta tuohon työkkärin koulutukseen. Hyvin kävi itsellekin koulutuksen kanssa. Kai poikkeukset vahvistaa säännön.
Ei toiminimiyrittäjä eli ammatinharjoittaja oikein kykene säästämään pahan päivän varalle. Yksinyrittäjä myy osaamistaan tilaajalle (mieti vaikka kääntäjää tai muuta omassa kammiossaan työskentelevää), sellainen ottaa vastaan tilauksen ja suorittaa sen. Ja kun ikään kuin "varataan" valtion käyttöön, silloin luulee olevansa turvassa.
Ei ollut yrittäjäinkassaa kun aloitin. Myöhemminkin sen kulut olivat liian suuria kädestä suuhun-eläjälle. Köyhänä aloin, köyhänä lopuin.
Kyllä yrittäjän pitää itse säästää se työttömyys / vanhuuden turva.
Minäkin olen valmistunut 55 vuoden iässä siirtymään omien säästöjen ja sijoitusten avulla vapaaherraksi koko loppuelämäksi.
Yrittäjä ei ole oikeutettu työttömyys eikä sosiaaliturvaan. Jos et onnistu kuten noin 90% yritys menee konkurssiin ja ole velkavankeudessa koko elämäsi. Yhteiskunta kohtelee sinua kuin alintasaasta koska olet epäonnistunut konkurssi yrittäjä. 90-luvulta näitä konkurssi pk-yrittäjiä jäi yli 100 000. Suurin osa on työttömänä ja ikuisessa velkavankeudessa yhä edelleen. Osa on paineen alla lopettanut oman elämänsä.
Eihän työkkäri tarjoa mitään oikeita koulutuksia, vain niitä orjaharjoittelupaikkoja.
Vai saako kokkareet ne koulutukset, ja meidät köyhät jätetään taaskin ilman?
Aikoinaan kun työkkärin setä ehdotti yrittäjyyttä, vastasin: jos se on niin hyvä juttu, miksi itse olet palnnut yrittäjästä työkkärin palkkalistoille?
Nyt olen onneksi työkyvyttömyyseläkkeellä.