Riittääkö tavalliseen muistojen tallentamiseen kamera jossa tallennustarkkuus on 3.2 megaa? Missä rakeisuuden haitat tulevat vastaa?
Mikä on riittävästi
34
2416
Vastaukset
- 1212
Riittääkö, sitä sinun pitää kysyä itseltässi?
Siis minkä kokoisia tulosteita aijot kuvistasi teettää, jo 2Mp saa ihan kohtalaisia A4 tulosteita, mutta 4Mp on suositeltava tähän kokoon, kymppikuviin riittää 2Mp.
Jos uutta olet ostamassa, niin 4Mp, ellet osta 10x zoomin kameraa jos on 3Mp- Turhis
...ei ollut tuossa viestissä juuri ollenkaan.
Ensinnäkin: miksi sitä pitää itseltä kysyä, kun kerran on foorumeita joissa sitä voi kysyä muilta jos ei itse tiedä?
Toiseksi: 2Mp ei todellakaan riitä kohtalaisiin A4-tulosteisiin, vaan kohtalaisiin kymppikuviin.
Kolmanneksi: voimakas zoomi aiheuttaa pari ongelmaa; objektiivin valovoima (ts. objektiivin kyky kuljettaa valoa lävitseen) heikkenee oleellisesti zoomausta lisättäessä, joten tarvitaan hitaampaa suljinaikaa ja/tai suurempaa aukkoa. Suurempi aukko lyhentää syväterävyysaluetta, eli kuvan syvyyssuunnassa terävyysalue pienenee (joskushan näin tosin halutaan käyvänkin, mutta silloin se tehdään hallitusti). Myös kameran liike korostuu zoomatessa. Hitaampi suljinaika ja kameran liikkeen korostuminen ei ole hyvä yhdistelmä, vaan se ajaa useammin tilanteeseen jossa tarvitaan välttämättä jalustaa tai hätätapauksessa jotain muuten vaan kiinteää tukea. - laskukoneen esiin!
Turhis kirjoitti:
...ei ollut tuossa viestissä juuri ollenkaan.
Ensinnäkin: miksi sitä pitää itseltä kysyä, kun kerran on foorumeita joissa sitä voi kysyä muilta jos ei itse tiedä?
Toiseksi: 2Mp ei todellakaan riitä kohtalaisiin A4-tulosteisiin, vaan kohtalaisiin kymppikuviin.
Kolmanneksi: voimakas zoomi aiheuttaa pari ongelmaa; objektiivin valovoima (ts. objektiivin kyky kuljettaa valoa lävitseen) heikkenee oleellisesti zoomausta lisättäessä, joten tarvitaan hitaampaa suljinaikaa ja/tai suurempaa aukkoa. Suurempi aukko lyhentää syväterävyysaluetta, eli kuvan syvyyssuunnassa terävyysalue pienenee (joskushan näin tosin halutaan käyvänkin, mutta silloin se tehdään hallitusti). Myös kameran liike korostuu zoomatessa. Hitaampi suljinaika ja kameran liikkeen korostuminen ei ole hyvä yhdistelmä, vaan se ajaa useammin tilanteeseen jossa tarvitaan välttämättä jalustaa tai hätätapauksessa jotain muuten vaan kiinteää tukea.Kyllä tavallaan asia oli ihan ok, _kohtalaisiin_ A4:iin 2Megaakin välttää, toki tarkkuus ei riitä (tarvittaisiin liki 6.1 Megapikseliä täydelliseen tarkkuuteen).
Noin kolmella megapikselillä saadaan teoriassa jo täydellinen A5-kuva. Toki objektiivin laatu näkyy sitten kuvassa suoraan.
Sen sijaan 10-kuviin 2M rittää jo täydellisesti, kuva ei parane pikseleitä lisäämällä. Aateellaan vaikka tarkkuus (esim. IFI) 251 pikseliä/tuuma = 63001 pikseliä / neliötuuma. Kymppikuva (10x13) = noin 20.2 neliötuumaa, vastaa 1,27 megapikseliä! Eli 1.2Megapikseliä riittää jopa niinhin kymppikuviin! - 1212
Turhis kirjoitti:
...ei ollut tuossa viestissä juuri ollenkaan.
Ensinnäkin: miksi sitä pitää itseltä kysyä, kun kerran on foorumeita joissa sitä voi kysyä muilta jos ei itse tiedä?
Toiseksi: 2Mp ei todellakaan riitä kohtalaisiin A4-tulosteisiin, vaan kohtalaisiin kymppikuviin.
Kolmanneksi: voimakas zoomi aiheuttaa pari ongelmaa; objektiivin valovoima (ts. objektiivin kyky kuljettaa valoa lävitseen) heikkenee oleellisesti zoomausta lisättäessä, joten tarvitaan hitaampaa suljinaikaa ja/tai suurempaa aukkoa. Suurempi aukko lyhentää syväterävyysaluetta, eli kuvan syvyyssuunnassa terävyysalue pienenee (joskushan näin tosin halutaan käyvänkin, mutta silloin se tehdään hallitusti). Myös kameran liike korostuu zoomatessa. Hitaampi suljinaika ja kameran liikkeen korostuminen ei ole hyvä yhdistelmä, vaan se ajaa useammin tilanteeseen jossa tarvitaan välttämättä jalustaa tai hätätapauksessa jotain muuten vaan kiinteää tukea.*Ensinnäkin: miksi sitä pitää itseltä kysyä, kun kerran on foorumeita joissa sitä voi kysyä muilta jos ei itse tiedä?*
Tarkoitin lähinnä sitä, minkä kokoisia tulosteita on tarkoitus tehdä yleensä sekä kuvien käyttötarkoitus, sitä pitää kysyä itseltään. Tätähän vastausta täällä foorumilla kukaan ei tiedä.
Haluttujen kuvien koko on suurin tekijä mikä ratkasee minkäverran megapikseleitä riittää. Sekä omat kuvaustottumukset aiheet ratkasevat mitkä ominaisuudet ovat juuri sinulle tärkeimmät.
*Toiseksi: 2Mp ei todellakaan riitä kohtalaisiin A4-tulosteisiin, vaan kohtalaisiin kymppikuviin.*
Kuten "laskukoneen esiin!" totesi, 2Mp on enemmän kuin kymppikuva vaatii, itselläni on paritaulua jotka (A4 kokoa, tai mikä se digi koko olikaan 27*20 tai jotain) on otettu 2Mp kameralla, katselu etäisyydeltä pikseleitä ei selvästi huomaa, vasta nenäkiinni katsoessa huomaa. Toki lopputulos on 4Mp kameralla parempi. Mutta jos A4 kokosia kuvia teettää parikertaa vuodessa ja muulloin kymppikuvia niin jo 2Mp kameral pärjää, mut kuten aikasemmin totesin, jos uuden ostaa niin 3Mp ->
*Kolmanneksi: voimakas zoomi aiheuttaa pari ongelmaa; objektiivin valovoima (ts. objektiivin kyky kuljettaa valoa lävitseen) heikkenee oleellisesti zoomausta lisättäessä, joten tarvitaan hitaampaa suljinaikaa ja/tai suurempaa aukkoa. Suurempi aukko lyhentää syväterävyysaluetta, eli kuvan syvyyssuunnassa terävyysalue pienenee (joskushan näin tosin halutaan käyvänkin, mutta silloin se tehdään hallitusti). Myös kameran liike korostuu zoomatessa. Hitaampi suljinaika ja kameran liikkeen korostuminen ei ole hyvä yhdistelmä, vaan se ajaa useammin tilanteeseen jossa tarvitaan välttämättä jalustaa tai hätätapauksessa jotain muuten vaan kiinteää tukea.*
Mistäköhän alottaisi, digipokkareissa on niin pieni kenno, jolloin syvyysterävyysalue on todella laaja (liiankin), jos kohde on parimetrinpäässä, niin suurimmallakaan aukolla ei saa taustaa epäteräväs. Digijärkkäreissä vasta syvyysterävyyden kanssa joutuu pähkäilemään, ei pokkareiden.
Sekä jos aukon asettaa vaikka f8, niin valonmäärään ei vaikuta zoomin pituus mitenkään, objektiivin valovoima on tällöin f8.
Totta, että kameran liike korostuu zoomatessa (polttovälin kasvaessa) sääntö on, et valotusaika on alle 1/(polttoväli) esim 1/100 jos kuvataan 100mm objektiivil, näin tärähdysvaara on pieni.
Jalusta on välttämätön jos aikoo kuvata aktiivisesti.
Sekä ISO arvon nostamalla saa lyhyempiä valotusaikoja.
Sekä Canonin S1 IS (F2.8 - 3.1)on aika valovoimanen sekä siinä on kuvanvakaaja joka ehkäsee tärähtämistä. kinovastaavuus 38 - 380 mm - Turhis
laskukoneen esiin! kirjoitti:
Kyllä tavallaan asia oli ihan ok, _kohtalaisiin_ A4:iin 2Megaakin välttää, toki tarkkuus ei riitä (tarvittaisiin liki 6.1 Megapikseliä täydelliseen tarkkuuteen).
Noin kolmella megapikselillä saadaan teoriassa jo täydellinen A5-kuva. Toki objektiivin laatu näkyy sitten kuvassa suoraan.
Sen sijaan 10-kuviin 2M rittää jo täydellisesti, kuva ei parane pikseleitä lisäämällä. Aateellaan vaikka tarkkuus (esim. IFI) 251 pikseliä/tuuma = 63001 pikseliä / neliötuuma. Kymppikuva (10x13) = noin 20.2 neliötuumaa, vastaa 1,27 megapikseliä! Eli 1.2Megapikseliä riittää jopa niinhin kymppikuviin!Nimittäin se, että 2Mp riittäisi kohtalaisiin A4-kuviin. Ei se riitä! Kokeile itse jos et usko. Jos se kelpaa jollekin, se ei tarkoita sitä että kuvan laatu olisi kohtalaista, vaan sitä että jollekin kelpaa surkea kuvanlaatu. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa.
Kuten aiemminkin totesin; 10-kuviin se toki riittää ihan hyvin. Megapikselien lisääminen sinänsä ei paranna kuvaa, siinä olet oikeassa, mutta yleensä (=aina) halvoissa kameroissa saat kupanpäälle huonolaatuista optiikkaa. Huonolaatuinen optiikka ja pieni pikselimäärä ovat varmasti sinunkin mielestäsi aika huono yhdistelmä lähteä valokuvaamaan.
Ota laskukone esiin ja laske mitä tapahtuu kun printtaat A4-kuvan itse hyvällä mustesuihkarilla (esim. itselläni HP 7960) resolla 600. Kolmen megapikselin kuvassakin näkyy vielä sahalaitaa ihan paljaalla silmällä, mutta 4Mp:ä tuottaa jo kuvan jota kestää katsella vielä pienen rajauksenkin jälkeen. Laskimella kun lasket, et saa asioita täsmäämään keskenään, mutta niin se kuitenkin vaan on. - Turhis
1212 kirjoitti:
*Ensinnäkin: miksi sitä pitää itseltä kysyä, kun kerran on foorumeita joissa sitä voi kysyä muilta jos ei itse tiedä?*
Tarkoitin lähinnä sitä, minkä kokoisia tulosteita on tarkoitus tehdä yleensä sekä kuvien käyttötarkoitus, sitä pitää kysyä itseltään. Tätähän vastausta täällä foorumilla kukaan ei tiedä.
