Ite olen siis 14v tyttö. Olen melko varma että oon lesbo. Enkä halua että tänne tullaan valittamaan ettei tän ikänen voi ollalesbo. Mä en oo ikinä kattonu poikia, vaan tyttöjä. Pointti oli että en uskalla tulla kaapista, koska pelkään mun vanhempien reaktiota. Ne ei siedä homoja/lesboja. Ois kiva jutella jonkun lesbon kaa, kikkiin saa laittaa viestiä miranollanolla :) ! Nii mut voitteko kertoo omii kokemuksii kaapista tulosta? :)
kaapista tulo
lesbotyttö00
12281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mä rakastuin eka kertaa toiseen tyttöön 13 vanhana, sen jälkeen ei oo ollu
epäselvää. Tutustuttiin ja vietettiin aikaa yhdessä. Meillä oli läheisyyttä ja kemiaa ja suhteemme oli ikimuistoinen.
Se päättyi hänen uskoon tuloon. Mutta muistelen edelleen häntä lämmöllä.
Okei :)
jos sä et halua jotain, niin turha ottaa sitä itsekkään puheeksi. Kaapista ulos, saattaa olla että sun vanhemmat eivät tiedä oikein mitä koko homoseksuaalisuus on. Eivät tunne yhtään, ajattelevat heidän olevan jotain jossain, joka ei kosketa millään tavallaan mitään mitä he edustavat.
Monesti kun asia koskettaakin itseä tai lähipiiriä niin ajatuksetkin saavat järkevämmän suunnan. Alussa varmasti saattaa tulla shokki, yms. Mutta kun heille asiasta kerrot, sano heille että heidän on hyvä muistaa että mitä ikinä he suustaan päästävät koskettaa se teidän tulevaa suhdetta. Joten ehkä he ensin miettivät ennen kuin sylkevät mitä ikinä suuhun tulee.
Sun tarvii tässä asiassa olla se maltillinen, järkevä, asiallinen. Sun ei kannata ilmaista homoseksuaalisuuttasi samoin kuin nyt kysyit miten tulla kaapista. Liitit siihen ettet halua kuulla miten olet nuori jne. Älä itse siis vie negatiivisuutta asiaan.
Mietit mitä sanot, ettet ole ikinä ollut kiinnostunut pojista ja nyt sulla on herännyt tunteita tyttöjä kohtaan. Ja painota sitä että ennen kuin he sanovat sanaakaan, voisivat he miettiä asiaa ihan rauhassa. Koska kaikki mitä tosiaan he sanovat joko tuhoaa teidän välistä luottamusta tai kasvattaa sitä.
Kirjekkin on ihan sallittu tapa, jolloin he saavat ihan rauhassa olla kauhistuneita yms ja sitten kerätä ajatuksensa jutellaksee sulle.
Kaapista tulon ei pitäisi olla iso asia, koska sehän koskee vain yhtä osa-aluetta elämästäsi, valitettavasti vieläkin se on joillekkin kova paikka, ja vieläkin suhteita katkeaa asian takia. Muistat että sinä olet tärkeä.
Hyvää ulostuloa.
No siis kerran mä koitin kertoa mun äidille. Puhuttiin ihan normaalisti niitä näitä ja sanoin äidille et "äiti. Mä haluisin kertoo yhen asian" sitten mun äiti katto mua kysyvästi. Ja tietenkin samaan aikaan telkkarista tuli jotain keskustelu ohjelmaa tasa-arvoseen avioliittolakiin liittyen. Mun äiti keskeytti mut ja sanoi että onneksi noil friikeillä ei ole oikeutta mennä naimisiin. Ja että voitais vaan laittaa ne jonnekkin hoitoon. Mä nousin sanaakaan sanomatta sohvalta ja lukittauduin vessaan itkemään...
Tosi ikävää että vanhempasi ovat noin "konservatiivisia".. Asiat kuitenkin tuppaavat saamaan uutta perspektiiviä kun ne osuvat lähelle, voi olla että ensi"järkytyksen" jälkeen vanhempasi pystyisivät käsittelemään suuntautumistasi ilman että mikään välillänne muuttuu.
Kuitenkin, sinuna miettisin tarkkaan onko kaapista tuleminen vielä tarpeen. Olet kuitenkin hyvin nuori ja seksuaalisuutesi ei ole täysin kypsynyt. En usko että sinun välttämättä tarvitsee vielä määritellä itseäsi mihinkään lokeroon. Eiväthän heterotkaan joudu todistamaan suuntautumistaanerikseen vaan se tulee luonnollisesti ilmi kun tyttö ja poika tai mies ja nainen alkavat seurustelemaan.
Päätät kuitenkin totta kai itse mitä teet, tsemppiä! :)
se että homoseksuaalisuutta pidetään erilaisena ja eriskummallisena asiana vieläkin aiheuttaa sen että tuut törmäämään asenteisiin. Sun tarvii vain hyväksyä asia ettei kaikki ole ok asian suhteen, se on heidän häpeä ei sun. Vähän kovemman nahkan joudut kasvattamaan, kasvamaan pikkuisen nopeammin olemaan aikuisempi kuin moni aikuinenkin. Opit valitsemaan taistelusi, jokaiselle jolla on negatiivinen asenne sua kohtaan sun ei kande alkaa puhumaan järkeä. Ohitat vain.
Nyt tärkeintä on että sä et häpeä itseäsi, et edes äitisi edessä. Hänen kuuluisi aikuisena antaa sulle vapaus kasvaa, etsiä ja löytää sun jutut. Olla tukena ja turvana kun sitä tarvit.
Mutta nyt hänellä on vittumaisen paska asenne ja selkeesti jokin kivikautinen asenne meitä "friikkejä" kohtaan. Luulen että hänen ajatusmaailmansa kokee pienen parannuksen kun tulet kaapista. Selkeesti teillä on hyvät välit, puhutte asioista. Se on hyvä lähtöasetelma. Nyt vain mietit miten tulet kaapista ja muista että jos sun vanhemmat friikkaa, niin älä mene siihen mukaan. Seiso suorana, ole ylpeä itsestäsi ja sano että olet ihan sama kuin ennenkin.
Seuraavaa itkua älä salaile, sulla ei ole mitään hävettävää. Älä kanna salaa sun äitisi aiheuttamaa mielipahaa. Sen ei pidä olla sun taaka että hän ajattelee idioottimaisesti. Toivotaan että hän muuttaa mielipidettään kun ymmärtää ettei seksuaalisuus ole niin iso asia että sen takia tarvii tytärtään itkettään.
Mua ahdistaa kun sukulaiset kyselee että joko mulla on poikaystävä tai että onkos ketään poikaa kiikarissa. Onneks mun vanhemmat on pahimmat, eikä koko muu suku oo samanlainen. Emmäkään jaksa esittää vanhemille jotain mitä en oikeesti oo. Eriasia ois jossei kaikki tekis mun poikajutuista niin isoo numeroa kun tekee.
Minkä ikänen oot? Ois kiva jos voisit tulla kikkaamaan miranollanolla :) haluisin pyytää neuvoja?
Oon samassa tilanteessa:0 en myöskään tiedä mitä tehdä :(
Mm :(
Voinko tulla puhumaan asiasta kikissä?
Sanot vaan sun vanhemmil et oot lesbo. Helppoo