meditaation edistyminen

Ihan mielenkiinnosta aiheeseen... Miten meditaatio määritellään lääketieteellisesti/kliinisesti? Onko kyseessä jonkin asteinen tajuttomuustila vai onko kyseessä tajuttomuuden eri asteista täysin erillinen aivotoiminnan taso?

mies -81 kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta aiheeseen... Miten meditaatio määritellään lääketieteellisesti/kliinisesti? Onko kyseessä jonkin asteinen tajuttomuustila vai onko kyseessä tajuttomuuden eri asteista täysin erillinen aivotoiminnan taso?

Ei meditaation tarkoituksena ole nukkua tai vajota tajuttomaksi (puhun nyt buddhalaisesta meditaatiosta, en esim. TM-meditaatiosta.)

Meditaatiossa ollaan päinvastoin valppaampia kuin tavallisesti - ei harhailla ajatuksissa vaan ollaan tiukasti tässä hetkessä. Näin ollen tämä on täysin ristiriidassa tajuttomuuden kanssa.

Aivokäyrät poikkeavat huomattavasti tavallisesta edistyneiden meditoijien kohdalla, riippuen kenties siitä millaista meditaatiota tehdään.

Asioita on tutkittu:
http://www.news.harvard.edu/gazette/2002/04.18/09-tummo.html

http://www.crystalinks.com/medbrain.html

http://www.sciencedaily.com/releases/2003/02/030204074125.htm

mies -81 kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta aiheeseen... Miten meditaatio määritellään lääketieteellisesti/kliinisesti? Onko kyseessä jonkin asteinen tajuttomuustila vai onko kyseessä tajuttomuuden eri asteista täysin erillinen aivotoiminnan taso?

Mamaki on oikeassa. Edistyminen näkyy palautteen kautta.
Meditaation avulla muokataan mieltä, totutellaan olemaan siinä tilassa johon tähdätään. Ehkä se on myös kliininen tila joka ilmenee täydellisenä mielenterveytenä, älykkyytenä, työkykyisyytenä ja monipuolisena aktiviteettina.Buddhalaisuudessa siis pyritään kohti buddhaluontoa. Sitä voi ilmentää fyysisen ruumiin kautta (rupakaya), mutta se ei ole ruumiista (aivoista) riippuvainen.
Yleensä puhutaan kahdenlaisesta meditaatiosta, sellaisesta ,jolla on kohde, ja sellaisesta jossa
ei ole kohdetta. Kohteen meditointi on helpompaa ja se kehittää mm. keskittymiskykyä ja mielen hallintaa. Intensiivinen jonkun kohteen miestiskely voi piirtää omistuisia aivokäyriä aivan kuten väkivallan tai seksin katseleminen. Kohteeton miestiskely on vaikeampaa ja vaatii rentoa mielta. Ehkä se vastaa aivoissa jotakin alfatilaa, en tiedä. Jotkut meditoivat kohdetta, jota ei todellisuudessa ole. Silloin nämä meditaatiot on yhdistetty. Buddha ohjasi meitä polulle jossa vapautuisimme mielemme fiksaatioista.Joillekin kaikenlainen lääketieteellinen todistelukin on takertuma ja taitaa viedä harhaan.

mies -81 kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta aiheeseen... Miten meditaatio määritellään lääketieteellisesti/kliinisesti? Onko kyseessä jonkin asteinen tajuttomuustila vai onko kyseessä tajuttomuuden eri asteista täysin erillinen aivotoiminnan taso?

Meditaation määrittelystä en sano, mutta mystisestä tajunnasta ja mm. "mitä annettavaa buddhalaisella tajuntaa rauhoittavalla meditaatiolla on tajunnantutkimukselle?"
kts:

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/uskon/pg/erjanti/mystinen.pdf
"Mystinen tajunta – Tajunta neurofilosofian ja mystiikan näkökulmista "

Olet aivan oikeassa, mutta täydellisen mielen rauhan saavuttaminen voi kestää niin kauan, että moni heittäisi kesken, ellei huomaisi minkäänlaisia edistymisen merkkejä ennen sitä. Enemmän kuin mielen lämmitystä ihminen tarvitsee luottamuksen syntyä.

Mamaki kirjoitti:

Olet aivan oikeassa, mutta täydellisen mielen rauhan saavuttaminen voi kestää niin kauan, että moni heittäisi kesken, ellei huomaisi minkäänlaisia edistymisen merkkejä ennen sitä. Enemmän kuin mielen lämmitystä ihminen tarvitsee luottamuksen syntyä.

Olen meditoinut 15 min. joka aamu, viisi aamua vasta tosin. Kokemus hieman vaihtelee ja on muotoutumassa ehkä joksikin. Olisi kiva tietää teenkö sen oikein ja eteneekö se oikeaan suuntaan. Ettei tulisi tuhlattua aikaa vääriin asioihin.

vaadin tehokkuutta kirjoitti:

Olen meditoinut 15 min. joka aamu, viisi aamua vasta tosin. Kokemus hieman vaihtelee ja on muotoutumassa ehkä joksikin. Olisi kiva tietää teenkö sen oikein ja eteneekö se oikeaan suuntaan. Ettei tulisi tuhlattua aikaa vääriin asioihin.