Haluttujen kuvien koko on suurin tekijä mikä ratkasee minkäverran megapikseleitä riittää. Sekä omat kuvaustottumukset aiheet ratkasevat mitkä ominaisuudet ovat juuri sinulle tärkeimmät.
*Toiseksi: 2Mp ei todellakaan riitä kohtalaisiin A4-tulosteisiin, vaan kohtalaisiin kymppikuviin.*
Kuten "laskukoneen esiin!" totesi, 2Mp on enemmän kuin kymppikuva vaatii, itselläni on paritaulua jotka (A4 kokoa, tai mikä se digi koko olikaan 27*20 tai jotain) on otettu 2Mp kameralla, katselu etäisyydeltä pikseleitä ei selvästi huomaa, vasta nenäkiinni katsoessa huomaa. Toki lopputulos on 4Mp kameralla parempi. Mutta jos A4 kokosia kuvia teettää parikertaa vuodessa ja muulloin kymppikuvia niin jo 2Mp kameral pärjää, mut kuten aikasemmin totesin, jos uuden ostaa niin 3Mp ->
*Kolmanneksi: voimakas zoomi aiheuttaa pari ongelmaa; objektiivin valovoima (ts. objektiivin kyky kuljettaa valoa lävitseen) heikkenee oleellisesti zoomausta lisättäessä, joten tarvitaan hitaampaa suljinaikaa ja/tai suurempaa aukkoa. Suurempi aukko lyhentää syväterävyysaluetta, eli kuvan syvyyssuunnassa terävyysalue pienenee (joskushan näin tosin halutaan käyvänkin, mutta silloin se tehdään hallitusti). Myös kameran liike korostuu zoomatessa. Hitaampi suljinaika ja kameran liikkeen korostuminen ei ole hyvä yhdistelmä, vaan se ajaa useammin tilanteeseen jossa tarvitaan välttämättä jalustaa tai hätätapauksessa jotain muuten vaan kiinteää tukea.*
Mistäköhän alottaisi, digipokkareissa on niin pieni kenno, jolloin syvyysterävyysalue on todella laaja (liiankin), jos kohde on parimetrinpäässä, niin suurimmallakaan aukolla ei saa taustaa epäteräväs. Digijärkkäreissä vasta syvyysterävyyden kanssa joutuu pähkäilemään, ei pokkareiden.
Sekä jos aukon asettaa vaikka f8, niin valonmäärään ei vaikuta zoomin pituus mitenkään, objektiivin valovoima on tällöin f8.
Totta, että kameran liike korostuu zoomatessa (polttovälin kasvaessa) sääntö on, et valotusaika on alle 1/(polttoväli) esim 1/100 jos kuvataan 100mm objektiivil, näin tärähdysvaara on pieni.
Jalusta on välttämätön jos aikoo kuvata aktiivisesti.
Sekä ISO arvon nostamalla saa lyhyempiä valotusaikoja.
Sekä Canonin S1 IS (F2.8 - 3.1)on aika valovoimanen sekä siinä on kuvanvakaaja joka ehkäsee tärähtämistä. kinovastaavuus 38 - 380 mm**Ensinnäkin: miksi sitä pitää itseltä kysyä, kun kerran on foorumeita joissa sitä voi kysyä muilta jos ei itse tiedä?**
*Tarkoitin lähinnä sitä, minkä kokoisia tulosteita on tarkoitus tehdä yleensä sekä kuvien käyttötarkoitus, sitä pitää kysyä itseltään. Tätähän vastausta täällä foorumilla kukaan ei tiedä.*
Ehkäpä sitä ei ole tullut itse ajatelleeksi, mutta asiahan tuli silti selväksi. Mikä on tietenkin pelkästään hyvä asia.
*Haluttujen kuvien koko on suurin tekijä mikä ratkasee minkäverran megapikseleitä riittää. Sekä omat kuvaustottumukset aiheet ratkasevat mitkä ominaisuudet ovat juuri sinulle tärkeimmät.*
Nimenomaan näin. Tosin jokainen ei asiaa itse hoksaa ennen kuin sen noin selvästi sanoo.
**Toiseksi: 2Mp ei todellakaan riitä kohtalaisiin A4-tulosteisiin, vaan kohtalaisiin kymppikuviin.**
*Kuten "laskukoneen esiin!" totesi, 2Mp on enemmän kuin kymppikuva vaatii, itselläni on paritaulua jotka (A4 kokoa, tai mikä se digi koko olikaan 27*20 tai jotain) on otettu 2Mp kameralla, katselu etäisyydeltä pikseleitä ei selvästi huomaa, vasta nenäkiinni katsoessa huomaa. Toki lopputulos on 4Mp kameralla parempi. Mutta jos A4 kokosia kuvia teettää parikertaa vuodessa ja muulloin kymppikuvia niin jo 2Mp kameral pärjää, mut kuten aikasemmin totesin, jos uuden ostaa niin 3Mp ->*
Kuten aikaisemmassa vastineessani totesin: jos jokin kuvanlaatu kelpaa jollekin (itselle), se ei automaattisesti tee kuvan laadusta absoluuttisesti hyvää, eikä edes kohtalaista. Laskukoneella kun tuon ohjeen mukaan lasket, menet metsään. Syy on IFIn tulosteiden tarkkuudessa. Riittävä tarkkuus on toki kovin häilyvä käsite, mutta kun kuvia niin usein tavataan katsoa läheltä ja jos laadun täytyy kestää läheltä katselun, 2Mp ei omien kokemuksieni mukaan riitä. Kokemus perustuu n. 300:een A4 kuvaan ja tuhansiin kymppikuviin.
**Kolmanneksi: voimakas zoomi aiheuttaa pari ongelmaa; objektiivin valovoima (ts. objektiivin kyky kuljettaa valoa lävitseen) heikkenee oleellisesti zoomausta lisättäessä, joten tarvitaan hitaampaa suljinaikaa ja/tai suurempaa aukkoa. Suurempi aukko lyhentää syväterävyysaluetta, eli kuvan syvyyssuunnassa terävyysalue pienenee (joskushan näin tosin halutaan käyvänkin, mutta silloin se tehdään hallitusti). Myös kameran liike korostuu zoomatessa. Hitaampi suljinaika ja kameran liikkeen korostuminen ei ole hyvä yhdistelmä, vaan se ajaa useammin tilanteeseen jossa tarvitaan välttämättä jalustaa tai hätätapauksessa jotain muuten vaan kiinteää tukea.**
*Mistäköhän alottaisi, digipokkareissa on niin pieni kenno, jolloin syvyysterävyysalue on todella laaja (liiankin), jos kohde on parimetrinpäässä, niin suurimmallakaan aukolla ei saa taustaa epäteräväs. Digijärkkäreissä vasta syvyysterävyyden kanssa joutuu pähkäilemään, ei pokkareiden.*
Ota vaikkapa Canonin G5 ja kokeile. Et tarvitse edes suurinta aukkoa ja saat taustan epäteräväksi. Kysymyshän ei ole järkkäristä ja samaa kennoa käytetään useissa muissakin Canonin malleissa.
*Sekä jos aukon asettaa vaikka f8, niin valonmäärään ei vaikuta zoomin pituus mitenkään, objektiivin valovoima on tällöin f8.*
Mitä tapahtuu valotusajalle jos naulaat aukon tuohon ja lisäät zoomia? Naulaat valotusajankin vai? Mistä aiot sen jälkeen taikoa lisää valoa?
*Totta, että kameran liike korostuu zoomatessa (polttovälin kasvaessa) sääntö on, et valotusaika on alle 1/(polttoväli) esim 1/100 jos kuvataan 100mm objektiivil, näin tärähdysvaara on pieni.*
Totta
*Jalusta on välttämätön jos aikoo kuvata aktiivisesti.*
Se taas riippuu kokonaan tilanteesta, ei aktiivisuudesta.
*Sekä ISO arvon nostamalla saa lyhyempiä valotusaikoja.*
Aivan. Siten saa myös hyvin kohinaa lisättyä.
*Sekä Canonin S1 IS (F2.8 - 3.1)on aika valovoimanen sekä siinä on kuvanvakaaja joka ehkäsee tärähtämistä. kinovastaavuus 38 - 380 mm*
Aivan niin. Hyvä kamera. Riittää vaikka mihin. Optiikka on keskivertoa huomattavasti parempaa. En kuitenkaan käyttäisi siitä nimitystä pokkari. Pokkarilla yleensä tarkoitetaan hieman kompaktimpaa kameraa. - esiin:
Turhis kirjoitti:
Nimittäin se, että 2Mp riittäisi kohtalaisiin A4-kuviin. Ei se riitä! Kokeile itse jos et usko. Jos se kelpaa jollekin, se ei tarkoita sitä että kuvan laatu olisi kohtalaista, vaan sitä että jollekin kelpaa surkea kuvanlaatu. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa.
Kuten aiemminkin totesin; 10-kuviin se toki riittää ihan hyvin. Megapikselien lisääminen sinänsä ei paranna kuvaa, siinä olet oikeassa, mutta yleensä (=aina) halvoissa kameroissa saat kupanpäälle huonolaatuista optiikkaa. Huonolaatuinen optiikka ja pieni pikselimäärä ovat varmasti sinunkin mielestäsi aika huono yhdistelmä lähteä valokuvaamaan.
Ota laskukone esiin ja laske mitä tapahtuu kun printtaat A4-kuvan itse hyvällä mustesuihkarilla (esim. itselläni HP 7960) resolla 600. Kolmen megapikselin kuvassakin näkyy vielä sahalaitaa ihan paljaalla silmällä, mutta 4Mp:ä tuottaa jo kuvan jota kestää katsella vielä pienen rajauksenkin jälkeen. Laskimella kun lasket, et saa asioita täsmäämään keskenään, mutta niin se kuitenkin vaan on.Mikä niissä laskelmissa nyt meni väärin?
Kohtalainen laatu on subjektiivista. Väitin laskelmilla, että yli 6Mpikseliä tarvitaan kunnollisen (täydellisen) A4:n tuottamiseen valokuvavalmistamon käyttämillä laitteilla, 251dpi:n resolla.
Jos sulla on 600dpi:tä, niin voidaan laskea, että tarvitset 36.5 Mpikseliä täydellisen A4-kuvan printtaukseen sillä HP:llä. Jokin mättää ja se on se HP:n printteri, jos kerran 4M riittää!
Esimerkiksi Canonin Digital Ixuksissa on kokoon nähden hyvä optiikka, kennon pikselimäärän kanssa hyvinkin tasapainossa, jos nyt puhutaan normaalikameroista, eikä Lidlin kameroista.
Jos objektiivi on hyvä, 1.2Megapikseliä riittää TÄYDELLISEN kuvan saamiseksi valokuvaamon käyttämälle 10-kuvaresolle. Eikä se parane kahdeksallakaan megapikselillä. Pysyn väitteessäni, kunnes joku todistaa muuta. Ihan sama vaikka ottaisi 1024 x 768 -kuvan sillä 8 megapikselin kamerallla. Ei huonompi, ei parempi kuin 3264 x 2448 -modellakaan, kun siitä teettää 10-kuvan! - Turhis
esiin: kirjoitti:
Mikä niissä laskelmissa nyt meni väärin?
Kohtalainen laatu on subjektiivista. Väitin laskelmilla, että yli 6Mpikseliä tarvitaan kunnollisen (täydellisen) A4:n tuottamiseen valokuvavalmistamon käyttämillä laitteilla, 251dpi:n resolla.
