Haluaisin uusperheellisten kokemuksia joulun vietosta, joululahjoista, tavoista jne...
Meillä on uusperhe, jossa on miehen etälapset ja meidän yhteiset lapset. Etälapset ovat joka toinen vuosi meillä, joka toinen vuosi äitinsä luona. Yhteiset tietenkin aina meillä kotona. Mutta joka vuosi täytyy miettiä joulun kulkua erikseen. Esim. lahjoja (kuinka paljon kenellekin), koska toiset saavat lahjansa kahdessa paikassa ja paljon enemmän. Jouluaatto, lapset haluavat aattona olla kummassakin paikassa (saada lahjansa heti). Joulupukki (äidin luona saattaa käydä jo aamulla) entäs ku me haluamme myös yhteisten lasten vuoksi illalla pukin jne.
Kertokaa kokemuksia, neuvoja, vinkkejä, sudenkuoppia jne.
Meillä on uusperhe, jossa on miehen etälapset ja meidän yhteiset lapset. Etälapset ovat joka toinen vuosi meillä, joka toinen vuosi äitinsä luona. Yhteiset tietenkin aina meillä kotona. Mutta joka vuosi täytyy miettiä joulun kulkua erikseen. Esim. lahjoja (kuinka paljon kenellekin), koska toiset saavat lahjansa kahdessa paikassa ja paljon enemmän. Jouluaatto, lapset haluavat aattona olla kummassakin paikassa (saada lahjansa heti). Joulupukki (äidin luona saattaa käydä jo aamulla) entäs ku me haluamme myös yhteisten lasten vuoksi illalla pukin jne.
Kertokaa kokemuksia, neuvoja, vinkkejä, sudenkuoppia jne.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi jouluaatto tehdään niin repaleiseksi, että lapset kulkevat kahdessa ei kodissa viettämässä jouluaattoa???
Eikö aatto pitäisi olla jo rauhoittumisen aikaa?
Miksi etälapset eivät voi viettää joulua selkeästi jommassa kummassa paikassa? Esim. ovat äidillään ja tulevat teille esim. 26. pv ja ovat sitten muutaman pvn?
Tai tulevat teille 23. pv iltana tai 24. pv aamulla ja ovat 25 pv iltaan tai 26. pv aamuun ja palaavat sitten äidilleen.
Lahjat ovat siellä, missä aattokin vietetään. KAIkki lahjat.
Paitsi, jos haluaa että jotkut lahjat jäävät etäisän luo, ne lahjat myös odottavat etäisän luona kuusen alla.
Näin joulun aika rauhoitettaisi kummassakin perheessä. Eikä kukaan lapsista kokisi olevansa eriarvoisessa asemassa eikä tätä lahja.-asiaa tarvisisi miettiä myöskään minkään tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden ajatuksella ...
Mielestäni sinulla on sanavaltaa tähän asiaan, koska kyseessä on myös sinun kotisi, sinun / teidän lapset ja myös teidän joulunne perinteineen.
Nimim. uusperhe meilläkin.
Meillä vietetään joulu AINA äidin luona. Lapset haluavat niin itsekin. Olisi tosi järkyttävää että minä en olisi lasten kanssa jouluna!!! En voisi kuvitella että niinkin tärkeä juhla kuin joulu olisimme erossa , lapset ja minä. Huh Huh.
Arkipäivät sitten joulun jälkeen on eri asia, mutta joulusta ei edes keskustella.
Meillä vietetään synttäritkin aina äidin luona ym. juhlat, tästä ei ole koskaan ollut ongelmia.
Olemme koko joululoman yhdessä. Isi käy jouluaattona pikaisesti ja lähtee sitten yksin viettämään jouluansa.
Miksei isä pane yhtään hanttiin, vaan viettää kiltisti joulunsa yksin. Ei ole isällä kyllä kaksiset joulut olla yksin.
Pystyykö sinun kanssa yleensäkään keskustelemaan mistään asiasta, kun olet niin omasta mielestäsi KORVAAMATON joulun aikana???
ottaa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin tapauksissa, jossa tonen osapuoli ei suostu edes neuvottelemaan asioista.
Niin miksei? Sitä mäkin ihmettelen.
Olemme ajatelleet, että ilmeisesti viihtyy parhaiten yksin ja tykkää kun lapset ja vaimo ei häiritse. Sellaisia jotkut miehet ovat, eivät ole kypsiä isyyteen ja ottamaan vastuuta.
Tottakai pystyy keskusteleen, mutta isän kanssa ei pysty keskustelemaan. Ehkä joku naikkonen on saanut isän pään niin pyörälle, että omat lapset eivät enää merkitse mitään.
Olen korvaamaton, koska isä ei siihen pyty. Kaiken mitä sanon, hyväksyy eikä kinaa mistään. Tuntuu että sisällä asuu vielä pikkupoika, joka ei osaa itsenäisesti tehdä mitään ratkaisuja. Tai sitten on iloinen päästessään lapsista eroon.
