Tuttavani sai lapsiltaan lahjaksi Vaasan alueen eläinsuojeluyhdistyksestä haetun kissanpennun. Vaikka lahja olikin yllätys oli se kuitenkin mieluinen ja pentu olisi varmasti saanut hyvän kodin jossa kissoja ollut aiemminkin. Jonkin ajan kuluttua tuttavani kuitenkin luopui kissasta koska ei enää kestänyt eläinsuojeluyhdistyksen ahdistelua. En tiedä tarkkoja yksityiskohtia mutta eläinsuojeluyhdistyksestä oltiin yhteydessä viikottain ja käskettiin/uhkailtiin tuttavaa pitämään kissasta huolta ja muistutettiin painokkaasti ettei kissasta saa luopua ja että jos luopuu niin ei kunnian kukko laula jne.
No, asiahan meni sitten juuri niinkuin eläinsuojeluyhdistys ei toivonut (vai toivoiko?) eli tuttava luopui kissasta kun ei jaksanut enää todistella olevansa hyvä emäntä ja puheluiden/käyntien uhkaava sävykin hämmensi.
Mietinkin tässä että kun esy:stä hakee kissan niin siinähän tottakai sitoutuu pitämään kissasta huolta, ja pitää allekirjoittaa sopimus ettei luovuta kissaa eteenpäin, mutta onko muidenkin kaupunkien esy:t noin "vimmaisia" asian valvomisen suhteen? Olen miettinyt kissan ostoa ja miksei sitä antaisi jollekkin kodittomalle rassukalle kodin, mutta haluaisin kyllä pitää kissaa ihan "normaalisti" eikä niin että joku soittaa viikon välein perään. Eli kannattaako sittenkin ostaa kissa joltain perheeltä/kasvattajalta vai onko esim. helsingin esy erilainen näissä asioissa?
Eläinsuojeluyhdistys ahdistelee?
31
3980
Vastaukset
- Nasu
Meillä on nyt ollut pari kuukautta kissa Hesy:stä. Kerran on soitettu ja silloinkin tiedusteltiin ihan ystävällisesti miten on mennyt. Kissan sijaisperhe oli halunnut tietää miten kissa on sopeutunut. En kokenut soittoa mitenkään pahana vaan oli kiva, että kissasta oltiin kiinnostuneita. Sanottiin, että ottakaa yhteyttä, jos haluatte toisen kissan. Eli meillä on ainakin hyviä kokemuksia, koska kissa on kaikenlisäksi loisto yksilö.
- puolesta
HESY ja vastaavat järjestöt tekevät upea työtä ja siksi niillä onkin täysi oikeus varmistaa että useammissa tapauksissa todella kovia kokeneitä kissa-parkoja pääsevät parhaisiin mahdollisiin koteihin! Sitä nämä kissat ovat todella ansaineet!
- dain
Niin minäkin ennen ajattelin, että annan kodin eläissuojeluyhdistyksen huostassa oleville eläimille. Mutta kokemus on sanellut toimimaan toisin. Heidän hyväätarkoittava toimintansa on minun katsantokulmastani antanut toisen kuvan. Ei sieltä mielestäni noin vain lemmikkejä saada ja jos saadaan miksi siinä pitää mennä sitten kotirauhakin. Joskus minulle heräsi ajatus, että heidän mielestään eläinen ainut oikea paikka oli heidän hoivissaan. Minusta on huolestuttavaa ja enemmänkin epäillyttävää kerätä läjäpäin kissoja ja muita eläimiä ja tapella niiden päältä. Sitten nämä löytökissat ovat luku sinällään. Täällä Kuopiossa, vuosia sitten, leikuutettiin kaikki urokset ja naaraat ikään katsomatta. En ymmärrä, miten vuosien ajan villiintyneet kollit kannattaa leikkuuttaa, kun niistä tuskin tulee täysin kesyjä ja uuteen elämäänsä sopeutuvia yksilöitä. Minusta tuolainen maailman murjoma eläin olisi armeliainta nukuttaa pois, vai olenko ihan väärässä? Minusta eläinsuojelutyö on kokenut inflaation ihan sitä tekevien omasta tahosta. Järki sen pitää olla eläisuojelutyössäkin mukana, ei siinäkään saa olla villin lännen säännöt voimassa.
- Eulalia
Joskus parikymppisenä soittelin ilmeisesti juuri tuonne Hesyyn (tai mikä se nyt sitten silloin olikaan) pentua toivoessani, ja ensimmäiseksi puhelimesta alkoi kuulua kiukkuinen mäkätys että minun pitää mennä lääkäriin hankkimaan todistus siitä etten ole allerginen.
Juttu nyt on niin että olen allerginen vähän sille sun tälle (mm. koivulle) ja olen prick-testistäkin saanut kissalle plussaa. Kuitenkin käytännössä minulla ei ole kissoista mitään oireita, ja niitä on minulla useampaankin kertaan ollut, parhaimmillaan neljäkin kerralla ja pennut päälle.
Eli minä voin sellaisilla todistuksilla vaikka perseeni pyyhkiä. Mutta olisiko se silloin Hesylle kelvannut että vannon ja vakuutan että kissan pidän? Silloin nuorena en ainakaan jaksanut alkaa tapella, vaan menin ja hankin sen kissan yksityiseltä.
Tällä hetkellä kun elämän- tai paremminkin asunnontilanne taas soveltuisi paremmin kissoille olen alustavasti katsellut niitä netistä, ja minua ärsyttävät pitkät ja maalailevat tekstit joita jotkut ihmiset suoltavat jotain kissapirua ylistäessään. (Jos se on niin ihmeellinen kuin kuvaus antaa ymmärtää, miksi siitä ollaan luopumassa?) Lisäksi ihmetyttää myös se suunnaton allergioiden määrä joka yhtäkkiä puhkeaa niin monelle ihmiselle kuin "annetaan kissa" -ilmoituksista voisi päätellä.