Tyyppiesimerkki itseensä eksyneestä nykyihmisestä; vaadin tehokkuutta, vaadin parasta, vaadin kaikkea, heti ja nyt, ihonhoitotuotteekseni olen valinnut Oil of ULAyn...

Onko se juuri se pikkuinen MINÄ, joka siellä vaatii ja haluaa?

Olet nyt viitenä aamuna meditoinut. Hyvä. Kenties ei sisällesi ole vielä syntynyt kirkas myötätunnon boddhisattva, mutta olet ainakin tehnyt valinnan kulkea polulla ja kokeilla yhtä buddhalaisen ajattelutradition metodia. Bueno. Mikäli tunnet epävarmuutta siitä teetkö asioita "oikein", voit vierailla vaikka jossakin ryhmässä jota joku kokeneempi harjoittaja ohjaa tai vain yrittää sitten perehtyä omatoimisesti kirjallisuuden kautta. Näin aluksi.. Jo pelkästään oman mielesi hiljentäminen ja oman hetken sisällä syntyvään olemukseen rauhoittuminen kerran päivässä on kulkemista oikeaan suuntaan. Mutta edistyäkseen, löytääkseen todellisen olemuksensa, tarvitsee tosiaankin "oikeanlaisia" harjoituksia... ajan kuluessa, mikäli/kun edistymistä tapahtuu, sen kyllä huomaa, myös se pikkuinen MINÄ sekä ympäristö ;)

Kärsivällisiä luottamuksen hetkiä matkalla itseesi

vaadin tehokkuutta kirjoitti:

Olen meditoinut 15 min. joka aamu, viisi aamua vasta tosin. Kokemus hieman vaihtelee ja on muotoutumassa ehkä joksikin. Olisi kiva tietää teenkö sen oikein ja eteneekö se oikeaan suuntaan. Ettei tulisi tuhlattua aikaa vääriin asioihin.

Viidessä päivässä ei tuloksia kannata odottaa.
Viikoissa, kuukausissa, vuosissa...

Eräs vuosikymmeniä meditoinut sanoi minulle kerran, että meditaatio on kuin hiljainen joki, joka verkalleen kulkee kohti valaistumisen valtamerta.

Hän on yksi niistä säteilevän iloisista ihmisistä, joista sisäisen rauhan aistii kuka tahansa hänen kanssaan kosketuksiin joutuva. Eli kyllä meditaatio toimii, ajan kanssa.

Kannattaisi tosiaan keskustella jonkun opettajan kanssa siitä, teetkö meditaatiosi oikein. Ellet vaikka maantieteellisistä syistä voi, hanki Kamalashilan Meditaatio-kirja, se on melkoisen perusteellinen opas. Tai kysele täällä, mutta silloin sinun pitäisi kertoa hyvin yksityiskohtaisen tarkasti mitä teet - ja jos epäilet että jokin menee väärin, kerro missä.

Mamaki kirjoitti:

Viidessä päivässä ei tuloksia kannata odottaa.
Viikoissa, kuukausissa, vuosissa...

Eräs vuosikymmeniä meditoinut sanoi minulle kerran, että meditaatio on kuin hiljainen joki, joka verkalleen kulkee kohti valaistumisen valtamerta.

Hän on yksi niistä säteilevän iloisista ihmisistä, joista sisäisen rauhan aistii kuka tahansa hänen kanssaan kosketuksiin joutuva. Eli kyllä meditaatio toimii, ajan kanssa.

Kannattaisi tosiaan keskustella jonkun opettajan kanssa siitä, teetkö meditaatiosi oikein. Ellet vaikka maantieteellisistä syistä voi, hanki Kamalashilan Meditaatio-kirja, se on melkoisen perusteellinen opas. Tai kysele täällä, mutta silloin sinun pitäisi kertoa hyvin yksityiskohtaisen tarkasti mitä teet - ja jos epäilet että jokin menee väärin, kerro missä.

Tuntuu siltä kuin meditoidessa olisi kaksi vaihtoehtoa. Kääntyä sisäänpäin ja keskittyä itseensä. Siinä menee hyvin unenomaiseen tilaan, ja todellakin välillä huomaa, ettei ole ajatellut yhtään mitään. Tai sitten voi suuntautua itsestään ulospäin ja keskittyä ympäristöönsä ja valppauteen. Ne molemmat vaihtoehdot voi kai olla hyviä. Niissä vaan keskitytään hieman eri asioihin. Yleensä pyrin vaan lopettamaan ajattelun. Olen kuullut keskittymisistä hengitykseen tai kolmanteen silmään ym. mutta ajattelin vaan yksinkertaisesti ottaa tavoitteeksi mielen hiljentämisen.

Täällä on oikeastaan tarjolla useampaakin meditointiryhmää. Jo liikaakin, etten tiedä mihin niistä sitoutuisi. Tuntuu siltä, että ne tarvitsisi aloittaa melko sitoutuvalla asenteella, koska jotkut niistä on näiden ihmisten kotona. Niissä on usein tunnin mittainen sessio kerran viikossa. Aikataulun puolesta tällainen harrastus ei minulle sovi.