Jos sulla on 600dpi:tä, niin voidaan laskea, että tarvitset 36.5 Mpikseliä täydellisen A4-kuvan printtaukseen sillä HP:llä. Jokin mättää ja se on se HP:n printteri, jos kerran 4M riittää!
Esimerkiksi Canonin Digital Ixuksissa on kokoon nähden hyvä optiikka, kennon pikselimäärän kanssa hyvinkin tasapainossa, jos nyt puhutaan normaalikameroista, eikä Lidlin kameroista.
Jos objektiivi on hyvä, 1.2Megapikseliä riittää TÄYDELLISEN kuvan saamiseksi valokuvaamon käyttämälle 10-kuvaresolle. Eikä se parane kahdeksallakaan megapikselillä. Pysyn väitteessäni, kunnes joku todistaa muuta. Ihan sama vaikka ottaisi 1024 x 768 -kuvan sillä 8 megapikselin kamerallla. Ei huonompi, ei parempi kuin 3264 x 2448 -modellakaan, kun siitä teettää 10-kuvan!Tämä menee hauskaksi, mutta niin pitääkin. Heh.
Laskelmissa menee väärin se, että käytät laskinta siinä missä pitäisi käyttää silmiä.
Juuri siksi halusin sinun laskevan tuolla 600dpi:llä, että näet miten nuo pikselit keskenään passaavat. HP:ssa ei ole mitään vikaa. Paitsi että se tekee todella paljon parempaa jälkeä kuin IFI. Tulosteen hinnassa on tietenkin eroa, mutta ei nyt sekoiteta sitä tähän.
Canonin Ixuksissa todellakin on kokoonsa nähden erittäin hyvä optiikka. Siitä olemme täsmälleen samaa mieltä. Lidlin "kameroissa" näin tuskin on.
Mikään ei riitä TÄYDELLISEN kuvan saamiseksi jos tarkoitat valokuvaamolla IFI:ä. Jos haluaa hyvää ja halpaa, ne täytyy edelleen ostaa eri paikoista.
Missä 1.2Mp:n nykyään myytävässä kamerassa optiikka on hyvä? Jos kamerassa on hyvä optiikka, siinä on nykyään myös enemmän mekapökseleitä kuin 1.2 tai 2.1. Eikö niin? Ostaako silti 1.2 tai 2.1Mp:n kamera siksi kun joku laskimen kanssa niin sanoo? Heitä siis se laskin pois ja ota kamera käteen. Saat ihan totta paljon käyttökelpoisempaa tietoa aikaan. :) - esiin:
Turhis kirjoitti:
Tämä menee hauskaksi, mutta niin pitääkin. Heh.
Laskelmissa menee väärin se, että käytät laskinta siinä missä pitäisi käyttää silmiä.
Juuri siksi halusin sinun laskevan tuolla 600dpi:llä, että näet miten nuo pikselit keskenään passaavat. HP:ssa ei ole mitään vikaa. Paitsi että se tekee todella paljon parempaa jälkeä kuin IFI. Tulosteen hinnassa on tietenkin eroa, mutta ei nyt sekoiteta sitä tähän.
Canonin Ixuksissa todellakin on kokoonsa nähden erittäin hyvä optiikka. Siitä olemme täsmälleen samaa mieltä. Lidlin "kameroissa" näin tuskin on.
Mikään ei riitä TÄYDELLISEN kuvan saamiseksi jos tarkoitat valokuvaamolla IFI:ä. Jos haluaa hyvää ja halpaa, ne täytyy edelleen ostaa eri paikoista.
Missä 1.2Mp:n nykyään myytävässä kamerassa optiikka on hyvä? Jos kamerassa on hyvä optiikka, siinä on nykyään myös enemmän mekapökseleitä kuin 1.2 tai 2.1. Eikö niin? Ostaako silti 1.2 tai 2.1Mp:n kamera siksi kun joku laskimen kanssa niin sanoo? Heitä siis se laskin pois ja ota kamera käteen. Saat ihan totta paljon käyttökelpoisempaa tietoa aikaan. :)Mutta missäs labrassa sitten tehdään kuvat paljon tarkemmalla resolla kuin IFI? Ok, tiedän että normaali tulostustarkkuus valokuvapaperille on usein myös 300dpi:tä, mutta jos haluaa tarkempaa valokuvalaatua, pitääkö kuvat sitten printata?!
Me puhutaan nyt vähä eri asioista. Yritän sanoa, että ylimääräisestä resoluutiosta ei ole välttämättä hyötyä, jos tyytyy normaalikokoisiin kuviin. Siksi minäkin napsin toisinaan kuvia vaikka 2Megan resolla, jos rajaus on valmiiksi kohdallaan. Ja kuvat lähtee valokuvaamoon juuri sillä dpi-arvolla tallennettuna, jolla kuvaamo valokuvat valmistaa - ei tarvita laatua teoriassa huonontavia välivaiheita. Ja tiedosto on siis valmiiksi tallennettu oikeaan kokoon, eli varsin pieni 10-kuvien tapauksessa! Erinomainen lopputulos!
Saman periaatteen mukaan voi asettaa kameran resoksi 4 megapikseliä, jos kuva on huolella rajattu ja meinaa tehdä 15x20 -kokoisia kuvia. Ihan puhdasta matematiikkaa.
Totta kai ylimääräisestä on hyötyä sitten jos kuvia pitää vielä jälkikäteen rajata tai sitten printtaa ne mustesuihkarilla. Tai meinaa joskus tulevaisuudessa tehdä sitten kuvista oikein lakanoita. Tavallisesti jää tekemättä.
Tämä mustesuihkutulostus itseltä loppui lyhyeen; kuvat tulee järkyttävän kalliiksi, valo haalistaa värit muutamassa kuukaudessa ja laserprintterin hankkiminen tuntui järkevältä omiin ei-valokuvatulostuksiin. - Turhis
esiin: kirjoitti:
Mutta missäs labrassa sitten tehdään kuvat paljon tarkemmalla resolla kuin IFI? Ok, tiedän että normaali tulostustarkkuus valokuvapaperille on usein myös 300dpi:tä, mutta jos haluaa tarkempaa valokuvalaatua, pitääkö kuvat sitten printata?!
Me puhutaan nyt vähä eri asioista. Yritän sanoa, että ylimääräisestä resoluutiosta ei ole välttämättä hyötyä, jos tyytyy normaalikokoisiin kuviin. Siksi minäkin napsin toisinaan kuvia vaikka 2Megan resolla, jos rajaus on valmiiksi kohdallaan. Ja kuvat lähtee valokuvaamoon juuri sillä dpi-arvolla tallennettuna, jolla kuvaamo valokuvat valmistaa - ei tarvita laatua teoriassa huonontavia välivaiheita. Ja tiedosto on siis valmiiksi tallennettu oikeaan kokoon, eli varsin pieni 10-kuvien tapauksessa! Erinomainen lopputulos!
Saman periaatteen mukaan voi asettaa kameran resoksi 4 megapikseliä, jos kuva on huolella rajattu ja meinaa tehdä 15x20 -kokoisia kuvia. Ihan puhdasta matematiikkaa.
Totta kai ylimääräisestä on hyötyä sitten jos kuvia pitää vielä jälkikäteen rajata tai sitten printtaa ne mustesuihkarilla. Tai meinaa joskus tulevaisuudessa tehdä sitten kuvista oikein lakanoita. Tavallisesti jää tekemättä.
Tämä mustesuihkutulostus itseltä loppui lyhyeen; kuvat tulee järkyttävän kalliiksi, valo haalistaa värit muutamassa kuukaudessa ja laserprintterin hankkiminen tuntui järkevältä omiin ei-valokuvatulostuksiin.kysymyksillä on tosiaan hyvä vastata kysymyksiin.
En tosiaan osaa sanoa missä kehittämöissä saa parempaa laatua kuin IFI:llä, paitsi itse tulostamalla. Muista kehittämöistä ei ole kokemuksia, koska tein IFI:n käytön jälkeen päätöksen tulostaa kuvat itse. Varmaankaan ei ole tarkoituksenmukaista lähteä sitä arvailemaan, kun ei tiedä. Se ei palvelisi ketään ja siihen osaa varmasti joku muu vastata paremmin. Joku jolla on kokemusta tuosta asiasta.
Mistähän me nyt oikeastaan olemme eri mieltä ja mikä minun kirjoittamani ei pidä paikkaansa?
Olen edelleen sitä mieltä, että 2Mp:n kuvasta ei saa kelvollista A4-tulostetta. Ei kuvakehittämössä, eikä kotona. Kymppikuviin se käy varsin mainiosti, mutta niinhän mä sanoin jo ekassa viestissäni, eikö totta?
Lainaus:
"Me puhutaan nyt vähä eri asioista. Yritän sanoa, että ylimääräisestä resoluutiosta ei ole välttämättä hyötyä, jos tyytyy normaalikokoisiin kuviin. Siksi minäkin napsin toisinaan kuvia vaikka 2Megan resolla, jos rajaus on valmiiksi kohdallaan."
"Ylimääräisestä" resoluutiosta ei suoranaisesti olekaan mitään hyötyä, jos lasket asiaa laskimella! Laskin ei ota huomioon sitä tosiseikkaa, että kameran optiikka vaikuttaa kuvanlaatuun usein pikseleitä enemmän. Enkä nyt puhu pelkästä valovoimasta tai polttovälistä. On paljon muitakin (ehkä valovoimaakin tärkeämpiä) objektiivin ominaisuuksia olemassa; esim. värintoisto, vinjetointi ja piirtokyky. Nämä asiat eivät ole kohdallaan nykyisin myytävissä yhden tai kahden megapikselin kameroissa. Se on fakta! Jos haluaa kameran hyvällä optiikalla, siinä taitaa tänä päivänä olla 3.2 tai megapikseliä. Eikö olekin näin? Miksi siis edes kirjoittaa muuta?
Jos rajaus on valmiiksi kohdallaan, miten sinä päätät siinä vaiheessa millä resolla kuvia napsit? Varsinkin jos kysymys on vähänkin liikkeisestä kohteesta. Olisi hauska tietää miten siinä auttaa puhdas matematiikka.
Mustesuihkutulosteiden hinnasta tai hinta/laatu-suhteesta voidaan väitellä sitten joskus ihan erikseen, mutta se on täyttä puppua että ne haalistuvat muutamassa kuukaudessa. Se asia on kyllä omakohtaisesti tullut todettua jo ajat sitten. Jos käyttää hyvää paperia ja valokuvamusteita, kuva kestää huomattavasti pitempään kuin väität. En osaa sano kuinka pitkään, kun vanhimmatkaan eivät ole vielä alkaneet haalistua. Jotkin paperi- ja mustevalmistajat puhuvat jopa kymmenistä vuosista! Siihenkään en osaa ottaa kantaa, kun ei vielä ole päässyt näkemään niin vanhoja tulosteita. - esiin:
Turhis kirjoitti:
kysymyksillä on tosiaan hyvä vastata kysymyksiin.
En tosiaan osaa sanoa missä kehittämöissä saa parempaa laatua kuin IFI:llä, paitsi itse tulostamalla. Muista kehittämöistä ei ole kokemuksia, koska tein IFI:n käytön jälkeen päätöksen tulostaa kuvat itse. Varmaankaan ei ole tarkoituksenmukaista lähteä sitä arvailemaan, kun ei tiedä. Se ei palvelisi ketään ja siihen osaa varmasti joku muu vastata paremmin. Joku jolla on kokemusta tuosta asiasta.
Mistähän me nyt oikeastaan olemme eri mieltä ja mikä minun kirjoittamani ei pidä paikkaansa?
