Matilla on kolme tytärtä. Hän lahjoittaa kaksi vuotta ennen kuolemaansa 100.000 euron arvoisen asunto-osakkeensa yhdelle tyttärelleen Maijalle ja tämän puolisolle Kallelle (kummallekin yhdessä, omistusoikeudelle 50/50). Hän pidättää itsellään hallintaoikeuden, jolloi lahjan arvo pienenee hieman. Lahjan saajat Maija ja Kalle maksavat lahjaveron saamastaan lahjasta.
Jo vuotta aiemmin (eli kolme vuotta ennen kuolemaansa) Matti on lahjoittanut Maijan kahdelle lapselle Tiinalle ja Timolle 50.000 euron arvoisen metsäpalstansa, niin ikään pidättäen itsellään elinikäisen hallintaoikeuden siihen. Lapsenlapset ovat myös maksaneet asianmukaisen lahjaveron.
Matin kuoltua hänen jäljellä oleva varallisuutensa (n. 30.000 e) jaetaan Matin testamentin mukaisesti tasan kolmen tyttären Maijan, Kaijan ja Raijan kesken, jolloin kukin saisi 10.000 e. Kaija ja Raija katsovat Maijan (ja hänen lastensa) saaneen isältään lahjoja elinaikana niin paljon, että eivät tyydy testamentin mukaiseen perintöosaansa, vaan pitävät Maijan, hänen puolisonsa ja lastensa saamia lahjoja suosiolahjoina ja vaativat niistä lakiosansa täydennystä.
Maija ei halua riidellä perinnöstä sisartensa kanssa, vaan haluaa selvittää asian laillisesti. Mistä summasta suosiolahjan arvo lasketaan: Maijan yksin saamasta lahjasta (puolet asunto-osakkeen arvosta vähennettynä hallintaoikeuden arvolla eli n. 40.000 eurosta), vai kaikesta Maijan sukuhaaralle (= Maijalle itselleen, hänen puolisolleen ja lapsilleen lahjoitetusta yhteissummasta, eli asunto-osakkeen ja metsäpalstan yhteisarvosta vähennettynä hallintaoikeuksien arvolla, eli yhteissummaltaan n. 120.000 eurosta)? Jos Maija joutuu maksamaan sisarilleen hyvitystä saamastaan lahjasta tai jopa itsensä, miehensä ja lastensa saamista lahjoista, niin miten tuo seikka huomioidaan jo maksetuissa lahjaveroissa? Onko mahdollista oikaista jo vuosia sitten maksettua lahjaveroa tältä osin?
Kysymykseni kuullostaa varman meko teoreettiselta, mutta kyseessä on todellinen tilanne; nimet ja omaisuuden arvot muutettu. Maijan sisaret Kaija ja Raija ovat huonoissa väleissä isänsä kanssa, ja ainoa joka isän asioista huolehtii ja joka käy edes häntä katsomassa ja auttamassa, on nimenomaan Maija. Isän ja tytärten välirikko syntyi Matin puolison jälkeisen pesänjaon ja siihen liittyneen riidan takia. Siksi Matti on halunnut lahjoitta aomaisuuttaan pois jo ennen kuolemaansa niille läheisilleen, joihin on luottanut ja turvautunut viimeiset elinvuotensa.
Entä jos Matti olisikin lahjoittanut omaisyuutensa elinaikanaan kokonaan esim. Maijan puolisolle, voisivatko Kaija ja Raija silloinkin katsoa sen suosiolahjaksi ja vaatia lakiosan täydennystä?
Jo vuotta aiemmin (eli kolme vuotta ennen kuolemaansa) Matti on lahjoittanut Maijan kahdelle lapselle Tiinalle ja Timolle 50.000 euron arvoisen metsäpalstansa, niin ikään pidättäen itsellään elinikäisen hallintaoikeuden siihen. Lapsenlapset ovat myös maksaneet asianmukaisen lahjaveron.
Matin kuoltua hänen jäljellä oleva varallisuutensa (n. 30.000 e) jaetaan Matin testamentin mukaisesti tasan kolmen tyttären Maijan, Kaijan ja Raijan kesken, jolloin kukin saisi 10.000 e. Kaija ja Raija katsovat Maijan (ja hänen lastensa) saaneen isältään lahjoja elinaikana niin paljon, että eivät tyydy testamentin mukaiseen perintöosaansa, vaan pitävät Maijan, hänen puolisonsa ja lastensa saamia lahjoja suosiolahjoina ja vaativat niistä lakiosansa täydennystä.
Maija ei halua riidellä perinnöstä sisartensa kanssa, vaan haluaa selvittää asian laillisesti. Mistä summasta suosiolahjan arvo lasketaan: Maijan yksin saamasta lahjasta (puolet asunto-osakkeen arvosta vähennettynä hallintaoikeuden arvolla eli n. 40.000 eurosta), vai kaikesta Maijan sukuhaaralle (= Maijalle itselleen, hänen puolisolleen ja lapsilleen lahjoitetusta yhteissummasta, eli asunto-osakkeen ja metsäpalstan yhteisarvosta vähennettynä hallintaoikeuksien arvolla, eli yhteissummaltaan n. 120.000 eurosta)? Jos Maija joutuu maksamaan sisarilleen hyvitystä saamastaan lahjasta tai jopa itsensä, miehensä ja lastensa saamista lahjoista, niin miten tuo seikka huomioidaan jo maksetuissa lahjaveroissa? Onko mahdollista oikaista jo vuosia sitten maksettua lahjaveroa tältä osin?