En usko enää mihinkään. Uskon että kissojen pariin päätyy ihmisiä jotka eivät tajua kissoista oikeasti hevon sitä sun tätä! Osa näistä tumpeloista pyrkii kissasta eroon valehtelemalla päin näköä esim. allergiasta, ja osa sitten jemmaa niitä läjäpäin, eikä antaisi niitä kellekään, mutta pakkohan se on kun loppuu lattiastakin jo pinta-ala kesken.
Hullun hommaa. - tjp
Eulalia kirjoitti:
Joskus parikymppisenä soittelin ilmeisesti juuri tuonne Hesyyn (tai mikä se nyt sitten silloin olikaan) pentua toivoessani, ja ensimmäiseksi puhelimesta alkoi kuulua kiukkuinen mäkätys että minun pitää mennä lääkäriin hankkimaan todistus siitä etten ole allerginen.
Juttu nyt on niin että olen allerginen vähän sille sun tälle (mm. koivulle) ja olen prick-testistäkin saanut kissalle plussaa. Kuitenkin käytännössä minulla ei ole kissoista mitään oireita, ja niitä on minulla useampaankin kertaan ollut, parhaimmillaan neljäkin kerralla ja pennut päälle.
Eli minä voin sellaisilla todistuksilla vaikka perseeni pyyhkiä. Mutta olisiko se silloin Hesylle kelvannut että vannon ja vakuutan että kissan pidän? Silloin nuorena en ainakaan jaksanut alkaa tapella, vaan menin ja hankin sen kissan yksityiseltä.
Tällä hetkellä kun elämän- tai paremminkin asunnontilanne taas soveltuisi paremmin kissoille olen alustavasti katsellut niitä netistä, ja minua ärsyttävät pitkät ja maalailevat tekstit joita jotkut ihmiset suoltavat jotain kissapirua ylistäessään. (Jos se on niin ihmeellinen kuin kuvaus antaa ymmärtää, miksi siitä ollaan luopumassa?) Lisäksi ihmetyttää myös se suunnaton allergioiden määrä joka yhtäkkiä puhkeaa niin monelle ihmiselle kuin "annetaan kissa" -ilmoituksista voisi päätellä.
En usko enää mihinkään. Uskon että kissojen pariin päätyy ihmisiä jotka eivät tajua kissoista oikeasti hevon sitä sun tätä! Osa näistä tumpeloista pyrkii kissasta eroon valehtelemalla päin näköä esim. allergiasta, ja osa sitten jemmaa niitä läjäpäin, eikä antaisi niitä kellekään, mutta pakkohan se on kun loppuu lattiastakin jo pinta-ala kesken.
Hullun hommaa.Ihmiset luopuvat kissoista mitä kummallisimmista syistä. Hyvin yleinen syy, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa on vauvan tulo. Kissa hankitaan vauvan korvikkeeksi, mutta kun kissanpennun uutuuden viehätys kaikkoaa onkin kissa jo rasite ja se raivataan pois tieltä mahdollisimman äkkiä. Monet ihmiset kuvittelevat että lemmikin kanssa sujuu kaikki heti hyvin, ja heti kun pieniäkin ongelmia ilmaantuu on kissassa vika. Ei olla halukkaita, kypsiä ottamaan vastuuta. Kerrankin näin kun eläinsuojeluyhdistykselle toi nuoripari kissanpennun, koska se pissaili ympäriinsä. Kysyttiin olivatko he selvittäneet syyn tuohon pissailuun ja eivät he olleet. Oltiin vain ensimmäisenä kiikuttamassa kissaa eläinsuojalle selvittämättä edes mistä pissailu johtuu.
- mur
Eulalia kirjoitti:
Joskus parikymppisenä soittelin ilmeisesti juuri tuonne Hesyyn (tai mikä se nyt sitten silloin olikaan) pentua toivoessani, ja ensimmäiseksi puhelimesta alkoi kuulua kiukkuinen mäkätys että minun pitää mennä lääkäriin hankkimaan todistus siitä etten ole allerginen.
Juttu nyt on niin että olen allerginen vähän sille sun tälle (mm. koivulle) ja olen prick-testistäkin saanut kissalle plussaa. Kuitenkin käytännössä minulla ei ole kissoista mitään oireita, ja niitä on minulla useampaankin kertaan ollut, parhaimmillaan neljäkin kerralla ja pennut päälle.
Eli minä voin sellaisilla todistuksilla vaikka perseeni pyyhkiä. Mutta olisiko se silloin Hesylle kelvannut että vannon ja vakuutan että kissan pidän? Silloin nuorena en ainakaan jaksanut alkaa tapella, vaan menin ja hankin sen kissan yksityiseltä.
Tällä hetkellä kun elämän- tai paremminkin asunnontilanne taas soveltuisi paremmin kissoille olen alustavasti katsellut niitä netistä, ja minua ärsyttävät pitkät ja maalailevat tekstit joita jotkut ihmiset suoltavat jotain kissapirua ylistäessään. (Jos se on niin ihmeellinen kuin kuvaus antaa ymmärtää, miksi siitä ollaan luopumassa?) Lisäksi ihmetyttää myös se suunnaton allergioiden määrä joka yhtäkkiä puhkeaa niin monelle ihmiselle kuin "annetaan kissa" -ilmoituksista voisi päätellä.
En usko enää mihinkään. Uskon että kissojen pariin päätyy ihmisiä jotka eivät tajua kissoista oikeasti hevon sitä sun tätä! Osa näistä tumpeloista pyrkii kissasta eroon valehtelemalla päin näköä esim. allergiasta, ja osa sitten jemmaa niitä läjäpäin, eikä antaisi niitä kellekään, mutta pakkohan se on kun loppuu lattiastakin jo pinta-ala kesken.