Olen edelleen sitä mieltä, että 2Mp:n kuvasta ei saa kelvollista A4-tulostetta. Ei kuvakehittämössä, eikä kotona. Kymppikuviin se käy varsin mainiosti, mutta niinhän mä sanoin jo ekassa viestissäni, eikö totta?
Lainaus:
"Me puhutaan nyt vähä eri asioista. Yritän sanoa, että ylimääräisestä resoluutiosta ei ole välttämättä hyötyä, jos tyytyy normaalikokoisiin kuviin. Siksi minäkin napsin toisinaan kuvia vaikka 2Megan resolla, jos rajaus on valmiiksi kohdallaan."
"Ylimääräisestä" resoluutiosta ei suoranaisesti olekaan mitään hyötyä, jos lasket asiaa laskimella! Laskin ei ota huomioon sitä tosiseikkaa, että kameran optiikka vaikuttaa kuvanlaatuun usein pikseleitä enemmän. Enkä nyt puhu pelkästä valovoimasta tai polttovälistä. On paljon muitakin (ehkä valovoimaakin tärkeämpiä) objektiivin ominaisuuksia olemassa; esim. värintoisto, vinjetointi ja piirtokyky. Nämä asiat eivät ole kohdallaan nykyisin myytävissä yhden tai kahden megapikselin kameroissa. Se on fakta! Jos haluaa kameran hyvällä optiikalla, siinä taitaa tänä päivänä olla 3.2 tai megapikseliä. Eikö olekin näin? Miksi siis edes kirjoittaa muuta?
Jos rajaus on valmiiksi kohdallaan, miten sinä päätät siinä vaiheessa millä resolla kuvia napsit? Varsinkin jos kysymys on vähänkin liikkeisestä kohteesta. Olisi hauska tietää miten siinä auttaa puhdas matematiikka.
Mustesuihkutulosteiden hinnasta tai hinta/laatu-suhteesta voidaan väitellä sitten joskus ihan erikseen, mutta se on täyttä puppua että ne haalistuvat muutamassa kuukaudessa. Se asia on kyllä omakohtaisesti tullut todettua jo ajat sitten. Jos käyttää hyvää paperia ja valokuvamusteita, kuva kestää huomattavasti pitempään kuin väität. En osaa sano kuinka pitkään, kun vanhimmatkaan eivät ole vielä alkaneet haalistua. Jotkin paperi- ja mustevalmistajat puhuvat jopa kymmenistä vuosista! Siihenkään en osaa ottaa kantaa, kun ei vielä ole päässyt näkemään niin vanhoja tulosteita."Jos rajaus on valmiiksi kohdallaan, miten sinä päätät siinä vaiheessa millä resolla kuvia napsit? Varsinkin jos kysymys on vähänkin liikkeisestä kohteesta."
Tuo reson vaihtaminen käy itsellä nappia painamalla nopeasti. Resoluution pienentämisellä voi olla juuri liikkeessä (pelit esimerkiksi) hyötyä kun kamera ehtii ottaa peräkkäin kuvia nopeammin - tallennus vie vähemmän aikaa.
Isosta resosta ja supertarkasta kuvasta kun ei ole oikein hyötyä liikkeessä kuvanvakaimesta huolimatta. Toki resoluutio asetellaan ennen pelien alkua!
Tuo resoluutio tosiaan riippuu tapauksesta. Joskus on ollut pakkokin pienentää muistikorttien tilan loppuessa pitemmällä reissulla. Jälkikäteen ajatellen ei asiasta ole haittaa ollut, ainakaan niihin 10-kuviin tyytyessä.
Tuota optiikkaa en vieläkään haluaisi vetää mukaan. Mun ensimmäistä, 2 megapikselin kameraa valitessa tuli tarkasti tutkittua Dpreview, Steve's Digicam ja muut vastaavat sivut. Parhaissa kameroissa optiikka ei mielikuvieni mukaan silloinkaan kuvanlaatua rajoittanut, jos siis pelkästä tarkkudesta puhutaan. Vinjetointi, tynnyrivääristymät ja muut oli silloinkin toki tavallisia ja uusissa 10...12x zoomeissa ongelmat on tulleet näköjään uudelleen esiin. Piirtokyvyn rajoilla optiikan osalta ollaan taas, vaikka kennossa olisi vain 3.2megapikseliä. Loppujen lopuksi kuvankäsittelyllä on helppo päätellä objektiivin toisto kuvan eri alueilla. Suurennetaan pikselitasolle ja katsotaan miten ohuimmat viivat leviää. - Turhis
esiin: kirjoitti:
"Jos rajaus on valmiiksi kohdallaan, miten sinä päätät siinä vaiheessa millä resolla kuvia napsit? Varsinkin jos kysymys on vähänkin liikkeisestä kohteesta."
Tuo reson vaihtaminen käy itsellä nappia painamalla nopeasti. Resoluution pienentämisellä voi olla juuri liikkeessä (pelit esimerkiksi) hyötyä kun kamera ehtii ottaa peräkkäin kuvia nopeammin - tallennus vie vähemmän aikaa.
Isosta resosta ja supertarkasta kuvasta kun ei ole oikein hyötyä liikkeessä kuvanvakaimesta huolimatta. Toki resoluutio asetellaan ennen pelien alkua!
Tuo resoluutio tosiaan riippuu tapauksesta. Joskus on ollut pakkokin pienentää muistikorttien tilan loppuessa pitemmällä reissulla. Jälkikäteen ajatellen ei asiasta ole haittaa ollut, ainakaan niihin 10-kuviin tyytyessä.
Tuota optiikkaa en vieläkään haluaisi vetää mukaan. Mun ensimmäistä, 2 megapikselin kameraa valitessa tuli tarkasti tutkittua Dpreview, Steve's Digicam ja muut vastaavat sivut. Parhaissa kameroissa optiikka ei mielikuvieni mukaan silloinkaan kuvanlaatua rajoittanut, jos siis pelkästä tarkkudesta puhutaan. Vinjetointi, tynnyrivääristymät ja muut oli silloinkin toki tavallisia ja uusissa 10...12x zoomeissa ongelmat on tulleet näköjään uudelleen esiin. Piirtokyvyn rajoilla optiikan osalta ollaan taas, vaikka kennossa olisi vain 3.2megapikseliä. Loppujen lopuksi kuvankäsittelyllä on helppo päätellä objektiivin toisto kuvan eri alueilla. Suurennetaan pikselitasolle ja katsotaan miten ohuimmat viivat leviää.on nappula josta resoluution voi lennosta heittää toiseksi? Eikö tarvitse selata menua? Jos pitää, se valmiiksi rajaamasi kuva on käsittääkseni mennyttä ennen kuin kuin ehdit ampua.
Jos resoluutio asetellaan ennen pelin alkua, miten voit tietää että rajaus on kohdallaan, kun kerran käytät 2Mp:ä jos rajaus on valmiiksi kohdallaan. Jos kuvaat shakkia, asian voisi jotenkin ymmärtää, mutta jos kyseessä on futis- tai lätkämatsi, menee kyllä tuo tekniikka auttamatta yli meikäläisen hilseen.
Isosta resosta ja supertarkasta kuvasta on todellakin hyötyä nopeissa tilanteissa, koska rajaustahan ei todellakaan saa valmiiksi kohdalleen ennen tilannetta. Rajaa nyt tosiaan vaikkapa puolet pois 2Mp:n kuvasta ja teetä siitä IFI:llä A4-kokoinen taulu. Ai niin, onnistuuhan se kun otetaan laskin avuksi ja loppuhan on pelkkää matematiikkaa. Noh, tuo nyt oli ehkä vähän turhan kärjistettyä, mutta ottettakoon siitä mitä otetavissa on.
Vaikka et haluaisi ottaa optiikkaa mukaan, se on silti aina mukana ja sen merkitys taitaa loppujen lopuksi näkyä lopputuloksessa, siis valmiissa kuvassa, voimakkaammin kuin megapikselien lisäys. Ilman sitä ei voi kuvata kuin pinhole-kameroilla. Niissä tosin valotusaika on vähän turhan pitkä pelien kuvaamiseen:) Mutta kuten sanottu; edes tyydyttävää optiikkaa ei taida enää olla uusissa alle 3Mp:n kameroissa.
Mistäs me muuten loppujen lopuksi väitellään? Vaikka sitähän mä tosin kysyin jo edellisessä viestissä,mutta toivottavasti tästä ainakin joku oppii jotain uutta.
Heh, ai niin, alkuperäinen kysyjähän kysyi 3.2Mp:n kameran sopivuutta muistojen tallentamiseen, vai miten se oli? Se on siihen varsin hyvin sopiva peli. Osta pois. Olen varma että tulet olemaan tyytyväinen ostokseesi. Jos on miettimistä kameramerkkien- ja mallien välillä, suosittelen vilkaisemaan jotain lehteä jossa niitä on vertailtu. - 1212
Turhis kirjoitti:
**Ensinnäkin: miksi sitä pitää itseltä kysyä, kun kerran on foorumeita joissa sitä voi kysyä muilta jos ei itse tiedä?**
*Tarkoitin lähinnä sitä, minkä kokoisia tulosteita on tarkoitus tehdä yleensä sekä kuvien käyttötarkoitus, sitä pitää kysyä itseltään. Tätähän vastausta täällä foorumilla kukaan ei tiedä.*
Ehkäpä sitä ei ole tullut itse ajatelleeksi, mutta asiahan tuli silti selväksi. Mikä on tietenkin pelkästään hyvä asia.
*Haluttujen kuvien koko on suurin tekijä mikä ratkasee minkäverran megapikseleitä riittää. Sekä omat kuvaustottumukset aiheet ratkasevat mitkä ominaisuudet ovat juuri sinulle tärkeimmät.*
Nimenomaan näin. Tosin jokainen ei asiaa itse hoksaa ennen kuin sen noin selvästi sanoo.
**Toiseksi: 2Mp ei todellakaan riitä kohtalaisiin A4-tulosteisiin, vaan kohtalaisiin kymppikuviin.**
*Kuten "laskukoneen esiin!" totesi, 2Mp on enemmän kuin kymppikuva vaatii, itselläni on paritaulua jotka (A4 kokoa, tai mikä se digi koko olikaan 27*20 tai jotain) on otettu 2Mp kameralla, katselu etäisyydeltä pikseleitä ei selvästi huomaa, vasta nenäkiinni katsoessa huomaa. Toki lopputulos on 4Mp kameralla parempi. Mutta jos A4 kokosia kuvia teettää parikertaa vuodessa ja muulloin kymppikuvia niin jo 2Mp kameral pärjää, mut kuten aikasemmin totesin, jos uuden ostaa niin 3Mp ->*
Kuten aikaisemmassa vastineessani totesin: jos jokin kuvanlaatu kelpaa jollekin (itselle), se ei automaattisesti tee kuvan laadusta absoluuttisesti hyvää, eikä edes kohtalaista. Laskukoneella kun tuon ohjeen mukaan lasket, menet metsään. Syy on IFIn tulosteiden tarkkuudessa. Riittävä tarkkuus on toki kovin häilyvä käsite, mutta kun kuvia niin usein tavataan katsoa läheltä ja jos laadun täytyy kestää läheltä katselun, 2Mp ei omien kokemuksieni mukaan riitä. Kokemus perustuu n. 300:een A4 kuvaan ja tuhansiin kymppikuviin.
