tai päätehakata.
Miten toimia oikeesti käytännössä ja taloudellisesti?
Kuka osaa neusvoa mitä metsälle pitää nyt tehdä, kaupunkilaisomistaja ei tiedä koska pitää kaataa tai harventaa.
Miten toimia oikeesti käytännössä ja taloudellisesti?
Kuka osaa neusvoa mitä metsälle pitää nyt tehdä, kaupunkilaisomistaja ei tiedä koska pitää kaataa tai harventaa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
lisäys:
kuka osaa sanoa kasvaako se puu enää ja mitäs nyt?
Mistä tietää onko puu lopettanut kasvunsa?
Ei maksa mitään kun kysyt jostain firmasta: UPM, StoraEnso...Ne on ammattilaisia siinä missä muutkin. Päätös säilyy koko ajan sinulla.
Jos maksat MH-maksua, niin MHY:n henkilöäkin voi kysyä antamaan lausuntoa -ei maksa mitään. Mihinkään hakkuupalvelusopimukseen älä kuitenkaan MHY:n kanssa asioidessasi lait animeä. Menee puut ilmaiseksi ja saatat joutua vielä maksamaan. MHY "kusettaa" enemmän kuin firmat.
Pääasiassa sieltä mhy SuojaTyypaikkalaisilta see seuraavanlaisia vastauksia. En tiedä, en muista, se ei kuulu minulle. Eivät he ole meidän etua koskaan valvoneet...
Kaikkeí edellämainitut ajavat ainoastaan ensisijassa omia etujaan.
Voi kysyä Mhy mutta en ole saanut koskaan aisilalista tai ammattimaisia ohjeita.
Hukkaan heitettyä aikaa.
Ammattimies näkee jo kaukaa milloin puu on lopettanut kasvunsa.
Vuosikasvainten pituuden näkee kuka hyvänsä.
Kun nuoressa kasvatusmetsässä puu työntää latvaa metrinkin kesässä, jää kasvunsa lopettaneen latvakasvu muutamaan senttiin.
Mitä puulle ja kuina nopeaan tapahtuu jos sitä ei kaada, vaan "säilyttää" metässä pystyssä vuoden-vuosia? Kiitos.
tuohon en osaa vastata, mutta onhan ne vanhat isännätkin niin jääriä ett isoja täysiä puita pidetään metsässä eikä uudisteta metsää. En ymmärrä.luulisi vanhojen partojen tietävän ja ymmärtävän nää asiat, vai?
Nyky tukin pilkka hinnoilla kasvakoon vaikka sieniä.
Kuuselle käy huonosti piankin, mäntyä voit säilyttää pystyssä hyvinkin kauan ellei naapuri tee aukkohakkuuta niin että tuuli kaataa omasi.
Isot puut myydään, vasta kun hinta on kohillaan ja / tai rahantarve korkeimmillaan.
Alla olevista taulukoista näkee miten puuston järeytyminen tuottaa taloudellista tulosta.
Pituus kasvulla ei ole merkitystä 25m pituuden jälkeen.
Tukin hinta noussut kympillä taulukkojen teon jälkeen ,eli parantaa taloudellista tulosta, kuitu pysynyt ennallaan vuosikymmeniä.
http://kettunenarvo.blogspot.fi/p/blog-page_31.html
Hurjaltahan se tuntuu että 19cm puulla n.20m2 tilaa kasvaa.
Tässä käy kuten mustalaisen hevoselle, juuri kun on oppinut metsää kasvattamaan niin kuolee; kun näitä oppejakin on monenlaisia ja niitä sitten isännät yrittää parhain päin käytäntöön soveltaa.
Silloin kun metsässä on enään harvennusten jälkeen kasvanut noin 200 kpl 39 cm puuta á1.4 m3. jonka 7 m3 vuosikasvusta puut ovat voineet kasvaa noin 2 mm sädekasvun eikä puustossa ole liikaa pääomaa sidottuna ja monessa tapauksessa on alle kehittynyt jo uusi metsä. VT II luokan maalla Keski-Suomessa. Karulla maalla vähemmän ja rehevällä enemmän klp/ha Taulukoita ja pohdintoja blogissa ARVOMETSÄ
Silloin kun metsässä on enään harvennusten jälkeen kasvanut noin 200 kpl 39 cm puuta á1.4 m3. jonka 7 m3 vuosikasvusta puut ovat voineet kasvaa noin 2 mm sädekasvun eikä puustossa ole liikaa pääomaa sidottuna ja monessa tapauksessa on alle kehittynyt jo uusi metsä. VT II luokan maalla Keski-Suomessa. Karulla maalla vähemmän ja rehevällä enemmän klp/ha.
Minulla on ollut viimeiset 30 vuotta ollut tuottavampia kiireitä
kuukausitulo = metsäntuotto 15 vuodessa.
Mulle se on puuhamaa järven rannalla. Polttopuut tehny mökille ja kotiin.
Lisäksi en ole halunut käydä kauppaa kartellien kanssa.
tämä tekee metsänhoidosta epätervettä , syy UPM.
Koska asuinpaikka on alkanut vaikuttamaan tietämiseen? Maalainen tietää milloin metsä pitäisi uudistaa, mutta kun hän muuttaa kaupunkiin.Hän ei enää tiedäkään?
Eikö päätehakkaaminen ole metsänuudistamista?
Itse kirjoitat: kaupunkilaismetsänomistaja ei tiedä koska metsää pitää uudistaa
tai päätehakata.
Konkreettisesti ei lainkaan mutta käytännössä kyllä.
Kyllä Mhy ja alan ostajat ovat merkittävän suurelta osin menettäneet kaupunkilaismetsänomistjat.
syiitä on runsaasti