Hullun hommaa."Asiakaspalvelu" lienee kiinni siitä kuka on töissa ja millä tuulella, ikävä kyllä. Mutta ensimmäisen viestin tapauksessa, jossa joku täysin laho on vienyt yllätyksenä kissan lahjaksi, soittelisin minäkin perään. Itseasiassa en olisi kissaa sellaiselle luovuttanut, joka ei sitä itse varmasti pidä, mielestäni virheellistä toimintaa esyltä! Myös villikissojen leikkaus menee jo rahan ja elämäntuhlauksen puolelle.
Jos haluaa antaa kodin kissalle, kannattaisi kaiketi luovutuspaikan politiikkaa tiedustella etukäteen ja vasta sitten päättää kenelle antaa kodin. Siinäpähän haihtuu virkaintoiselta vallasta huumaantuneelta "eläintensuojelijalta" ehkä pahimmat höyryt, jos kerrankin toimintaa tiedustellen kyseenalaistetaan..?
Jokatapauksessa, mielestäni kaltoinkohdellut kuitenkin ansaitsevat mahdollisuutensa ensin, ja maatiaiskissojen "kasvattajat" voisivat lopettaa jalon työnsä. - Leikkaus
"En ymmärrä, miten vuosien ajan villiintyneet kollit kannattaa leikkuuttaa, kun niistä tuskin tulee täysin kesyjä ja uuteen elämäänsä sopeutuvia yksilöitä."
Siksi kannattaa leikkauttaa, että jos niitä ei leikkauta, voipi maailmaan putkahtaa taas miljoonia kodittomia kissanpentuja... - Eulalia
mur kirjoitti:
"Asiakaspalvelu" lienee kiinni siitä kuka on töissa ja millä tuulella, ikävä kyllä. Mutta ensimmäisen viestin tapauksessa, jossa joku täysin laho on vienyt yllätyksenä kissan lahjaksi, soittelisin minäkin perään. Itseasiassa en olisi kissaa sellaiselle luovuttanut, joka ei sitä itse varmasti pidä, mielestäni virheellistä toimintaa esyltä! Myös villikissojen leikkaus menee jo rahan ja elämäntuhlauksen puolelle.
Jos haluaa antaa kodin kissalle, kannattaisi kaiketi luovutuspaikan politiikkaa tiedustella etukäteen ja vasta sitten päättää kenelle antaa kodin. Siinäpähän haihtuu virkaintoiselta vallasta huumaantuneelta "eläintensuojelijalta" ehkä pahimmat höyryt, jos kerrankin toimintaa tiedustellen kyseenalaistetaan..?
Jokatapauksessa, mielestäni kaltoinkohdellut kuitenkin ansaitsevat mahdollisuutensa ensin, ja maatiaiskissojen "kasvattajat" voisivat lopettaa jalon työnsä.Juups, ei se tosiaan ole oikein antaa eläintä lahjaksi. Itsekin kun nyt tässä kissoja itselleni haeskelen olen erittäin kranttuna enkä huoli ihan mitä tahansa mirrinnäköistä oliota, kun sentään aion sen kanssa olla niin kauan kuin mirrillä on nirri tallella! Elikä puolin ja toisin kissan ottajat ja antajat voivat tietysti vähän tarkistaa näkemyksiään...
Järki hoi älä jätä. - dain
Leikkaus kirjoitti:
"En ymmärrä, miten vuosien ajan villiintyneet kollit kannattaa leikkuuttaa, kun niistä tuskin tulee täysin kesyjä ja uuteen elämäänsä sopeutuvia yksilöitä."
Siksi kannattaa leikkauttaa, että jos niitä ei leikkauta, voipi maailmaan putkahtaa taas miljoonia kodittomia kissanpentuja...Valitan virke jäi vailinaiseksi. Tarkoitiin sitä, että miksi kannattaa leikkauttaa, kun ne eivät kesyynny täysin kotikissoiksi. Ja ne janoavat vapauteen kuitenkin ja kärsivät vankeudessa. Se on miltei sama jos väkisin pidät luonnonvaraista eläintä lemmikkinämpää. Minusta olisi järkevämpää miettiä miten rahat käyttää, kun kerätä nurkat täyteen kärsiviä kissoja.
- ...
dain kirjoitti:
Valitan virke jäi vailinaiseksi. Tarkoitiin sitä, että miksi kannattaa leikkauttaa, kun ne eivät kesyynny täysin kotikissoiksi. Ja ne janoavat vapauteen kuitenkin ja kärsivät vankeudessa. Se on miltei sama jos väkisin pidät luonnonvaraista eläintä lemmikkinämpää. Minusta olisi järkevämpää miettiä miten rahat käyttää, kun kerätä nurkat täyteen kärsiviä kissoja.
Silloinhan kissan leikkaaminen on entistä tärkeämpää, jos kissa tulee viettämään ulkokissan elämää!
Leikkaamaton, vapaasti ulkoileva kissa voi saada alueellaan melkoisen villikissaongelman aikaiseksi. Ei tarvita kuin muutama vapaasti ulkoileva leikkaamaton naaras ja yksi kolli, jotta muutaman vuoden kuluttua kaikki seudun ladot ovat villiintyneitä kissoja täynnä.
Tottakai ESY:t kissansa leikkauttavat, koska yksikin leikkaamaton kissa voi tarkoittaa 4-5 uutta koditonta kissaa 70 vrk:n kuluttua!
p.s. Kotikissa on eri asia kuin sisäkissa. Kotikissalla tarkoitetaan kissaa, jolla ei ole minkään rodun, Kissaliiton myöntämiä rekisteröintipapereita. Sisäkissaksi kutsutaan kissaa, joka ulkoilee vain valjaissa tai aidoitetussa ulkotarhassa. - Lissu
... kirjoitti:
Silloinhan kissan leikkaaminen on entistä tärkeämpää, jos kissa tulee viettämään ulkokissan elämää!
Leikkaamaton, vapaasti ulkoileva kissa voi saada alueellaan melkoisen villikissaongelman aikaiseksi. Ei tarvita kuin muutama vapaasti ulkoileva leikkaamaton naaras ja yksi kolli, jotta muutaman vuoden kuluttua kaikki seudun ladot ovat villiintyneitä kissoja täynnä.