**Kolmanneksi: voimakas zoomi aiheuttaa pari ongelmaa; objektiivin valovoima (ts. objektiivin kyky kuljettaa valoa lävitseen) heikkenee oleellisesti zoomausta lisättäessä, joten tarvitaan hitaampaa suljinaikaa ja/tai suurempaa aukkoa. Suurempi aukko lyhentää syväterävyysaluetta, eli kuvan syvyyssuunnassa terävyysalue pienenee (joskushan näin tosin halutaan käyvänkin, mutta silloin se tehdään hallitusti). Myös kameran liike korostuu zoomatessa. Hitaampi suljinaika ja kameran liikkeen korostuminen ei ole hyvä yhdistelmä, vaan se ajaa useammin tilanteeseen jossa tarvitaan välttämättä jalustaa tai hätätapauksessa jotain muuten vaan kiinteää tukea.**
*Mistäköhän alottaisi, digipokkareissa on niin pieni kenno, jolloin syvyysterävyysalue on todella laaja (liiankin), jos kohde on parimetrinpäässä, niin suurimmallakaan aukolla ei saa taustaa epäteräväs. Digijärkkäreissä vasta syvyysterävyyden kanssa joutuu pähkäilemään, ei pokkareiden.*
Ota vaikkapa Canonin G5 ja kokeile. Et tarvitse edes suurinta aukkoa ja saat taustan epäteräväksi. Kysymyshän ei ole järkkäristä ja samaa kennoa käytetään useissa muissakin Canonin malleissa.
*Sekä jos aukon asettaa vaikka f8, niin valonmäärään ei vaikuta zoomin pituus mitenkään, objektiivin valovoima on tällöin f8.*
Mitä tapahtuu valotusajalle jos naulaat aukon tuohon ja lisäät zoomia? Naulaat valotusajankin vai? Mistä aiot sen jälkeen taikoa lisää valoa?
*Totta, että kameran liike korostuu zoomatessa (polttovälin kasvaessa) sääntö on, et valotusaika on alle 1/(polttoväli) esim 1/100 jos kuvataan 100mm objektiivil, näin tärähdysvaara on pieni.*
Totta
*Jalusta on välttämätön jos aikoo kuvata aktiivisesti.*
Se taas riippuu kokonaan tilanteesta, ei aktiivisuudesta.
*Sekä ISO arvon nostamalla saa lyhyempiä valotusaikoja.*
Aivan. Siten saa myös hyvin kohinaa lisättyä.
*Sekä Canonin S1 IS (F2.8 - 3.1)on aika valovoimanen sekä siinä on kuvanvakaaja joka ehkäsee tärähtämistä. kinovastaavuus 38 - 380 mm*
Aivan niin. Hyvä kamera. Riittää vaikka mihin. Optiikka on keskivertoa huomattavasti parempaa. En kuitenkaan käyttäisi siitä nimitystä pokkari. Pokkarilla yleensä tarkoitetaan hieman kompaktimpaa kameraa.*Ota vaikkapa Canonin G5 ja kokeile. Et tarvitse edes suurinta aukkoa ja saat taustan epäteräväksi. Kysymyshän ei ole järkkäristä ja samaa kennoa käytetään useissa muissakin Canonin malleissa.*
Totta saahan sitä taustan epäteräväs, jos laittaa kameran macro asentoon ja ottaa lähikuvia kukista (max - esiin:
Turhis kirjoitti:
on nappula josta resoluution voi lennosta heittää toiseksi? Eikö tarvitse selata menua? Jos pitää, se valmiiksi rajaamasi kuva on käsittääkseni mennyttä ennen kuin kuin ehdit ampua.
Jos resoluutio asetellaan ennen pelin alkua, miten voit tietää että rajaus on kohdallaan, kun kerran käytät 2Mp:ä jos rajaus on valmiiksi kohdallaan. Jos kuvaat shakkia, asian voisi jotenkin ymmärtää, mutta jos kyseessä on futis- tai lätkämatsi, menee kyllä tuo tekniikka auttamatta yli meikäläisen hilseen.
Isosta resosta ja supertarkasta kuvasta on todellakin hyötyä nopeissa tilanteissa, koska rajaustahan ei todellakaan saa valmiiksi kohdalleen ennen tilannetta. Rajaa nyt tosiaan vaikkapa puolet pois 2Mp:n kuvasta ja teetä siitä IFI:llä A4-kokoinen taulu. Ai niin, onnistuuhan se kun otetaan laskin avuksi ja loppuhan on pelkkää matematiikkaa. Noh, tuo nyt oli ehkä vähän turhan kärjistettyä, mutta ottettakoon siitä mitä otetavissa on.
Vaikka et haluaisi ottaa optiikkaa mukaan, se on silti aina mukana ja sen merkitys taitaa loppujen lopuksi näkyä lopputuloksessa, siis valmiissa kuvassa, voimakkaammin kuin megapikselien lisäys. Ilman sitä ei voi kuvata kuin pinhole-kameroilla. Niissä tosin valotusaika on vähän turhan pitkä pelien kuvaamiseen:) Mutta kuten sanottu; edes tyydyttävää optiikkaa ei taida enää olla uusissa alle 3Mp:n kameroissa.
Mistäs me muuten loppujen lopuksi väitellään? Vaikka sitähän mä tosin kysyin jo edellisessä viestissä,mutta toivottavasti tästä ainakin joku oppii jotain uutta.
Heh, ai niin, alkuperäinen kysyjähän kysyi 3.2Mp:n kameran sopivuutta muistojen tallentamiseen, vai miten se oli? Se on siihen varsin hyvin sopiva peli. Osta pois. Olen varma että tulet olemaan tyytyväinen ostokseesi. Jos on miettimistä kameramerkkien- ja mallien välillä, suosittelen vilkaisemaan jotain lehteä jossa niitä on vertailtu.Canonin S1 IS:ssä ->S -napilla voi suoraan vaihtaa resoluutiota. Kyseiseen nappiin voi ohjelmoida haluamansa pikatoiminnon, resoluution vaihto on oletusarvona, kestää sekunnin korkeintaan.
Tuo on yksi tarvittaessa säädettävä asia, futispelit joutuu joka tapauksessa kuvaamaan jopa käsiasetuksilla shutter-lagin minimoimiseksi. Rajaus ei ole ongelma 10x zoomin takia (ultranopea).
Tuosta pelien kuvaamisesta päästäänkin tavallaan objektiivien piirtokykyä sivuavaan asiaan.
Kun jalkispelissä on koko ajan liikettä, ei kertakaikkiaan voi käyttää tarpeeksi pitkiä suljinaikoja pitkän zoomin yhteydessä. Liikettä ei voida täydellisesti pysäyttää vaikka kameralla seuraakin pelaajaa. Aatellaan, että liike-epätarkkuus leviää (diagonaalisesti) kahden pikselin alueelle vaikka seitsemän megapikselin kamerassa, Canon G6. Siis 3072 x 2304 -kuvasta tuleekin "1536 x 1152" -kuva. Resoluutio onkin enää 1.8Mpikseliä! Eikä tässäkään ollut kyse objektiivin tarkkudesta vaan siitä, että noin tarkan kennon hyödyntäminen edellyttää toisenlaisia kuvausolosuhteita! Resoluutiosta ei oikein ole välttämättä hyötyä, mutta pienemmällä tarkkuudella kamera ehtii ottaa ja tallentaa liikkeessä peräkkäin nopeammin kuvia (M-asetuksella; kaikki asetukset säädetty eukäteen), joista joku voi lopulta olla täysosuma.
Minusta meidän ei kannata väitellä tämän enempää, terveellinen ajatustenvaihto ei kuitenkaan ole koskaan pahitteeksi. - Pieni kuvailmaisin
1212 kirjoitti:
*Ota vaikkapa Canonin G5 ja kokeile. Et tarvitse edes suurinta aukkoa ja saat taustan epäteräväksi. Kysymyshän ei ole järkkäristä ja samaa kennoa käytetään useissa muissakin Canonin malleissa.*
Totta saahan sitä taustan epäteräväs, jos laittaa kameran macro asentoon ja ottaa lähikuvia kukista (maxKennokoon pienentäminen on ajanut hassuun tilanteeseen: taustaa ei saakaan siten epäteräväksi kuin kinokameroilla on tottunut.
Joutuu käyttämään kiertoteitä. Jos kamerassa on pitkä zoomi ja pieni kenno, esim. 1/2.7", kuvataan kohde pitkällä polttovälillä ja tietenkin suurella aukolla.
Toimiva konsti vaikka Canonin S1 IS:ssä. 3x- zoom ei taida tuohon konstiin kunnolla riittää. - Turhis
1212 kirjoitti:
*Ota vaikkapa Canonin G5 ja kokeile. Et tarvitse edes suurinta aukkoa ja saat taustan epäteräväksi. Kysymyshän ei ole järkkäristä ja samaa kennoa käytetään useissa muissakin Canonin malleissa.*
Totta saahan sitä taustan epäteräväs, jos laittaa kameran macro asentoon ja ottaa lähikuvia kukista (maxja monella muullakin pokkarilla. Pokkarihan tosin tarkoittaa taskuun mahtuvaa kameraa, mutta voihan jollain olla noinkin avarat taskut, esim. kokoa Canon S1 :)
Eikun ihan totta: kyllä sen taustan saa epäteräväksi ja neuvo on tuossa toisessa vastineessa jonkun muun kirjoittamana.
**Mitä tapahtuu valotusajalle jos naulaat aukon tuohon ja lisäät zoomia? Naulaat valotusajankin vai? Mistä aiot sen jälkeen taikoa lisää valoa?**
*Heh, miten se valonmäärä muuttuu jos aukko pysyy samana? Sitä kun en tajua ;)*
Niin tosiaan, jos hiuksia halotaan, valon määrähän kuvattavassa kohteessa ei toki muutu miksikään, mutta objektiivin lävitseen kuljettama valonmäärä kyllä vähenee ratkaisevasti. Sehän taas vaikuttaa suoraan kuvausparametreihin. Siksi sinunkin kamera haluaisi välttämättä käyttää pitempää suljinaikaa jos naulaat aukon johonkin määrättyyn arvoon ja lisäät sen jälkeen zoomia. Jos et anna automatiikan kasvattaa valotusaikaa, tulos on alivalottunut kuva. Näinhän siinä käy, vai mitä? Miksi? Koska objektiivin valovoima heikkenee ratkaisevasti polttovälin kasvaessa. Kunkin zoomiobjektiivin valovoima-alue on printattu siihen objektiivin etureunaan. Pienin luku on pienimmälle polttovälille ja suurin suurimmalle. Esim. nyt vaikka G5:ssa se on f2.0-3.0 ja polttoväli on 35-140mm kinovastaavasti. Tästä seuraa se, että zoomattaessa 35mm -> 140mm objektiivin lävitseen kuljettaman valon määrä pienenee 50% -> 33% alkuperäisestä (siis kohteen valosta objektiivin ulkopuolella).
Joko tajuat? ;) - Turhis
esiin: kirjoitti:
Canonin S1 IS:ssä ->S -napilla voi suoraan vaihtaa resoluutiota. Kyseiseen nappiin voi ohjelmoida haluamansa pikatoiminnon, resoluution vaihto on oletusarvona, kestää sekunnin korkeintaan.
Tuo on yksi tarvittaessa säädettävä asia, futispelit joutuu joka tapauksessa kuvaamaan jopa käsiasetuksilla shutter-lagin minimoimiseksi. Rajaus ei ole ongelma 10x zoomin takia (ultranopea).
Tuosta pelien kuvaamisesta päästäänkin tavallaan objektiivien piirtokykyä sivuavaan asiaan.
