Luen tätä kirjaa...
http://cdon.fi/kirjat/poiksalo,_panu-kristian/digitaalitekniikan_perusteet-4343741
...jossa rakennellaan porttipiireistä kiikkuja ja muita siirtorekisterejä. En ole ainakaan huomannut että kirjassa olisi missään vaiheessa kerrottu kellonastan käytöstä muuta kuin että ”liitetään järjestelmän kelloon”.
Siemensin Logossa myös siirtorekisteri tarvitsee toimiakseen kellonastan jossa olen käyttänyt ”kellona” pulssigeneraattoria jonka saa muistaakseni värähtelemään max 500hz, siitä miten kelloa logossa oikeasti tulisi käyttää ei ole tietoa.
Onko piirilevytasolla kello ihan normaali kide joka alkaa värähtelemään kun se (jotenkin) kytketään piiriin? Positiivisen jännitteen ja kellonastan väliin???
http://cdon.fi/kirjat/poiksalo,_panu-kristian/digitaalitekniikan_perusteet-4343741
...jossa rakennellaan porttipiireistä kiikkuja ja muita siirtorekisterejä. En ole ainakaan huomannut että kirjassa olisi missään vaiheessa kerrottu kellonastan käytöstä muuta kuin että ”liitetään järjestelmän kelloon”.
Siemensin Logossa myös siirtorekisteri tarvitsee toimiakseen kellonastan jossa olen käyttänyt ”kellona” pulssigeneraattoria jonka saa muistaakseni värähtelemään max 500hz, siitä miten kelloa logossa oikeasti tulisi käyttää ei ole tietoa.
Onko piirilevytasolla kello ihan normaali kide joka alkaa värähtelemään kun se (jotenkin) kytketään piiriin? Positiivisen jännitteen ja kellonastan väliin???
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kello tuotetaan toki usein kiteellä, mutta muuten se on ihan saman lainen looginen tila 0/1, 0V/3.3V, kuin muutkin loogiset signaalit. Kellon jakaminen on usein haasteellisempaa kuitenkin, koska se kytkeytyy usein aika moneen logiikkapiiriin. 500Hz voi olla alakanttiin, riippuu paljon logiikkasarjasta, onko noin alhainen taajuus mahdollinen - varsinkin nopeat logiikat voivat nikotella, jos kello on liian hidas - toisaalta cmos-logiikassa kellon voi vaikka pysäyttää ilman ongelmia.
Usein mikropiirissä on X1/X2 nastat, joiden väliin kide kytketään - piiri itsessään sisältää kaiken tarvittavan, jotta se alkaa värähtelemään - tai jos ei ole, niin saman saa aikaan parilla invertterillä, vastuksella ja kondensaattorilla. Kannattaa kuitenkin katsoa, josko jossain piirissä olisi valmiina nuo ja vielä XO, eli oskillaattorin lähtönasta, niin ei tarvitse mitään ylimääräistä mennä kikkailemaan. Jos kuitenkin tarvitaan hyvin suurta tarkkuutta värähtelyn taajuudessa, niin sitten sitä ei välttämättä kannatakkaan käyttää.
"500Hz voi olla alakanttiin, riippuu paljon logiikkasarjasta, onko noin alhainen taajuus mahdollinen - varsinkin nopeat logiikat voivat nikotella, jos kello on liian hidas - toisaalta cmos-logiikassa kellon voi vaikka pysäyttää ilman ongelmia."
Minun tiedossani on, että peruslogiikka toimii 'staattisesti', ei ole alarajataajuutta ja siitä seuraa mm. se, että voit pysäyttää kellon tai ajaa logiikkaa askel kerrallaan.
Poisluettuna dynaamiset muistit - niitä virkistellään tavan takaa - ja jos oskillaattori on rakennettu tavan logiikan ympärille kuten:
https://www.google.fi/search?q=osc inverter&biw=1467&bih=1014&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=KLIWVJPfGYT5yQP0pYCIBQ&ved=0CAYQ_AUoAQ&dpr=1.25
.. niin silloin tulee rajat alhaalla vastaan.