Tottakai ESY:t kissansa leikkauttavat, koska yksikin leikkaamaton kissa voi tarkoittaa 4-5 uutta koditonta kissaa 70 vrk:n kuluttua!
p.s. Kotikissa on eri asia kuin sisäkissa. Kotikissalla tarkoitetaan kissaa, jolla ei ole minkään rodun, Kissaliiton myöntämiä rekisteröintipapereita. Sisäkissaksi kutsutaan kissaa, joka ulkoilee vain valjaissa tai aidoitetussa ulkotarhassa.dain, vai mikä olikaan lienee tarkoittanut, että villikissoja ei ole järkeä leikata, koska niitä ei voida sijoittaa mihinkään. Eihän niitä nyt voi leikata ja sitten laskea vapauteen palelemaan/kärsimään taudeista. Villikissat pitäisi lopettaa ja toivottavasti näin myös tehdään. Vai onko järkeä leikkauttaa kaikki villikissat ja sitten päästää takaisin luontoon? Hiirikissaksi maalle voisi olla ainut järkevä syy.
- Niin...
dain kirjoitti:
Valitan virke jäi vailinaiseksi. Tarkoitiin sitä, että miksi kannattaa leikkauttaa, kun ne eivät kesyynny täysin kotikissoiksi. Ja ne janoavat vapauteen kuitenkin ja kärsivät vankeudessa. Se on miltei sama jos väkisin pidät luonnonvaraista eläintä lemmikkinämpää. Minusta olisi järkevämpää miettiä miten rahat käyttää, kun kerätä nurkat täyteen kärsiviä kissoja.
"Tarkoitiin sitä, että miksi kannattaa leikkauttaa, kun ne eivät kesyynny täysin kotikissoiksi. Ja ne janoavat vapauteen kuitenkin ja kärsivät vankeudessa."
Siis nimenomaan juuri siksi. Jos ne sitten pääsevät sinne vapauteen juoksentelemaan, niin jos eivät heti jää auton alle, niin siinä ehtii syntyä monen monta pentua villinä...
Muuten, villikissa on ihan oma lajinsa, tarkoitat villiintyneitä kotikissoja. - Olivia
Niin... kirjoitti:
"Tarkoitiin sitä, että miksi kannattaa leikkauttaa, kun ne eivät kesyynny täysin kotikissoiksi. Ja ne janoavat vapauteen kuitenkin ja kärsivät vankeudessa."
Siis nimenomaan juuri siksi. Jos ne sitten pääsevät sinne vapauteen juoksentelemaan, niin jos eivät heti jää auton alle, niin siinä ehtii syntyä monen monta pentua villinä...
Muuten, villikissa on ihan oma lajinsa, tarkoitat villiintyneitä kotikissoja.Ymmärsinkö oikein, päästääkö joku esy kissoja vapauteen vai navettakissoiksi vai mitäihmettä? Nyt olen jo ihan pihalla tästä keskustelusta... Onkohan se dain nyt ymmärretty väärin?
- 008
Olivia kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, päästääkö joku esy kissoja vapauteen vai navettakissoiksi vai mitäihmettä? Nyt olen jo ihan pihalla tästä keskustelusta... Onkohan se dain nyt ymmärretty väärin?
Ei ole ymmärretty väärin. Mutta dain ilmeisesti pitää mahdottomana, että villiintynyt kissa saadaan sisäkissaksi (kyllä saadaan, vie vain aikaa), joten sitä on turha leikkauttaa. Minusta on typerää jättää villiintynyt kissa leikkauttamatta ja antaa sen sijaan viimeinen piikki (joka myös sekin maksaa, samoin kissan raadon hävittäminen, menee suht tasan leikkauskulujen kanssa) siksi, että joku on ollut ääliö, ja antanut kissansa juosta vapaana, jolloin se jostain syystä on jättänyt palaamatta kotiin ja villiintynyt, tai sitten on ollut jonkun idiootin kesäkissa ja jäänyt omin nokkinensa. Eli ihmisten typeryyden vuoksi tapettaisiin viaton eläin. Sitä en siedä. Parempi leikkauttaa ja antaa ihmisille, jotka ihan oikeasti välittävät ja tekevät kaikkensa kissan puolesta, eli totuttavat sen sisäkissaksi tai valjaisiin. Ja alunperinkään ei pitäisi antaa kissoja ihmisille, jotka antavat niiden juosta vapaana leikkaamattomina, nimittäin jos ulkokissa saa poikaset, se usein tekee ne ulos, josta kukaan ei niitä löydä, ja näin on taas uusia villiintyneitä leikkaamattomia kissoja juoksemassa ja lisääntymässä. Ihminen on eläimistä typerin, koska hänen itsekkyytensä ja omahyväisyytensä sumentaa kaiken ajattelun.
- Miettiväinen
Eulalia kirjoitti:
Juups, ei se tosiaan ole oikein antaa eläintä lahjaksi. Itsekin kun nyt tässä kissoja itselleni haeskelen olen erittäin kranttuna enkä huoli ihan mitä tahansa mirrinnäköistä oliota, kun sentään aion sen kanssa olla niin kauan kuin mirrillä on nirri tallella! Elikä puolin ja toisin kissan ottajat ja antajat voivat tietysti vähän tarkistaa näkemyksiään...
Järki hoi älä jätä.tässä tapauksessa ei ollut kuitenkaan kyse siitä että kissa olisi annettu lahjaksi jollekin 3-vuotiaalle ensimmäisenä lemmikkinä. Kyllä lahjan antajat olivat etukäteen tsekanneet että kissa olisi taloon tervetullut.