Kun jalkispelissä on koko ajan liikettä, ei kertakaikkiaan voi käyttää tarpeeksi pitkiä suljinaikoja pitkän zoomin yhteydessä. Liikettä ei voida täydellisesti pysäyttää vaikka kameralla seuraakin pelaajaa. Aatellaan, että liike-epätarkkuus leviää (diagonaalisesti) kahden pikselin alueelle vaikka seitsemän megapikselin kamerassa, Canon G6. Siis 3072 x 2304 -kuvasta tuleekin "1536 x 1152" -kuva. Resoluutio onkin enää 1.8Mpikseliä! Eikä tässäkään ollut kyse objektiivin tarkkudesta vaan siitä, että noin tarkan kennon hyödyntäminen edellyttää toisenlaisia kuvausolosuhteita! Resoluutiosta ei oikein ole välttämättä hyötyä, mutta pienemmällä tarkkuudella kamera ehtii ottaa ja tallentaa liikkeessä peräkkäin nopeammin kuvia (M-asetuksella; kaikki asetukset säädetty eukäteen), joista joku voi lopulta olla täysosuma.
Minusta meidän ei kannata väitellä tämän enempää, terveellinen ajatustenvaihto ei kuitenkaan ole koskaan pahitteeksi.ottaa väittelynä, vaan tiedonvaihtona.
Jos nyt palataan siihen puhtaaseen matematiikkaan, ihminen futimatsin tiimellyksessä liikkunee n. 8m/s (ei toki koko aikaa). Jos nyt saat rajauksen kohdalleen ja vaihdat sitten resoa, onko Litti vielä kuvassa? :) No saithan kuitenkin kivan kuvan nurmikosta...
Niin nopea ei ole Canonin S1:en "ultranopea" zoomi, että kuvaamasi kaltainen tilanne tulisi talteen hallitusti rajausta myöden. Tarkennuskin vie lisäksi oman aikansa tuolla kameralla zoomauksen jälkeen. Ja taas tuli kiva kuva nurmikosta...
No vitsit vitsinä kuitenkin. On näissä "väittelyissa" ainakin se hyvä puoli, että tulee itsekin ajateltua asioita vähän syvällisemmin. Niin ja voihan näistä joku muukin saada jotain talteen myöhempää käyttöä varten.
Kuvaaminenhan on aivan saamarin kivaa puuhaa joka tapauksessa. Suosittelen jokaiselle. - 1212
Turhis kirjoitti:
ja monella muullakin pokkarilla. Pokkarihan tosin tarkoittaa taskuun mahtuvaa kameraa, mutta voihan jollain olla noinkin avarat taskut, esim. kokoa Canon S1 :)
Eikun ihan totta: kyllä sen taustan saa epäteräväksi ja neuvo on tuossa toisessa vastineessa jonkun muun kirjoittamana.
**Mitä tapahtuu valotusajalle jos naulaat aukon tuohon ja lisäät zoomia? Naulaat valotusajankin vai? Mistä aiot sen jälkeen taikoa lisää valoa?**
*Heh, miten se valonmäärä muuttuu jos aukko pysyy samana? Sitä kun en tajua ;)*
Niin tosiaan, jos hiuksia halotaan, valon määrähän kuvattavassa kohteessa ei toki muutu miksikään, mutta objektiivin lävitseen kuljettama valonmäärä kyllä vähenee ratkaisevasti. Sehän taas vaikuttaa suoraan kuvausparametreihin. Siksi sinunkin kamera haluaisi välttämättä käyttää pitempää suljinaikaa jos naulaat aukon johonkin määrättyyn arvoon ja lisäät sen jälkeen zoomia. Jos et anna automatiikan kasvattaa valotusaikaa, tulos on alivalottunut kuva. Näinhän siinä käy, vai mitä? Miksi? Koska objektiivin valovoima heikkenee ratkaisevasti polttovälin kasvaessa. Kunkin zoomiobjektiivin valovoima-alue on printattu siihen objektiivin etureunaan. Pienin luku on pienimmälle polttovälille ja suurin suurimmalle. Esim. nyt vaikka G5:ssa se on f2.0-3.0 ja polttoväli on 35-140mm kinovastaavasti. Tästä seuraa se, että zoomattaessa 35mm -> 140mm objektiivin lävitseen kuljettaman valon määrä pienenee 50% -> 33% alkuperäisestä (siis kohteen valosta objektiivin ulkopuolella).
Joko tajuat? ;)*Niin tosiaan, jos hiuksia halotaan, valon määrähän kuvattavassa kohteessa ei toki muutu miksikään, mutta objektiivin lävitseen kuljettama valonmäärä kyllä vähenee ratkaisevasti. Sehän taas vaikuttaa suoraan kuvausparametreihin. Siksi sinunkin kamera haluaisi välttämättä käyttää pitempää suljinaikaa jos naulaat aukon johonkin määrättyyn arvoon ja lisäät sen jälkeen zoomia. Jos et anna automatiikan kasvattaa valotusaikaa, tulos on alivalottunut kuva. Näinhän siinä käy, vai mitä? Miksi? Koska objektiivin valovoima heikkenee ratkaisevasti polttovälin kasvaessa. Kunkin zoomiobjektiivin valovoima-alue on printattu siihen objektiivin etureunaan. Pienin luku on pienimmälle polttovälille ja suurin suurimmalle. Esim. nyt vaikka G5:ssa se on f2.0-3.0 ja polttoväli on 35-140mm kinovastaavasti. Tästä seuraa se, että zoomattaessa 35mm -> 140mm objektiivin lävitseen kuljettaman valon määrä pienenee 50% -> 33% alkuperäisestä (siis kohteen valosta objektiivin ulkopuolella).
Joko tajuat? ;)*
En tajua sillä olet väätässä, jos aukon asettaa aikasemmin mainittuun f8 niin valonmäärä ei miksikään muutu zoomatessa, siis samat asetuksia ei tarvitse muuttaa, eikä tule yli/ali valottuneita kuvia.
Toki jos käyttää suurinta aukkoa, niin silloin aukko vaihtelee f2.0-3.0 zoomaus asteen mukaan, mutta siitä tässä alunalkaen ei ollutkaan kysymys. - esiin:
Turhis kirjoitti:
ottaa väittelynä, vaan tiedonvaihtona.
Jos nyt palataan siihen puhtaaseen matematiikkaan, ihminen futimatsin tiimellyksessä liikkunee n. 8m/s (ei toki koko aikaa). Jos nyt saat rajauksen kohdalleen ja vaihdat sitten resoa, onko Litti vielä kuvassa? :) No saithan kuitenkin kivan kuvan nurmikosta...
Niin nopea ei ole Canonin S1:en "ultranopea" zoomi, että kuvaamasi kaltainen tilanne tulisi talteen hallitusti rajausta myöden. Tarkennuskin vie lisäksi oman aikansa tuolla kameralla zoomauksen jälkeen. Ja taas tuli kiva kuva nurmikosta...
No vitsit vitsinä kuitenkin. On näissä "väittelyissa" ainakin se hyvä puoli, että tulee itsekin ajateltua asioita vähän syvällisemmin. Niin ja voihan näistä joku muukin saada jotain talteen myöhempää käyttöä varten.
Kuvaaminenhan on aivan saamarin kivaa puuhaa joka tapauksessa. Suosittelen jokaiselle.Sen verran nyt vielä kommentoin, että tuo resoluutio on kyllä valittu ennen peliä ja kuten sanoin, kaikki säädöt ennalta kohdallaan ja tarkennus lukittu. Aukon esivalintaa Av käyttäen onnistuu tuo terävyysalueenkin hallinta, jos ei aivan kokonaan haluta M-asetuksella kuvata. Ei muuten tulisi mitään; nyt saa kuvan tuurilla jopa suoraan potkusta.
Kuvaajan oma reaktionopeus rajoittaa enemmän! Pallo sentään lähtee potkussa esim. n. 80 km/h eli parissakymmenessä millisekunnissa pallo menee jo vajaat puoli metriä. Ja noilla virityksillä onnistuu muutamalla yrityksellä kohtuullisen terävä kuva, jossa pallo on alle puolen metrin päässä potkaisijan kengänkärjestä. Aina välillä tulee jopa parempiakin kuvia, lähes "täysosumia". Mutta ei toki edes joka pelissä.
Automaatilla on ihan turha yrittää mitään vastaavaa. - sunnuntaikuvaaja
1212 kirjoitti:
*Niin tosiaan, jos hiuksia halotaan, valon määrähän kuvattavassa kohteessa ei toki muutu miksikään, mutta objektiivin lävitseen kuljettama valonmäärä kyllä vähenee ratkaisevasti. Sehän taas vaikuttaa suoraan kuvausparametreihin. Siksi sinunkin kamera haluaisi välttämättä käyttää pitempää suljinaikaa jos naulaat aukon johonkin määrättyyn arvoon ja lisäät sen jälkeen zoomia. Jos et anna automatiikan kasvattaa valotusaikaa, tulos on alivalottunut kuva. Näinhän siinä käy, vai mitä? Miksi? Koska objektiivin valovoima heikkenee ratkaisevasti polttovälin kasvaessa. Kunkin zoomiobjektiivin valovoima-alue on printattu siihen objektiivin etureunaan. Pienin luku on pienimmälle polttovälille ja suurin suurimmalle. Esim. nyt vaikka G5:ssa se on f2.0-3.0 ja polttoväli on 35-140mm kinovastaavasti. Tästä seuraa se, että zoomattaessa 35mm -> 140mm objektiivin lävitseen kuljettaman valon määrä pienenee 50% -> 33% alkuperäisestä (siis kohteen valosta objektiivin ulkopuolella).
Joko tajuat? ;)*
En tajua sillä olet väätässä, jos aukon asettaa aikasemmin mainittuun f8 niin valonmäärä ei miksikään muutu zoomatessa, siis samat asetuksia ei tarvitse muuttaa, eikä tule yli/ali valottuneita kuvia.
Toki jos käyttää suurinta aukkoa, niin silloin aukko vaihtelee f2.0-3.0 zoomaus asteen mukaan, mutta siitä tässä alunalkaen ei ollutkaan kysymys.Ekkai sä ny tosissas väitä että sun kameran lasi päästää aina saman verran valoa läpi vaikka polttoväli olis mikä??? Sehän on jo fysiikan lakien vastasta! Suuntaa se kamera johonkin muualle ku taivaalle ja ota se ASA automaatti pois päältä! Jos aukko on lukittu ja valotusaika ei muutu ku zuumaat, kamera tod.näk. säätää ASA lukua isommaksi.
Objektiivin läpipääsevän valon määrä muuttuu ihan vissisti jos polttoväli muuttuu!!!!!!!!!! AINA! - 1212
sunnuntaikuvaaja kirjoitti:
Ekkai sä ny tosissas väitä että sun kameran lasi päästää aina saman verran valoa läpi vaikka polttoväli olis mikä??? Sehän on jo fysiikan lakien vastasta! Suuntaa se kamera johonkin muualle ku taivaalle ja ota se ASA automaatti pois päältä! Jos aukko on lukittu ja valotusaika ei muutu ku zuumaat, kamera tod.näk. säätää ASA lukua isommaksi.
