Nyt pitäis kaupungin suunnittelijoiden mennä pysähtymään, eli parkkiin. Aivot ovat pysähtyneet vai parkkitarpeisiin. Entisetkin kumisee tyhjyyttään ja taas uutta näköestettä ihmisasuntoihin suunnitellaan ja sitä polttoaineen käryä ja pölyä. Lukekaa HÄ SA tänään. Onko tämä ajojahti entisille asukkaille -asumisviihtyvyys on mennyttä vanhoissa asunnoissa. Mitäpä jos kaupunkiin suunniteltaisiin toimiva julkinen liikenne, että se palvelee kaikilta suunnilta ja on edullinen.
Parkkiin
Tööt tööt ja stop
7119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hämeenlinnan uusi pöhinähanke on juurikin tämä kunnallisille päättäjille ja johtaville viranhaltijoille tarkoitettu aivoparkki. Kun kesälomat on lusittu, niin nämä henkilöt vievät aivot narikkaan Innoparkkiin SCC:n toimitiloihin varta vasten tätä tarkoitusta varten rakennuttuun, syväjäädytyksen mahdollistavaan tilaan.
Nyt kuitenkin on käynyt niin, että Markku on näihin tahoihin *yrpiinnyttyään ottanut töpselin seinästä tai jättänyt sähkölaskun maksamatta ja aivot on jouduttu palauttamaan hieman veteläksi päässeinä takaisin päättäjillemme.
Tähän asti aivoja ei ole tarvittu, kun päätökset on tehty muualla ja pelkkä isojen poikien kumileimasimena olo on riittänyt ja siinähän ei paljon aivoja tarvita, itse asiassa niistä on voinut olla jopa haittaa.
Onkin odotettavissa syksyllä näillä vähän lämpenemään päässeillä ajatteluelimillä tehtyjä varsin mielenkiintoisia kunnallisia päätöksiä. Eteläkadun parkkitalo on vain aloitus tähän suuntaan.
Eteläkadun parkki on paljon järkevämpi idea kuin kuolleena syntynyt Toriparkki.
Kokemukset jo valmistuneista parkkitaloista eivät oikein puolusta lisää parkkitalojen rakentamista Hämeenlinnaan. Ei ainakaan kaupungin omistaman yhtiön rakentamana, se kun on jo käytännössä suoritustilassa kahdenkin parkkitalon kanssa, miten sitten kolmen.
Otetaan opiksi jo tehdyistä virheistä ja vikainvestoinneista ja katsotaan miten esim. katteen ilmaiset parkkipaikat vaikuttavat lisäparkkipaikkojen tarpeeseen vanhassa keskustassa.
Eteläranta ja muut uudet asuinalueet voivat ratkaista parkkipaikkojen tarpeensa parkkilaitoksilla ja rakentaa niitä omalle alueelleen. Vanha keskusta tarvitsee Lahden mallin mukaan lisää maksuttomia, kiekkorajoitettuja parkkipaikkoja.
Käväisimpä asioimassa Riihimäellä. Pikainen havaintoni oli, ei yhtään p-mittaria, ei yhtään tyhjää liikehuoneistoa keskusta-alueella. Siistin- ja hyvinvoivan oloista touhua. Hyvin tuntuvat tulevan toimeen kiekkopaikoilla. Ja sitten tärkein, keskusta-alueella ainakin kaksi elintarvikemyymälää (ei super-hyper-markettia) ja niiden edessä pysäköintitilaa. Maksutonta. Ja kaupoissa riitti väkeä!
Huomenta,
muutamia huomioita:
Kaikissa vaihtoehdoissa Eteläranta huolehtii kaikesta pysäköinnistä omalla alueellaan. Ei ole tarkoitus vuotaa pysäköintiä Paasikiventien pohjoispuolelle.