En tiedä muista, mutta itselleni en halua moista kohtaloa tuli se kissa sitten lahjana tai itse ostettuna tai löytökissana. Jotain järkeä pitäisi esy:nkin toiminnassa olla. - Sanna
eläinsuojeluyhdistyksistä ovat pelkästään positiivisia. Otimme kissan Hämeenlinnan kissakoti Kattilasta (loistava paikka muuten), eikä meidän peräämme ole soiteltu kertaakaan - itse olemme vapaaehtoisesti ilmoitelleet heille kisun kuulumisia aina välillä.
Mutta tietysti paikkoja on erilaisia...
Mitä sitten tulee villiintyneihin kolleihin. Oma kissamme on 6-vuotias, ja ilmeisesti suurimman osan elämästään ollut villinä metsäkissana. Kissakodissa se leikattiin ja hoidettiin kuntoon - ja nyt maailman murjoma katti on mitä ihanin, kiltein ja siistein (ja myös elämäänsä tyytyväinen) sisäkissa. En siis ymmärrä tuota näkökantaa, että armeliainta ja parasta villinä eläneelle kissalle olisi lopetus. Näin voi tietenkin olla joissain tapauksissa, mutta onneksi niin ei tehty ainakaan meidän katillemme - niin rakas ja tärkeä se meille on. Oman kokemukseni mukaan villiintynytkin kolli voi siis kesyyntyä ja sopeutua uuteen elämäänsä vallan mainiosti. - Olivia
008 kirjoitti:
Ei ole ymmärretty väärin. Mutta dain ilmeisesti pitää mahdottomana, että villiintynyt kissa saadaan sisäkissaksi (kyllä saadaan, vie vain aikaa), joten sitä on turha leikkauttaa. Minusta on typerää jättää villiintynyt kissa leikkauttamatta ja antaa sen sijaan viimeinen piikki (joka myös sekin maksaa, samoin kissan raadon hävittäminen, menee suht tasan leikkauskulujen kanssa) siksi, että joku on ollut ääliö, ja antanut kissansa juosta vapaana, jolloin se jostain syystä on jättänyt palaamatta kotiin ja villiintynyt, tai sitten on ollut jonkun idiootin kesäkissa ja jäänyt omin nokkinensa. Eli ihmisten typeryyden vuoksi tapettaisiin viaton eläin. Sitä en siedä. Parempi leikkauttaa ja antaa ihmisille, jotka ihan oikeasti välittävät ja tekevät kaikkensa kissan puolesta, eli totuttavat sen sisäkissaksi tai valjaisiin. Ja alunperinkään ei pitäisi antaa kissoja ihmisille, jotka antavat niiden juosta vapaana leikkaamattomina, nimittäin jos ulkokissa saa poikaset, se usein tekee ne ulos, josta kukaan ei niitä löydä, ja näin on taas uusia villiintyneitä leikkaamattomia kissoja juoksemassa ja lisääntymässä. Ihminen on eläimistä typerin, koska hänen itsekkyytensä ja omahyväisyytensä sumentaa kaiken ajattelun.
Kuinka usein näitä ihmisiä sitten löytyy jotka haluavat välttämättä villikissan kesytettäväkseen? ymmärtääkseni kodittomia kesykissojakin on jatkuvasti ilman kotia. Onko sitten paljonkin ihmisiä jotka varta vasten haluavat näitä villejä vaikka kesyjäkin olisi tarjolla?
Kuullostaa vähän uskomattomalta.. - Lissu
Sanna kirjoitti:
eläinsuojeluyhdistyksistä ovat pelkästään positiivisia. Otimme kissan Hämeenlinnan kissakoti Kattilasta (loistava paikka muuten), eikä meidän peräämme ole soiteltu kertaakaan - itse olemme vapaaehtoisesti ilmoitelleet heille kisun kuulumisia aina välillä.
Mutta tietysti paikkoja on erilaisia...
Mitä sitten tulee villiintyneihin kolleihin. Oma kissamme on 6-vuotias, ja ilmeisesti suurimman osan elämästään ollut villinä metsäkissana. Kissakodissa se leikattiin ja hoidettiin kuntoon - ja nyt maailman murjoma katti on mitä ihanin, kiltein ja siistein (ja myös elämäänsä tyytyväinen) sisäkissa. En siis ymmärrä tuota näkökantaa, että armeliainta ja parasta villinä eläneelle kissalle olisi lopetus. Näin voi tietenkin olla joissain tapauksissa, mutta onneksi niin ei tehty ainakaan meidän katillemme - niin rakas ja tärkeä se meille on. Oman kokemukseni mukaan villiintynytkin kolli voi siis kesyyntyä ja sopeutua uuteen elämäänsä vallan mainiosti.Alunperin villi ja villinä elänyt ei leikkauksella ja hoitolassa ololla kesyynny, mutta jonkunaikaa villiintynen katin voi ssada vielä kotikissaksi. Kaksi eri asiaa ja eron kyllä huomaa, en usko että kissasi oli koko elämäänsä elänyt metässä.
- ????
Olivia kirjoitti:
Kuinka usein näitä ihmisiä sitten löytyy jotka haluavat välttämättä villikissan kesytettäväkseen? ymmärtääkseni kodittomia kesykissojakin on jatkuvasti ilman kotia. Onko sitten paljonkin ihmisiä jotka varta vasten haluavat näitä villejä vaikka kesyjäkin olisi tarjolla?
Kuullostaa vähän uskomattomalta..Kuka sanoi varta vasten? Minä halusin kissan, ja satuin ihastumaan arkaan neitiin, joka oli villiintynyt esyyn tuotaessa. Ei luottanut ihmiseen ja piileskeli alussa, mutta kärsivällisyydellä ja ystävällisyydellä neidistä tuli rakastava ja hellyydenkipeä sisäkissa.
Eiköhän se riipu ihan siitä, että miksi haluaa kissan, siksikö, että olisi joku kiva ja pehmeä kodissa, vai siksi, että haluaa antaa kodin jollekin kaltoin kohdellulle raukalle. Minä valitsin jälkimmäisen. Tiedän monta muutakin, ei se ole yhtään uskomatonta, kyllä maailmassa on vielä sellaisiakin ihmisiä, jotka välittävät, vaikka se sinusta uskomatonta olisikin...