Joulu on perheen ja rakkauden juhla. Juhla, jolloin kaikki muistavat kaikkia ja ottavat huomioon .. ja plaaplaa.
Tottakai olisi järkyttävää viettää joulu ilman omia lapsia!! Eihän sellainen yksinäisyys mitään joultunnelmaa toisi.
Mutta isä kyllä pärjää, isä selviää. Isä voi ihan hyvin viettää jouluaaton ja joulun pyhät yksin, sillä eihän sillä mitään lapsia ole eikä mitään perhettä eikä se mitään semmosia tarvitsekaan.
Isä käy ovenraossa, näkee lastensa joulutunnelman ja haistaa piparin tuoksun,eikä se muuta tarvitsekaan.
Meillä toimii seuraava joulunvietto:
Lapset ovat vuorotellen joka toinen joulu meillä. Tämä koskee siis lähi- ja etälapsia.
Ja se tarkoittaa sitä, että koko jouluaatto ollaan meillä. Joulupäivänä sitten jo voidaan lähteä isän ja äidin luokse availemaan paketteja. On toiminut ihan hyvin.
Ja sitten kun on "välivuosi", niin silloin he tulevat sitten joulupäivänä kotiin avaamaan pakettinsa. Minkäs sille mahdat, että lapsille joululahjat merkitsevät todella paljon. Muistan sen kyllä omasta lapsuudestani.
Joululahjat me hommaamme omaan kotiin. Toki exien kanssa sovitaan ja neuvotellaan, ettei nyt sentään ihan samoja lahjoja osteta ja annetaan vinkkejä toisillemme.
Tämä systeemi toimii meillä. Tosin meillä ei ole yhteisiä lapsia, joten lahjoja kaikki saavat kahdessa kodissa (yksi niistä harvoista erolapsen "eduista").
Lahjat mietimme kaikille mahd. tasapuolisesti, ja tosiaankin noiden exien kanssa käydään ennen joulua monta keskustelua, siitä mitä lahjaksi hankitaan ja kuka hankkii mitäkin. Olenpa joskus hommannut exän puolesta lahjoja exanopillekin...
Joulu on rauhan aikaa. Toivottavasti tekin löydätte sen oman rauhanne.
Meillä ei enää käy joulupukkia (lapset jo pyytäneet, ettei joulupukki tulisi... on niin "noloo"). Aiemmin joulupukki kävi aina fyysisesti siinä kodissa, missä lapset jouluaaton viettivät. Toisessa kodissa joulupukki vain käväisi heittämässä lahjat oven taakse, ja se saattoi tapahtua vasta aamuyöllä! Eihän joulupukki millään ehdi joka kotiin illalla... Näin sen selitimme lapsille silloin. Vaan sellaisiin koteihin, joissa ei ole lapsia, joulupukki voi vain hätäisesti paluumatkalla poiketa viskaaman lahjat oven taakse. Näin ei sitten avaamattomat lahjat poltelleet pienen mielessä koko jouluaattoiltaa.
No nyt on joulupukki jo taakse jäänyttä elämää. Onneksi pippareiden leipominen on ja pysyy, sen hohtoa eivät ikävuodet ole vieneet. Aina pipparitaikina maistuu, vaikka olisikin murkkuikäinen möreä- ääninen miehenalku. :)
Jouluaattona käymme päivällä anoppilassa syömässä ja viemässä/hakemassa lahjat, paikalla on aina mieheni veljet perheineen. Ruokailun jälkeen mieheni lähtee ex-puolisonsa ja lapsensa (6v) luo ja minä menen yhteisten lastemme kanssa vanhempieni luo. Illalla (klo21-22) mieheni laittaa lapsensa nukkumaan ja kiirehtii sitten vanhempieni luo illanviettoon. Joulupäivänä syömme vanhempieni luona ja illan vietämme kotona. Tapaninpäivänä mieheni käy moikkaamassa lastaan päivällä ja illaksi viemme lapset hoitoon ja lähdemme itse tuulettumaan.Tämä kaava on toiminut hyvin ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Miehelleni kyllä kertyy aika paljon edes-takaisin ajamista mutta mitäpä sitä ei perheidensä eteen tekisi!
Meillä noi jouluhommelit on toiminut niin, että, kun lapset ovat vuorojouluina jouluaaton äidillään ja sitten palaavat esim. viikon päästä kotiin, niin pukki on jättänyt meille sillä välin lahjat, joita minun tai mieheni sukulaiset ovat hankkineet heille. Ei siitä ole koskaan mitään ongelmaa tullut, kun on tehty hommat selviksi. Me emme ole mieheni kanssa lähteneet lahjoilla röyhimään, vaan hankimme jotain pientä. Ei lapset mitään tavarapaljoutta tarvi, vaikka erolapsia ovatkin.