Objektiivin läpipääsevän valon määrä muuttuu ihan vissisti jos polttoväli muuttuu!!!!!!!!!! AINA!*Ekkai sä ny tosissas väitä että sun kameran lasi päästää aina saman verran valoa läpi vaikka polttoväli olis mikä??? Sehän on jo fysiikan lakien vastasta!*
Sovitaan sit niin, et se on fysiikanlakien vastaista. Ilmeisesti Canon on onnistunut rikkomaan fysiikan lait, sillä http://consumer.usa.canon.com/ir/controller?act=ModelDetailAct&fcategoryid=150&modelid=7469 tossa on koko polttovälialueella maksimi aukko f2.8 ja noita on muitakin myynnissä, joten se niistä fysiikan laista ;)
*Suuntaa se kamera johonkin muualle ku taivaalle ja ota se ASA automaatti pois päältä! Jos aukko on lukittu ja valotusaika ei muutu ku zuumaat, kamera tod.näk. säätää ASA lukua isommaksi.*
Ei kamera muuta iso lukua isommaksi zoomauksen mukaan, kun valotusaika pysyy samana.
Kun täällä on mukamas viisaita ja kaikkitietäviä ihmisiä, niin vastatkaapa tähän kysymykseen.
Laitan kameraan objektiivin
EF 28-90mm f/4-5.6
Otan kuvan f8 28mm ja iso 100 kamera sanoo valotusajan 1/100 sek
Otan sitten toisen kuvan f8 90mm ja iso 100 mikä silloin on valotusaika jos se mukamas ei ole toi 1/100sek?
Oletetaan, ettei valoisuus muutu huoneessa missä kuva otetaan jne.... - Turhis
1212 kirjoitti:
*Ekkai sä ny tosissas väitä että sun kameran lasi päästää aina saman verran valoa läpi vaikka polttoväli olis mikä??? Sehän on jo fysiikan lakien vastasta!*
Sovitaan sit niin, et se on fysiikanlakien vastaista. Ilmeisesti Canon on onnistunut rikkomaan fysiikan lait, sillä http://consumer.usa.canon.com/ir/controller?act=ModelDetailAct&fcategoryid=150&modelid=7469 tossa on koko polttovälialueella maksimi aukko f2.8 ja noita on muitakin myynnissä, joten se niistä fysiikan laista ;)
*Suuntaa se kamera johonkin muualle ku taivaalle ja ota se ASA automaatti pois päältä! Jos aukko on lukittu ja valotusaika ei muutu ku zuumaat, kamera tod.näk. säätää ASA lukua isommaksi.*
Ei kamera muuta iso lukua isommaksi zoomauksen mukaan, kun valotusaika pysyy samana.
Kun täällä on mukamas viisaita ja kaikkitietäviä ihmisiä, niin vastatkaapa tähän kysymykseen.
Laitan kameraan objektiivin
EF 28-90mm f/4-5.6
Otan kuvan f8 28mm ja iso 100 kamera sanoo valotusajan 1/100 sek
Otan sitten toisen kuvan f8 90mm ja iso 100 mikä silloin on valotusaika jos se mukamas ei ole toi 1/100sek?
Oletetaan, ettei valoisuus muutu huoneessa missä kuva otetaan jne....Olen nyt vähän ymmälläni jos ihan tosissasi väität kamerasi tekevän noin, nimittäin esim. Canon G5: Av-asento f8.0, Asa-luku lukittu 400, kamera jalustalla. Suunnataan ulos ikkunasta jonka takana kasvaa iso kuusi. Taivas niin tasaisen harmaa kuin olla voi. Pienimmällä polttovälillä suljinaika 1/80s ja suurimmalla 1/60s. Ixus 500 ja Nikon D100 tekevät kutakuinkin samoin. Filmikameroista Minolta x-300, x-700 ja Maxxum 5000, sekä Yashican FX-3 toimivat näemmä saman loogisen kaavan mukaan.
Saa asian kyllä toimimaan toisinkin päin: valaistaan spotilla esim. valkoinen kaapi ovi. Otetaan käyttöön polttoväli jossa valaistu kohta täyttää esim. 25% kuvasta. Sen jälkeen zoomataan niin, että valaistu kohta peittää kuvasta 100%. Parametrit säätyvät täysin päinvastoin. Näinhän sen tosin kuuluukin mennä.
Se, että objektiivissa on valittavissa samat aukot läpi polttovälialueen, on ihan järkeenkäypä juttu. Tottakai niin on ja pitääkin olla, sehän on vaan mekaniikkaa. Kysymys onkin siitä, että VALOVOIMA muuttuu polttovälin muuttuessa, kun AUKKO pysyy samana. Se tosiaan on fakta ja täsmälleen fysiikan lakien mukaista. - *Huoh*
1212 kirjoitti:
*Ekkai sä ny tosissas väitä että sun kameran lasi päästää aina saman verran valoa läpi vaikka polttoväli olis mikä??? Sehän on jo fysiikan lakien vastasta!*
Sovitaan sit niin, et se on fysiikanlakien vastaista. Ilmeisesti Canon on onnistunut rikkomaan fysiikan lait, sillä http://consumer.usa.canon.com/ir/controller?act=ModelDetailAct&fcategoryid=150&modelid=7469 tossa on koko polttovälialueella maksimi aukko f2.8 ja noita on muitakin myynnissä, joten se niistä fysiikan laista ;)
*Suuntaa se kamera johonkin muualle ku taivaalle ja ota se ASA automaatti pois päältä! Jos aukko on lukittu ja valotusaika ei muutu ku zuumaat, kamera tod.näk. säätää ASA lukua isommaksi.*
Ei kamera muuta iso lukua isommaksi zoomauksen mukaan, kun valotusaika pysyy samana.
Kun täällä on mukamas viisaita ja kaikkitietäviä ihmisiä, niin vastatkaapa tähän kysymykseen.
Laitan kameraan objektiivin
EF 28-90mm f/4-5.6
Otan kuvan f8 28mm ja iso 100 kamera sanoo valotusajan 1/100 sek
Otan sitten toisen kuvan f8 90mm ja iso 100 mikä silloin on valotusaika jos se mukamas ei ole toi 1/100sek?
Oletetaan, ettei valoisuus muutu huoneessa missä kuva otetaan jne...."Kun täällä on mukamas viisaita ja kaikkitietäviä ihmisiä, niin vastatkaapa tähän kysymykseen."
Pientä alemmuudentunnetta kenties? Joku tosiaan saattaa tietää jotain jostain sua enempi. Mitäs jos Sinä kaikessa arvokkuudessas koittaisit itse välillä antaa väitteilles jotain perustetta? Niinhän ne muutkin "tietäjät" tekevät. - 1212
Turhis kirjoitti:
Olen nyt vähän ymmälläni jos ihan tosissasi väität kamerasi tekevän noin, nimittäin esim. Canon G5: Av-asento f8.0, Asa-luku lukittu 400, kamera jalustalla. Suunnataan ulos ikkunasta jonka takana kasvaa iso kuusi. Taivas niin tasaisen harmaa kuin olla voi. Pienimmällä polttovälillä suljinaika 1/80s ja suurimmalla 1/60s. Ixus 500 ja Nikon D100 tekevät kutakuinkin samoin. Filmikameroista Minolta x-300, x-700 ja Maxxum 5000, sekä Yashican FX-3 toimivat näemmä saman loogisen kaavan mukaan.
Saa asian kyllä toimimaan toisinkin päin: valaistaan spotilla esim. valkoinen kaapi ovi. Otetaan käyttöön polttoväli jossa valaistu kohta täyttää esim. 25% kuvasta. Sen jälkeen zoomataan niin, että valaistu kohta peittää kuvasta 100%. Parametrit säätyvät täysin päinvastoin. Näinhän sen tosin kuuluukin mennä.
Se, että objektiivissa on valittavissa samat aukot läpi polttovälialueen, on ihan järkeenkäypä juttu. Tottakai niin on ja pitääkin olla, sehän on vaan mekaniikkaa. Kysymys onkin siitä, että VALOVOIMA muuttuu polttovälin muuttuessa, kun AUKKO pysyy samana. Se tosiaan on fakta ja täsmälleen fysiikan lakien mukaista.Väitän tosissani, ei se auta vaikka testaat asian monellakin eri kameralla, sillä obtiikan laatu tässä on tärkein asia, vaikka osaltaan vaikuttaa myös kameran valonmittauksen toleranssit.
Ja vaikka taivas näyttää tasaisen harmaalta, niin se ei todellisuudessa olekkaan absoluuttisesti saman värinen.
*Kysymys onkin siitä, että VALOVOIMA muuttuu polttovälin muuttuessa, kun AUKKO pysyy samana.*
Olet osittain oikeessa, jos obtiikan sisällä oleva aukko pysyisi täsmälleen samankokoisena zoomatessa, niin silloin valovoimakin muuttuu paljon, mutta kun aukon koko muuttuu zoomauksen mukaan, jolloin valovoima pysyy siinä aikasemmin mainitussa 8 koko zoomi alueen.
http://digifaq.info/digifaq/3_valovoima.html aukon laskemisen perusteita.
Lukaseppas myös http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=valokuvaus&t=4693 eritoten Luontokuvaajan viesti, siinä asiaa selvitetään perinpohjin. - Turhis
*Huoh* kirjoitti:
"Kun täällä on mukamas viisaita ja kaikkitietäviä ihmisiä, niin vastatkaapa tähän kysymykseen."
Pientä alemmuudentunnetta kenties? Joku tosiaan saattaa tietää jotain jostain sua enempi. Mitäs jos Sinä kaikessa arvokkuudessas koittaisit itse välillä antaa väitteilles jotain perustetta? Niinhän ne muutkin "tietäjät" tekevät....en nyt osaa tuosta alemmuudentunnoista sanoa mitään, mutta voisihan kaveri edes selvittää sen, mitä se zoomiobjektiivin etureunaan printattu valovoima-alue (esim. f2.0-3.0) hänen mielestään tarkoittaa, jos minun selitys kerran on väärä. Mielestäni se tarkoittaa nimenomaan objektiivin valovoima-aluetta pienimmästä polttovälistä suurimpaan AUKON pysyessä samana. Kun valovoima kerran pienenee polttoväliä kasvatettaessa ja halutaan lisää valoisuutta kuvaan, mutta ei haluta muuttaa aukkoa, ei ole muuta konstia kuin kasvattaa valotusaikaa. Oletetaan että filminherkkyys pysyy samana ja salamaa ei käytetä.
Jos näin ei olisi, voitaisiin valmistaa vaikka 3000 millisiä putkia joilla voisi kuvata vaikkapa 1/500s valotusajoilla ilman sen kummempia erikoisjärjestelyitä. Esim. tähtikuvaajat eivät enää tarvitsisi seurantamoottoreita, vaan voisivat ampua vaikka käsivaralta teräviä kuvia.
Jos kokemukseni ja tietoni ei ole oikeaa, on pelkästään hyvä että joku paremmin tietävä sen korjaa. Kaikki tieto otetaan kiitollisena vastaan. - Turhis
1212 kirjoitti:
Väitän tosissani, ei se auta vaikka testaat asian monellakin eri kameralla, sillä obtiikan laatu tässä on tärkein asia, vaikka osaltaan vaikuttaa myös kameran valonmittauksen toleranssit.
Ja vaikka taivas näyttää tasaisen harmaalta, niin se ei todellisuudessa olekkaan absoluuttisesti saman värinen.
*Kysymys onkin siitä, että VALOVOIMA muuttuu polttovälin muuttuessa, kun AUKKO pysyy samana.*
Olet osittain oikeessa, jos obtiikan sisällä oleva aukko pysyisi täsmälleen samankokoisena zoomatessa, niin silloin valovoimakin muuttuu paljon, mutta kun aukon koko muuttuu zoomauksen mukaan, jolloin valovoima pysyy siinä aikasemmin mainitussa 8 koko zoomi alueen.
http://digifaq.info/digifaq/3_valovoima.html aukon laskemisen perusteita.