Muuten, kesykissa on kotikissa, villikissa on asia erikseen, nämä villiintyneen kotikissat ovat kesykissoja, jotka ovat villiintyneet, kun on huonosti hoidettu, eli jätetty yksin luontoon. - Kesy
Lissu kirjoitti:
Alunperin villi ja villinä elänyt ei leikkauksella ja hoitolassa ololla kesyynny, mutta jonkunaikaa villiintynen katin voi ssada vielä kotikissaksi. Kaksi eri asiaa ja eron kyllä huomaa, en usko että kissasi oli koko elämäänsä elänyt metässä.
Kyllä voi kesyyntyä, vaikka olisi syntynyt ja kasvanut metsässä, serkkuni lähistöllä juoksenteleva narttukissa teki pennut ulos. Pennut saatiin kiinni vuoden jälkeen, ja kaikille kolmelle löytyi kiva koti, hyvin ovat sopeutuneet, myös emokissa sai kodin ja leikkautettiin.
- bubble
Olivia kirjoitti:
Kuinka usein näitä ihmisiä sitten löytyy jotka haluavat välttämättä villikissan kesytettäväkseen? ymmärtääkseni kodittomia kesykissojakin on jatkuvasti ilman kotia. Onko sitten paljonkin ihmisiä jotka varta vasten haluavat näitä villejä vaikka kesyjäkin olisi tarjolla?
Kuullostaa vähän uskomattomalta..Itse olen tuonut kissani Thaimaasta asti, ja kyllä, kissa oli katukolli...Rakastuin kissaani ensi silmäyksellä, vaikka tiesinkin että sen suomeen tuominen olisi todella vaikeaa, ja että kissan olisi vaikea sopeutua sisäkisuna olemiseen...mutta päinvastoin, kissa sopeutui elämäänsä sisäkissana täydellisesti, ja ulos ei ole edes ollut hinkua...Sitäpaitsi, en ymmärrä ihmisiä jotka eivät ole valmiita näkemään yhtään vaivaa lemmikkiensä vuoksi?!
- tjp
Kuulostaa hieman kummalliselta, että jokin esy soittelisi jatkuvasti kissan uuteen kotiin tivatakseen kuulumisia - pikemmin kuulostaaa siltä että uusi perhe ei ollutkaan vastuuntuntoinen ja kohdellut kissaa hyvin, miksi muuten heitä häirittäisiin?
Tiedän erään perheen, joka otti asuinpaikkani esystä kissan ja sopimuksessahan lukee ettei kissaa saa lopettaa vaan heille on ilmoitettava luopumisesta. Kyseinen perhe oli kuitenkin niin itsekäs että lopetti terveen ja elinvoimaisen eläimen, koska ei itse jaksanut tästä enää huolehtia. Uusi kotikin olisi ollut tarjolla.=(
Itse otin paikkakuntani esystä kissan ja täytyy myöntää etten pitänyt siitä ihmisestä joka tämän yksilön meille luovutti. Hän oli hyvin töykeä eikä häneltä mielestäni löytynyt taitoja sujuvaan asiakaspalveluun. Se ei kuitenkaan lannistanut, koska halusimme juuri sen tietyn kissan ja tapasimme kyllä muita mukavia ihmisiä siellä. Sen jälkeen kun allekirjoitimme sopimuksen ja kissa lähti mukaamme, ei kukaan ole sieltä soitellut. Olemme noudattaneet sopimusta (kuten kuuluukin) eikä kenelläkään pitäisi olla valittamista! :)- Lissu
Mahtoiko olla Turun esy? Kuullostaa hyvin tutulta, mutta hyvä kun piditte päänne ja kissan kaikesta huolimatta!
- Miettiväinen
"Kuulostaa hieman kummalliselta, että jokin esy soittelisi jatkuvasti kissan uuteen kotiin tivatakseen kuulumisia - pikemmin kuulostaaa siltä että uusi perhe ei ollutkaan vastuuntuntoinen ja kohdellut kissaa hyvin, miksi muuten heitä häirittäisiin?"
Sehän tässä niin kummallista olikin, kun perheellä on ollut kissa aiemminkin, ja varmasti olisivat osanneet pitää uudesta kissasta huolta ja olisivat pitäneetkin. Eli vaikka kissa annettiin lahjana niin sitä ei olisi jätetty heitteille tai kohdeltu kaltoin, vaan se olisi saanut samanlaisen rakastavan kohtelun kuin kenen tahansa kissa täällä palstalla. Mitään aihetta uudet omistajat eivät tähän ahdisteluun antaneet, päin vastoin.
Tietysti ymmärrän sen että silloin tällöin tsekataan kissan hyvinvointi, vaikkapa pari kertaa vuodessa, mutta alituinen ahdistelu tuskin saa osakseen ymmärrystä missään. Ja tottakai voitaisiin ajatella asiaa niinkinpäin että kissan uudet omistajat silloin tällöin ilmoittaisivat esy:yn että hyvin menee edelleen. Tässä tapauksessa vaan siihen ei annettu edes mahdollisuutta..
No, ilmeisesti asia sitten on niin että joskus esystä saa hyvää palvelua ja joskus ei, ja joskus sitten tapahtuu jopa moisia ylilyöntejä. - Lissu
Miettiväinen kirjoitti:
"Kuulostaa hieman kummalliselta, että jokin esy soittelisi jatkuvasti kissan uuteen kotiin tivatakseen kuulumisia - pikemmin kuulostaaa siltä että uusi perhe ei ollutkaan vastuuntuntoinen ja kohdellut kissaa hyvin, miksi muuten heitä häirittäisiin?"