Olisin kiinnostunut myös itsesuggeroinnista meditoinnin aikana.

kaksi vaihtoehtoa kirjoitti:

Tuntuu siltä kuin meditoidessa olisi kaksi vaihtoehtoa. Kääntyä sisäänpäin ja keskittyä itseensä. Siinä menee hyvin unenomaiseen tilaan, ja todellakin välillä huomaa, ettei ole ajatellut yhtään mitään. Tai sitten voi suuntautua itsestään ulospäin ja keskittyä ympäristöönsä ja valppauteen. Ne molemmat vaihtoehdot voi kai olla hyviä. Niissä vaan keskitytään hieman eri asioihin. Yleensä pyrin vaan lopettamaan ajattelun. Olen kuullut keskittymisistä hengitykseen tai kolmanteen silmään ym. mutta ajattelin vaan yksinkertaisesti ottaa tavoitteeksi mielen hiljentämisen.

Täällä on oikeastaan tarjolla useampaakin meditointiryhmää. Jo liikaakin, etten tiedä mihin niistä sitoutuisi. Tuntuu siltä, että ne tarvitsisi aloittaa melko sitoutuvalla asenteella, koska jotkut niistä on näiden ihmisten kotona. Niissä on usein tunnin mittainen sessio kerran viikossa. Aikataulun puolesta tällainen harrastus ei minulle sovi.

Olisin kiinnostunut myös itsesuggeroinnista meditoinnin aikana.

Ensinnäkin, sinun ei tarvitse sitoutua mihinkään ryhmään, vaikka kyselisitkin meditaationeuvoja opettajilta. Kaikki ryhmät eivät suinkaan kokoonnu jonkun kotona, mikä saattaa tietysti tuntua hiukan kiusalliselta... Ota yhteyttä vaikka Helsinki Zen Centeriin tai Helsingin buddhalaiseen keskukseen, molemmissa paikoissa saat varmasti "neutraaleja" neuvoja ryhmään sitoutumatta. Ehkä voit järjestää käynnin silloin tällöin, tai voit esittää kysymyksiä myös puhelimitse tai sähköpostilla. Ryhmään liittyminen kannattaa muutenkin tehdä vasta sitten, kun tietää mitä ja miten haluaa harjoittaa.

Sitten noihin kahteen vaihtoehtoosi. "Unenomainen" tai transsinomainen tila ei ole buddhalaisen meditaation tavoite. Meditoidessa ollaan valppaan tietoisia paitsi omasta mielestä ja kehosta myös muusta ympäristöstä.

Mielen hiljentäminen ilman esim. hengityksen tarkkailua on meditaatio, jota kutsutaan "pelkkää istumista" meditaatioksi. Anapanna sati eli hengityksen tarkkaaminen on lähellä zenin zazen-meditaatiota, nämäkin kyllä ovat vähintäänkin tutustumisen arvoisia.

Ajattelun lopettaminen ei välttämättä onnistu tuosta noin vaan - ja pettymys voi johtaa turhautumiseen.
On parempi vain tarkkailla ajatuksiaan - antaa niiden nousta mielen taivaalle... tulla.... ja mennä.... ajan myötä ne hiljenevät itsestään. Älä missään nimessä ainakaan yritä pakottaa mieltäsi.

Itsesuggeroinnista en osaa sanoa mitään, ei ole alaani, paitsi että sitä ei kannata sotkea varsinaiseen meditaatioon. Sen sijaan mieli olisi varmasti otollinen heti meditaation jälkeen, luulisin.

kaksi vaihtoehtoa kirjoitti:

Tuntuu siltä kuin meditoidessa olisi kaksi vaihtoehtoa. Kääntyä sisäänpäin ja keskittyä itseensä. Siinä menee hyvin unenomaiseen tilaan, ja todellakin välillä huomaa, ettei ole ajatellut yhtään mitään. Tai sitten voi suuntautua itsestään ulospäin ja keskittyä ympäristöönsä ja valppauteen. Ne molemmat vaihtoehdot voi kai olla hyviä. Niissä vaan keskitytään hieman eri asioihin. Yleensä pyrin vaan lopettamaan ajattelun. Olen kuullut keskittymisistä hengitykseen tai kolmanteen silmään ym. mutta ajattelin vaan yksinkertaisesti ottaa tavoitteeksi mielen hiljentämisen.

Täällä on oikeastaan tarjolla useampaakin meditointiryhmää. Jo liikaakin, etten tiedä mihin niistä sitoutuisi. Tuntuu siltä, että ne tarvitsisi aloittaa melko sitoutuvalla asenteella, koska jotkut niistä on näiden ihmisten kotona. Niissä on usein tunnin mittainen sessio kerran viikossa. Aikataulun puolesta tällainen harrastus ei minulle sovi.

Olisin kiinnostunut myös itsesuggeroinnista meditoinnin aikana.

Itsesuggerointi on syntiä! Jos sitä meditaation yhteydessä haluaa kuitenkin harrastaa, niin kannattaa varmistua että on yksin talossa ja että verhot ovat kiinni.