Mutta mistä tuo yhdistys tehdään sisäiseen kelloon?
Siemenssin logossa lätkitään vain yksittäisiä AND/OR purkkeja ja yhdistellään niitä hiirellä vetämällä johto seuraavaan purkkiin. Kumminkin löytyy sift register purkki mikä ei toimi ollenkaan jos ei pistä kellonastaa värähtelemään. Ja tämän olen saanut tehtyä pulssigeneraattori-purkilla niin että tulee 1ms pulssi päälle ja sitten 1ms pulssi off.
tuolla taajuudella rekisteri toimii edes jotenkuten mutta Logo ei varmaan sitten kovempia taajuuksia pysty käsittelemään jossa varmaan on ajateltu kytkinvärähtelyilmiötä, mikä tietysti koskee vain todellisia I/O-nastoja eikä softakytkentöjä
Rakentelin tuon kirjan ohjeiden mukaan kiikkuja ihan peruspiireistä ja kiikuista sitten siirtorekisterin johonka piti myös pistää pulssigeneraattori-purkki "kelloksi"
Aivan sama ilmiöhän tulee jos ostan liikkeestä dip-koteloisia vaikka nand-piirejä ja rakennan niistä kiikkuja, siihenkin pitää saada kello mikä pistää värähtelemään, no siellä varmaan tuo OH-kolmosen ohjeen mukaan saa ainakin "resonaattorin"
Kysymys onkin ohjelmoitavasta logiikasta?
http://www.siemens.fi/pool/products/industry/iadt_is/tuotteet/automaatiotekniikka/ohjelmoitavat_logiikat/logo/logo_0ba6_ba7_web.pdf
Taitaa olla ihan oma maailmansa - joten en koske.
Tuolla itse teen, sen mitä nykyään teen:
http://www.labcenter.com/index.cfm
.. ja käytännön kokeilut : http://aijaa.com/YXDCyw
:)
Joo kyseessä leikki-ikäisten dublopalikka josta ei ole mihinkään tositoimiin yhtään vaativammissa sähkötöissä, mainittakoon vaikka nopeus ja piparkakkumuotin läpi painettu ulkomuoto, jonka takia I/O-pinnit on kiveen kirjoitettu.
Teollisuudessa toki noilla saa nopeasti näkyvää aikaan, ja sivustaseuraaja näkee helposti edessään "laajempaakin osaamista omaavan asiantuntijan" :)
Vakaa aikomus on seurata sinun jalanjäljissä oikeisiin sähkötöihin mutta tuo softa on kätevä kun ei aina tarvitse alkaa pistämään ic-piirejä koekytkentälevylle kun haluaa jotain testata.
Kerro vielä että voiko noiden porttipiirien kanssa käyttää kidettä, ja jos voi niin miten siitä tehdään kello? Kontrollerillahan tuo usein on kahden pinnin välissä (kuten joku jo sanoi) ja sisäinen resonaattori kytketään pois käytöstä ja säädetään uusi kellotaajuus kiteen mukaan.
Esimerkiksi tahtia tekemään.
http://www.doctronics.co.uk/4060.htm
https://www.google.fi/#q=4060b circuits
https://www.google.fi/search?q=4060b circuits with xtal&biw=1467&bih=1014&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=5SQYVN_gFennygP1l4GgCw&ved=0CAYQ_AUoAQ
.. ja kiteellä.
.. ja yksittäispulssi '555'-kikkulalla.
https://www.google.fi/search?q=555 monostable&sa=G&hl=fi&tbm=isch&tbo=u&source=univ&ei=GScYVMmvM-viywOr6oDoCg&ved=0CCgQsAQ&biw=1467&bih=1014&dpr=1.25
http://www.electronics-tutorials.ws/waveforms/555_timer.html
Noniin tossahan noita tulikin eipä enää muuta kysyttävää. Nuo linkit talteen ja luetaan kirja vielä uusiksi. Jostain on aloitettava!