Sehän tässä niin kummallista olikin, kun perheellä on ollut kissa aiemminkin, ja varmasti olisivat osanneet pitää uudesta kissasta huolta ja olisivat pitäneetkin. Eli vaikka kissa annettiin lahjana niin sitä ei olisi jätetty heitteille tai kohdeltu kaltoin, vaan se olisi saanut samanlaisen rakastavan kohtelun kuin kenen tahansa kissa täällä palstalla. Mitään aihetta uudet omistajat eivät tähän ahdisteluun antaneet, päin vastoin.
Tietysti ymmärrän sen että silloin tällöin tsekataan kissan hyvinvointi, vaikkapa pari kertaa vuodessa, mutta alituinen ahdistelu tuskin saa osakseen ymmärrystä missään. Ja tottakai voitaisiin ajatella asiaa niinkinpäin että kissan uudet omistajat silloin tällöin ilmoittaisivat esy:yn että hyvin menee edelleen. Tässä tapauksessa vaan siihen ei annettu edes mahdollisuutta..
No, ilmeisesti asia sitten on niin että joskus esystä saa hyvää palvelua ja joskus ei, ja joskus sitten tapahtuu jopa moisia ylilyöntejä.Jos esy tiesi, että kissan lopullinen omistaja ei tiennyt, että heille tulee kissa, on ahdistelu ihan oikein, kun taas se että he luovuttivat kissan johonkin tuollaseen projektiin, on väärin! Alun alkaen ihan typerä juttu!
- tjp
Lissu kirjoitti:
Mahtoiko olla Turun esy? Kuullostaa hyvin tutulta, mutta hyvä kun piditte päänne ja kissan kaikesta huolimatta!
Ei ollut kyseessä Turun vaan Päijäthämeen esy. Pidimme päämme, itse en antanut periksi vaikka perheessä joku muu olisi jo antanutkin. Tämä naishenkilö tuntui pitävän kissaa viimeiseen asti heillä ja koska kissat he tuovat aina itse uuteen kotiin nähdäkseen millaiseen paikkaan kissa on asettumassa, hän yritti pitkittää sitä tässäkin asiassa (tietenkin omiin kiireihinsä vedoten), mutta heiltä olikin toinen ihminen jo aijemmin käynyt meillä (näyttämässä toista kissaa) jollonka saimme viedä kissan itse kotiimme.
Minua säälitti kovasti ne kissat, koska siinä talossa ei ollut ns. aktiivista toimintaa, kissoja kävi yksi ihminen ruokkimassa, muun ajan olivat siellä ihan keskenään (toisin kuin kahdella muulla löytöeläintalolla). Jotenkin tuntui surulliselta että pystyin pelastamaan vain yhdelle uuden kodin ja siihenkin taloon pelkästään jäi kymmeniä kissoja odottamaan kohtaloaan. Tämä kissa oli selkeästi aktiivisin ja seurallisin yksilö, todella virkeä ja kaiken lisäksi vielä näyttävän näköinen joten ei ollut valinnan vaikeutta ollenkaan. :) Leikkautimme ja tatuoimme kissan itse ja hoidimme sen flunssan kuntoon. Nyt se on 3-vuotias, edelleen hyvin aktiivinen ja seurankipeä otus. =) Että voin kyllä suositella löytökissan ottamista, mikäli se oikea vain osuu kohdalle. Silloin ei kannata välittää siitä väestä mitä siellä on, koska et tule olemaan tekemisíssä heidän kanssaan enää muulloin.
- ...
Kyllä nämä muidenkin paikkakuntien ESY:t ja eläinsuojat huolehtivat luovuttamistaan eläimistä myös uusissa kodeissa, mutta sen kyllä heille ilomielin suon. On nimittäin tärkeää, että löytökissat saavat erityisen hyvät kodit, eivätkä joudu kiertoon tai uudelleen kaltoinkohdelluksi.
Veikkaukseni on, että tuttavaperheessäsi on ollut jotain, joka on saanut ESY:n epäilykset heräämään ja siksi he ovat pitäneet tavallista tiiviimmin yhteyttä... Ehkäpä ESY:ä on huolestuttanut se, että eläin on annettu lahjana. Yleensä eivät nimittäin suostu antamaan eläintä lahjaksi annettavaksi. Jokin on kuitenkin ollut tämän "erityiskohtelun" syynä.- toiste en vaivaudu löytökis...
Oliskohan niin et joskus vain menee yli normaalin ? ymmärryksen eläinsuojien halu etsiä kissalle täydellinen koti... Joskus etsin meille kissaa, ensimmäisenä tuli mieleen kodittomat löytökissat. Hämmästys oli suuri, kun kissoja EHDOTTOMASTI EI anneta perheeseen, jossa alle kouluikäinen lapsi. Ei auttanut kertoa et lapsi eläimiin tottunut ja käsittelee niitä hellästi ja varoen. Itsekin törmännyt lapsiin jotka ei niin ystävällisesti eläimiä kohtele, mut pääsääntöisesti kuitenkin lapset eivät mitään hirviöitä ole - päinvastoin, lapsi kasvaa tasapainoisemmaksi kun on eläimiä kotona! Minun mielipiteeni...
- tikru
toiste en vaivaudu löytökis... kirjoitti:
Oliskohan niin et joskus vain menee yli normaalin ? ymmärryksen eläinsuojien halu etsiä kissalle täydellinen koti... Joskus etsin meille kissaa, ensimmäisenä tuli mieleen kodittomat löytökissat. Hämmästys oli suuri, kun kissoja EHDOTTOMASTI EI anneta perheeseen, jossa alle kouluikäinen lapsi. Ei auttanut kertoa et lapsi eläimiin tottunut ja käsittelee niitä hellästi ja varoen. Itsekin törmännyt lapsiin jotka ei niin ystävällisesti eläimiä kohtele, mut pääsääntöisesti kuitenkin lapset eivät mitään hirviöitä ole - päinvastoin, lapsi kasvaa tasapainoisemmaksi kun on eläimiä kotona! Minun mielipiteeni...