Pysäköintiyhtiön taloudellinen tilanne kaksine parkkitaloineen on ratkaistava erikseen. Yhtiön talous vaatisi parkkitalot täyteen lyhytaikaista pysäköintiä, kun valtaosa myynnistä on nyt pitkäaikaista. Jotta olisi toivoakaan pitää vanha keskusta elävänä, joudumme lähivuosina leipomaan koko pysäköintistrategian uusiksi. Pysäköinti on liikennejärjestelmän jatke, ei siitä erillinen asia. Asiointipysäköinnin tulee olla ilmaista.
Goodmanin pysäköintikapasiteetin keskustan liikenteeseen ja pysäköintiin kohdistuvien vaikutusten selvittäminen on kirjattu valtuuston pysäköintistrategiaa koskevaan päätökseen.
Eteläkadun pienehkö pysäköintilaitos on tarkoitettu ensisijaisesti linja-autoaseman liityntäpysäköinnin tarpeisiin. Siihen Kaivoparkki saati Keinuparkki ovat vain väärässä paikassa, eikä sitä virhettä voi korjata millään.
Tehokkaan ja onnistuneen kasvukäytävästrategian muodostaminen edellyttää autottoman asumisen mahdollisimman laajaa mahdollistamista. Toisaalta lähialuepalvelut pitää saavuttaa kevyen liikenteen keinoin, alueiden lähipalvelukeskuksista pitää päästä julkisilla sekä keskitettyjen palveluiden ääreen että kaukoliikenteen solmukohtiin (linja- ja rautatieasema), ja kaukoliikenteen joustavuuden ja välityskyvyn pitää vastata kasvavaan kysyntään.
Liikenneinfran, maankäytön ja palvelurakenteen kehittäminen pitää johtaa yhdestä strategiasta, jota siis ei kasvukäytäväajatuksen puitteissa vielä edes ole. Toteuttamiskelpoisen strategian luominen edellyttää, ettei nyt tehdä 0-5 vuoden sisällä lisää parkkitalojen kaltaisia idiootteja ratkaisuja, jotka vaikeuttavat jatkokehitystä.
Lasten ja nuorten lautakunnan palveluverkkopäätös oli ensimmäinen päätös, jolla luotiin edellytyksiä kasvukäytävästrategian luomiselle ja toteuttamiselle. Seuraava suuri kysymys on, tajuavatko meidän sote-leipurit hyödyntää avattua mahdollisuutta? Riski on suuri, koska vanhat tuotantorakenteet pitää miettiä kokonaan uusiksi. Jos me emme sitä tee, sen tekevät tulevan sotekuntayhtymän päättäjät rahalla kiristämällä, ja siitä ei hyvää seuraa meidän alueellemme.
Kaivoparkin tilalle olisi kannattanut rakentaa linja-autoasema.
Kun Hyvinkäälle jokin aika sitten valmistui kauppakeskus Villa ja sinne tuli satoja maksuttomia parkkipaikkoja sen asiakkaille, niin kaupungin oli pakko muuttaa muun keskustan kadunvarsipaikat kiekkorajoituksellisiksi ja maksuttomiksi.
Hyvinkään keskustan kadut täyttyivät tyhjenevistä näyteikkunoista ja liiketiloista. Ilmiö ei selittynyt pelkällä liikkeiden muutolla uuteen kauppakeskukseen, vaan epäreilulla kilpailutilanteella kivjalka maksulliset parkkipaikat vastaan kauppakeskus maksuttomat parkkipaikat.
Toivon päättäjiltämme ymmärrystä isoihinkin muutoksiin pysäköintiasioissa, jos ja kun meidän vanhan keskustan liikkeiden tilanne muuttuu Goodmanin valmistumisen myötä yhtä epäreiluksi. Kaikki emme kuitenkaan voi katteelle muuttaa ja Keskustalon kohtalo uhkaa montaa muutakin vanhan keskustan liiketilaa.
Tämä vaikuttaa myös jollain viiveellä vanhassa keskustassa asumiskustannuksiin, kun taloyhtiöiden liiketilat ammottavat tyhjinä ja vuokratulot jäävät saamatta. Saamatta jääviä vuokria joudutaan kompensoimaan nostamalla ko. taloyhtiöissä asuntojen vastikkeita.