Kysymykseni kuullostaa varman meko teoreettiselta, mutta kyseessä on todellinen tilanne; nimet ja omaisuuden arvot muutettu. Maijan sisaret Kaija ja Raija ovat huonoissa väleissä isänsä kanssa, ja ainoa joka isän asioista huolehtii ja joka käy edes häntä katsomassa ja auttamassa, on nimenomaan Maija. Isän ja tytärten välirikko syntyi Matin puolison jälkeisen pesänjaon ja siihen liittyneen riidan takia. Siksi Matti on halunnut lahjoitta aomaisuuttaan pois jo ennen kuolemaansa niille läheisilleen, joihin on luottanut ja turvautunut viimeiset elinvuotensa.
Entä jos Matti olisikin lahjoittanut omaisyuutensa elinaikanaan kokonaan esim. Maijan puolisolle, voisivatko Kaija ja Raija silloinkin katsoa sen suosiolahjaksi ja vaatia lakiosan täydennystä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei tarvitse mitään tasailla kun on lahjaverot maksettu ja asiat oikein hoidettu.
Aatelkaa vanhemmat voi antaa kaiken pois vaikka yhdelle, elämä ei ole reilua, voi voi.
Saa aina vinkua ja vaatia, mutta niitä ei tarvitse kuunnella.
En olisi ihan varma asiasta. Mulla ei ole varmaa tietoa, mutta ainakaan pesän lopusta varallisuudesta ei Maijalle pitäisi enää tulla mitään. Eli jo pelkkä 50te lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, jolloin Maija on saanut jo "omansa" ja siskot jakavat sitten pesän muun varallisuuden. Uskoisin, että muihin lahjoihin ei enää puututa pesän jaossa. Viisaammat tietävät paremmin.
suosiolahja ja lakiosan täydennyskanne!
Voi vanhemmat toki lahjoittaa omaisuuttaan vaikka kaiken pois yhdelle, mutta toinen rintaperillinen voi vaatia lakiosan täydennyskannetta. https://fiducius.fi/suosiolahja-ja-lakiosan-taydennys/
Niin, noissa Maijalle ja hänen puolisolleen sekä myös lapsilleen annetuissa lahjoissa lahjakirjassa on maininta, ettei lahjaa ole katsottava ennakkoperinnöksi. Tämä seikka jäi aloitusviestissä mainitsematta.
Matti on antanut neljä suosiolahjaa:
1) Maijalle ½ asunto-osakkeesta 50.000
2) Kallelle ½ mainitusta 50.000
3) Tiinalle metsää 50.000
4) Timolle metsää 50.000
Hallinta-oikeuden arvoa en huomioi, koska perittävälle jäänyt omaisuuden hallinta on kestänyt lyhyen aikaa (2 ja 3 vuotta). Lahjaverotuksessa tehtävä vähennys on eria asia kuin perinnönjaossa lahjalle arvioitava vähennys. Jokin vähäinen vähennys voitaisiin perinnönjaossakin ottaa huomioon, mutta yksinkertaisuuden vuoksi jätän huomiotta.
Matin lakiosajäämistö on 230.000 euroa, jos lakiosaperillinen vaatii kaikki lisäykset otettavaksi huomioon annetuista suosiolahjoista.
Raijan ja Kaijan lakiosa on kuudesosa 230.000 = 38.333 eli noin 38.000.
Matin jäämnistössä on 30.000 jaettavaa, Raija saa siitä 15.000 ja Kaija samoin 15.000.
Lakiosia jää saamatta 38.000 - 15.000 = 23.000 kummallakin rintaperillisellä.
Jokainen neljästä lahjansaajasta on yhtä suurella osuudella vastuussa lakiosan täydennyksestä: 23.000 : 4 = 5.750 = noin 6.000.
Lahjaverotuksen oikaiseminen riippuu eri tekijöistä, mutta voi olla mahdollista jopa viisi vuotta verotuksen jälkeen.
Maallikon tietämyksellä vastaan, että lahjansaajan puolison ja perillisten saamat lahjat huomioidaan pesän laskennallisina lisinä (suosiolahjoina) lakiosaa ja sen täydennystä laskettaessa.
Jättämällä hallintaoikeuden lahjat huomioidaan jopa 10 vuoden takaisina, muuten ehkä jo kolme vuotta olisi epävarmaa. Oleellista on arvioida lahjan antajan tarkoitus suosia lahjan saajia muiden rintaperillisten vahingoksi. Kysyjän kertoman mukaan tämähän on ollut ilmeinen tarkoitus, vaikka syrjityt ovatkin olleet huonommissa väleissä vanhempaansa.
Lahjat arvotetaan antoaikansa käyvällä hinnalla (lahjaveroarvo, ellei kovaa näyttöä), mutta nuo hallintaoikeuden vaikutukset voi jättää laskuista pois.
Suosiolahja on aina kinkkinen ja tapauskohtainen arvioitava, joten se vaatii asiaan perehtyneen lakiasiantuntijan apua ja usein menee oikeuden ratkaistavaksi.
Ei ennakkoperintöä kirjattu
Tarkistaisin esimerkistä, eikö olekin vain yksi, 50.000€ arvoinen metsäpalsta, jonka lapsenlapset Timo ja Tiina omistavat yhdessä (à 25. 00€)?