Mä kanssa oon sivusta nähnyt vastaavan tapauksen. Tuttavaperheeseen haluttiin kissa, että lapset oppisivat pienestä saakka kunnioittamaan ja hoitamaan lemmikkieläintä, vanhempien valvonnassa luonnollisesti. Tämä perhe ajatteli tehdä hyvän työn ja tarjota kodin jollekin kodittomalle kissalle paikallisen esyn kautta. Mutta heille ei kissaa sieltä suostuttu antamaan, koska perheessä oli kaksi alle kouluikäistä. Perhe otti sitten kissanpennun yksityiseltä ja nyt kissa on jo arvokas vanhaherra ja lapset teini-ikäisiä ja rakastavat kissaansa yli kaiken.
Vaikka uskon esyjen tekevän todella tärkeää ja hyvää työtä, niin joskus sielläkin tunnutaan menevän liiallisuuksiin. Itselläni on aina ollut kissoja ja kun jonain päivänä toivottavasti saan lapsia, toivon että he saavat pienestä saakka elää eläinten parissa. Toki esyjen huoli on ymmärrettävää, mutta jos perheen aikuiset ovat täysijärkisiä ihmisiä, niin vaikea on ymmärtää miksi kissa ei saisi elää alle kouluikäisen lapsen kanssa samassa kodissa. - tjp
tikru kirjoitti:
Mä kanssa oon sivusta nähnyt vastaavan tapauksen. Tuttavaperheeseen haluttiin kissa, että lapset oppisivat pienestä saakka kunnioittamaan ja hoitamaan lemmikkieläintä, vanhempien valvonnassa luonnollisesti. Tämä perhe ajatteli tehdä hyvän työn ja tarjota kodin jollekin kodittomalle kissalle paikallisen esyn kautta. Mutta heille ei kissaa sieltä suostuttu antamaan, koska perheessä oli kaksi alle kouluikäistä. Perhe otti sitten kissanpennun yksityiseltä ja nyt kissa on jo arvokas vanhaherra ja lapset teini-ikäisiä ja rakastavat kissaansa yli kaiken.
Vaikka uskon esyjen tekevän todella tärkeää ja hyvää työtä, niin joskus sielläkin tunnutaan menevän liiallisuuksiin. Itselläni on aina ollut kissoja ja kun jonain päivänä toivottavasti saan lapsia, toivon että he saavat pienestä saakka elää eläinten parissa. Toki esyjen huoli on ymmärrettävää, mutta jos perheen aikuiset ovat täysijärkisiä ihmisiä, niin vaikea on ymmärtää miksi kissa ei saisi elää alle kouluikäisen lapsen kanssa samassa kodissa.milläs sinä todistat eläinsuojeluyhdistyksen väelle että juuri sinä olet huolehtiva aikuinen etkä anna lasten riepotella kissaa? Kun meitä aikuisiakin on joka lähtöön, osa ehdottomasti osaa käsitellä niin lapsiaan kuin lemmikkejäänkin oikein mutta osa valitettavasti ei.
Suurin osa löytökissoista on jossain määrin arkoja yksilöitä, joille kesyyntymis- ja ihmiseen luottamis- prosessi vaatii rauhallista kotia ilman lasten hälinää. Näin ymmärrän että arempaa kissaa ei ole sopiva luovuttaa perheeseen jossa on kovin pieniä lapsia. Osa kissoista kuitenkin on sen verran älykkäitä, reippaita ja aktiivisia että sopivat mainiosti lapsiperheeseenkin. Meillä on tällainen kissa, jota meille eläinsuojeluyhdistyksellä nimenomaan suositeltiin, koska kerroimme että perheessä on alle kouluikäinen vilkas poika. Nyt poika on jo koulussa ja kissa pitää häntä yhtenä luottoihmisistään. - Kiskis
tikru kirjoitti:
Mä kanssa oon sivusta nähnyt vastaavan tapauksen. Tuttavaperheeseen haluttiin kissa, että lapset oppisivat pienestä saakka kunnioittamaan ja hoitamaan lemmikkieläintä, vanhempien valvonnassa luonnollisesti. Tämä perhe ajatteli tehdä hyvän työn ja tarjota kodin jollekin kodittomalle kissalle paikallisen esyn kautta. Mutta heille ei kissaa sieltä suostuttu antamaan, koska perheessä oli kaksi alle kouluikäistä. Perhe otti sitten kissanpennun yksityiseltä ja nyt kissa on jo arvokas vanhaherra ja lapset teini-ikäisiä ja rakastavat kissaansa yli kaiken.
Vaikka uskon esyjen tekevän todella tärkeää ja hyvää työtä, niin joskus sielläkin tunnutaan menevän liiallisuuksiin. Itselläni on aina ollut kissoja ja kun jonain päivänä toivottavasti saan lapsia, toivon että he saavat pienestä saakka elää eläinten parissa. Toki esyjen huoli on ymmärrettävää, mutta jos perheen aikuiset ovat täysijärkisiä ihmisiä, niin vaikea on ymmärtää miksi kissa ei saisi elää alle kouluikäisen lapsen kanssa samassa kodissa.Oletjko huomannut, että moni esyille tuleva kissa on kokenut niin paljon siihen mennessä, että sille toivotaan rauhallista ja tasapainoista kotia? Minen kissan kohdalla todetaankin ettei sovi lapsiperheeseen tai kaipaa yhden kissan kotia, syystä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 763418
Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)753137Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.683012On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle662671Oliko pakko olla taas tyly?
Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli442182- 611739
Huomenna heitän järjen
romukoppaan ja annan tunteen viedä. Kerran tässä kuitenkin vain eletään. Muistan myös jonkun minua viisaamman sanoneen,251707- 351705
Hyvää huomenta
Hyvää huomenta ja alkavaa viikonloppua ihanalle naiselle! Mitä ikinä teetkään, niin täälä sua yksi miekkonen ajattelee.181689- 601628