Kiitos! :)
Tärkeää muistaa, että piiritasolla logiikan/veräjän sisääntuloissa täytyy aina olla jotain - ellei muuta, niin kytkeä 'tarpeettomat' VAKIOON, eli käyttöjännitteeseen tai maahan, eikä jättää niitä 'kellumaan'.
Joo, sisääntulot oon aina laittanu jonkun semi-ison vastuksen (abaut 5-10k) kautta maihin, ulostulojakin taisin joskus maadottaa vastuksella, jolla virta ei pääse nousemaan porttia kuormittavalle tasolle.
Omissa sötöksissä on yleensä pelkkiä nandejä, eikä ole ollut mitään kelloa, joten kytkentäviiveillä ei ole ollut mitään väliä, niin kytken yleensä parilliset nandit inverttereiksi niin pääsee reikälevyllä helposti puikkelehtimaan.
En tiedä kauanko olet hommia tehnyt että olet päässyt kontrollerihommissa tuolle tasolle, mutta itsellä loppuu ennen elämä kesken. :)
Mitä teet arduinon alustalla kun kontrollerin ohjelmointityökalut on vieressä, käytätkö sitäkin ohjelmointityökaluna?
Kohta alkaa kahdeksas vuosikymmen ja Arduinon hankin joku vuosi sitten dementian karkoittamiseksi - ei sille olut mitään tarvetta, kunhan kokeilin - kaikella mahdollisella olen mämmiä vääntänyt - ei taida olla piiriperhettä tai ohjelmointikieltä johon en olisi jotain tehnyt - aloitin jo aikaa ennen kun Microsoft ilmestyi autotallistaan.
Olisi pitänyt valita joskus toisin - nyt minulla olisi hieno puutarha. :)
Nyt ei enää - pakkaan kaiken ja roudaan kaatopaikalle.
Huomasin saman vuosikymmen sitten. Ei oikeastaan kannata varautua huomiseen ostamalla varastoon, vaan kaikki muuttuu ympäriltä ja vanhentaa ostokset. Sitä en kuitenkaan allekirjoita, että hankitut taidot olisivat millään muotoa vanhentuneita. Kun öljylämmitysmies halusi asentaa lämpökattilaan uudet mittarit useilla tuhansilla euroilla, näytin itse rakentamani kontrollerisovelluksen, joka teki saman n. kympillä omalle öljykattilalleni. Ei se säätö näet tarvitse mihinkään niitä uusimpia laitteistoja.
Kunhan näitä "arduinoja" nyt sitten saisi vielä seuraavat 40 vuotta.. se on kuitenkin varma, että hankittu pääoma säästää tuhansia euroja vielä jatkossakin! Voin siis hoitaa rauhassa puutarhaani, kun ei tarvitse käyttää kaikkea aikaani elannon hankkimiseen, heh heh.
Joo nämä suomen hinnat on varsisia vitsejä kun duunissa joudun mm Logoja ja muita antureita hommaamaan. 600 -1100€ maksoi juuri absoluuttianturi riippuen paikasta jossa yksi optohaarukka sisällä ja täälä me pöljät vaan ostetaan.
omissa hommissa kaikki vaan ebaystä ja kahden kympin arduinolla joka vieläpä on kaikin puolin teollisuuslogiikkaa monipuolisempi.
Taidot on kaiken a ja o. OH-kolmosena en olisi valinnut mitään toisin vaan seuraan samaa polkua yli 50 vuotta jäljessä :)
Hyllyt rupee olemaan täynnä kiinanpojan halpiskomponentteja, tähän asti toimineet hyvin eikä tuosta vararikkoa synny vaikka aika ajaisikin ohi. :)