Lukaseppas myös http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=valokuvaus&t=4693 eritoten Luontokuvaajan viesti, siinä asiaa selvitetään perinpohjin.Yhdestä sinun esittämästäsi linkistähän löytyy seuraava teksti:
"Teleobjektiiveissa jo pelkästään pidentynyt polttoväli pienentää valovoima. Lisäksi lisääntynyt linssimäärä voi vähentää linssistöä läpäisevää valoa. Niinpä teleobjektiiveissa on tyydyttävä pienempään valovoimaan. Zoom-objektiiveissä valovoima yleensä muuttuu zoomauksen mukana ja esitetään vaihteluvälinä (esimerkiksi f/2.8-5.6)."
Tuokin teksti on jonkun ihmisen kirjoittamaa. Oskoisitko paremmin jos ohjaisin sinut omalle sivustolleni? Onko se mielestäsi jollain tavalla parempaa tietoa kuin smalla tavalla täällä kirjoitettuna? Sitäpaitsi, enkö ole asiaa koko ajan esittänyt juuri noin? Mikähän tässä nyt sitten mättää? Se nyt näyttää olevan ihan sama luetko sinä sen tuolta vai täältä. Et näytä uskovan kuitenkaan.
*Väitän tosissani, ei se auta vaikka testaat asian monellakin eri kameralla, sillä obtiikan laatu tässä on tärkein asia, vaikka osaltaan vaikuttaa myös kameran valonmittauksen toleranssit.*
Vai on obtiikan laatu tässä pääasia? Siis onko sinulla sellainen zoom-objektiivi, jossa on sama valovoima koko polttovälialueella? Onneksi olkoon! Itse en ole koskaan sellaista nähnyt, enkä usko että kukaan muukaan on. Siis sinun lisäksesi.
*Ja vaikka taivas näyttää tasaisen harmaalta, niin se ei todellisuudessa olekkaan absoluuttisesti saman värinen.*
No mitä sitten? Ei ollut kysymys väristä, vaan siitä että muutaman minuutin sisällä valaistusolosuhteet eivät niin ratkaisevasti muuttuneet, että testit eivät olisi olleet keskenään vertailukelpoisia. - 1212
Turhis kirjoitti:
...en nyt osaa tuosta alemmuudentunnoista sanoa mitään, mutta voisihan kaveri edes selvittää sen, mitä se zoomiobjektiivin etureunaan printattu valovoima-alue (esim. f2.0-3.0) hänen mielestään tarkoittaa, jos minun selitys kerran on väärä. Mielestäni se tarkoittaa nimenomaan objektiivin valovoima-aluetta pienimmästä polttovälistä suurimpaan AUKON pysyessä samana. Kun valovoima kerran pienenee polttoväliä kasvatettaessa ja halutaan lisää valoisuutta kuvaan, mutta ei haluta muuttaa aukkoa, ei ole muuta konstia kuin kasvattaa valotusaikaa. Oletetaan että filminherkkyys pysyy samana ja salamaa ei käytetä.
Jos näin ei olisi, voitaisiin valmistaa vaikka 3000 millisiä putkia joilla voisi kuvata vaikkapa 1/500s valotusajoilla ilman sen kummempia erikoisjärjestelyitä. Esim. tähtikuvaajat eivät enää tarvitsisi seurantamoottoreita, vaan voisivat ampua vaikka käsivaralta teräviä kuvia.
Jos kokemukseni ja tietoni ei ole oikeaa, on pelkästään hyvä että joku paremmin tietävä sen korjaa. Kaikki tieto otetaan kiitollisena vastaan.*mutta voisihan kaveri edes selvittää sen, mitä se zoomiobjektiivin etureunaan printattu valovoima-alue (esim. f2.0-3.0) hänen mielestään tarkoittaa, jos minun selitys kerran on väärä. Mielestäni se tarkoittaa nimenomaan objektiivin valovoima-aluetta pienimmästä polttovälistä suurimpaan AUKON pysyessä samana.*
Selitetään sitten, ensinmäinen luku tarkoittaa objektiivin valovoimaa laajakulmapäässä (pienin polttoväli) toinen luku valovoimaa telepäässä (suurin polttoväli), nimenomaan suurinta valovoimaa.
Esim suurimmalla telellä f2 ei ole mahollinen, sensijaan suurimmalla laajakulmalla on f3 mahdollinen, mutta himmentämällä vaikka siihen f8 niin laajakulmalla ja telellä valovoima on sama.
No oletetaan, että sinä olet oikeessa, mutta silloin syntyy tietojesi pohjalta ristiriita, johon antanet hyvän selityksen.
Canonin G5 obtiikan valovoima on F2.0 - F3.0, eroa on siis yli aukko, kuten kaikki varmaan tietänee, niin valovoiman huonontuessa aukonverran valotusaika tuplaantuu.
Aikasemmassa viestissä pienimmällä polttovälillä sait valotusajaksi 1/80s ja suurimmalla 1/60s joka ei ole mahdollista, jos väitteesi pitää paikkaansa. Joten tämä todistus varmaankin riittänee? - 1212
Turhis kirjoitti:
Yhdestä sinun esittämästäsi linkistähän löytyy seuraava teksti:
"Teleobjektiiveissa jo pelkästään pidentynyt polttoväli pienentää valovoima. Lisäksi lisääntynyt linssimäärä voi vähentää linssistöä läpäisevää valoa. Niinpä teleobjektiiveissa on tyydyttävä pienempään valovoimaan. Zoom-objektiiveissä valovoima yleensä muuttuu zoomauksen mukana ja esitetään vaihteluvälinä (esimerkiksi f/2.8-5.6)."
Tuokin teksti on jonkun ihmisen kirjoittamaa. Oskoisitko paremmin jos ohjaisin sinut omalle sivustolleni? Onko se mielestäsi jollain tavalla parempaa tietoa kuin smalla tavalla täällä kirjoitettuna? Sitäpaitsi, enkö ole asiaa koko ajan esittänyt juuri noin? Mikähän tässä nyt sitten mättää? Se nyt näyttää olevan ihan sama luetko sinä sen tuolta vai täältä. Et näytä uskovan kuitenkaan.
*Väitän tosissani, ei se auta vaikka testaat asian monellakin eri kameralla, sillä obtiikan laatu tässä on tärkein asia, vaikka osaltaan vaikuttaa myös kameran valonmittauksen toleranssit.*
Vai on obtiikan laatu tässä pääasia? Siis onko sinulla sellainen zoom-objektiivi, jossa on sama valovoima koko polttovälialueella? Onneksi olkoon! Itse en ole koskaan sellaista nähnyt, enkä usko että kukaan muukaan on. Siis sinun lisäksesi.
*Ja vaikka taivas näyttää tasaisen harmaalta, niin se ei todellisuudessa olekkaan absoluuttisesti saman värinen.*
No mitä sitten? Ei ollut kysymys väristä, vaan siitä että muutaman minuutin sisällä valaistusolosuhteet eivät niin ratkaisevasti muuttuneet, että testit eivät olisi olleet keskenään vertailukelpoisia.Nyt on kiire, mutta vastaan tähän myöhemmin
- Turhis
1212 kirjoitti:
*mutta voisihan kaveri edes selvittää sen, mitä se zoomiobjektiivin etureunaan printattu valovoima-alue (esim. f2.0-3.0) hänen mielestään tarkoittaa, jos minun selitys kerran on väärä. Mielestäni se tarkoittaa nimenomaan objektiivin valovoima-aluetta pienimmästä polttovälistä suurimpaan AUKON pysyessä samana.*
Selitetään sitten, ensinmäinen luku tarkoittaa objektiivin valovoimaa laajakulmapäässä (pienin polttoväli) toinen luku valovoimaa telepäässä (suurin polttoväli), nimenomaan suurinta valovoimaa.
Esim suurimmalla telellä f2 ei ole mahollinen, sensijaan suurimmalla laajakulmalla on f3 mahdollinen, mutta himmentämällä vaikka siihen f8 niin laajakulmalla ja telellä valovoima on sama.
No oletetaan, että sinä olet oikeessa, mutta silloin syntyy tietojesi pohjalta ristiriita, johon antanet hyvän selityksen.
Canonin G5 obtiikan valovoima on F2.0 - F3.0, eroa on siis yli aukko, kuten kaikki varmaan tietänee, niin valovoiman huonontuessa aukonverran valotusaika tuplaantuu.
Aikasemmassa viestissä pienimmällä polttovälillä sait valotusajaksi 1/80s ja suurimmalla 1/60s joka ei ole mahdollista, jos väitteesi pitää paikkaansa. Joten tämä todistus varmaankin riittänee?Nyt me puhumme eri asioista. Tai oikeastaan samoista asioista, mutta sinä et nyt tee eroa aukon ja valovoiman välillä. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa, vaikka molemmissa käytetään tunnuksena tuota samaa f:ää tai F:ää.
Siis; tottakai aukko on läpi koko polttovälialueen sama jos se kerran siihen asetetaan! Ei se tietenkään mihinkään muutu, enkä ole niin väittänytkään, mutta ei se sitä tarkoita etteikö valovoima muuttuisi vaikka aukko ei muutukaan! Tuo teksti esim. G5:n nenässä (f2.0-3.0) ei ole aukko, vaan se ilmaisee objektiivin kyvyn kuljettaa valoa lävitsee pienimmällä - suurimmalla polttovälillä ja niinkuin tuosta voit itse todeta, se on muuttuva arvo. Tietääkseni ei ole olemassa zoom-objektiivia jossa valovoima pysyy samana läpi koko polttovälialueen.
Mieti asiaa, ennen kuin "roiskaiset" jotain yhdentekevää. Kyllä sä sen valovoiman ja aukon eron vielä sisäistät, kun kerran ihan selvästi kiinnostusta riittää. ;) - 1212
Turhis kirjoitti:
Nyt me puhumme eri asioista. Tai oikeastaan samoista asioista, mutta sinä et nyt tee eroa aukon ja valovoiman välillä. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa, vaikka molemmissa käytetään tunnuksena tuota samaa f:ää tai F:ää.
Siis; tottakai aukko on läpi koko polttovälialueen sama jos se kerran siihen asetetaan! Ei se tietenkään mihinkään muutu, enkä ole niin väittänytkään, mutta ei se sitä tarkoita etteikö valovoima muuttuisi vaikka aukko ei muutukaan! Tuo teksti esim. G5:n nenässä (f2.0-3.0) ei ole aukko, vaan se ilmaisee objektiivin kyvyn kuljettaa valoa lävitsee pienimmällä - suurimmalla polttovälillä ja niinkuin tuosta voit itse todeta, se on muuttuva arvo. Tietääkseni ei ole olemassa zoom-objektiivia jossa valovoima pysyy samana läpi koko polttovälialueen.
Mieti asiaa, ennen kuin "roiskaiset" jotain yhdentekevää. Kyllä sä sen valovoiman ja aukon eron vielä sisäistät, kun kerran ihan selvästi kiinnostusta riittää. ;)*Nyt me puhumme eri asioista. Tai oikeastaan samoista asioista, mutta sinä et nyt tee eroa aukon ja valovoiman välillä.*
Voi olla hyvinkin mahollista, mut kiva väittely kumppani kuitenkin olet ;))
Siis objektiivissa oleva f luku on eri asia kuin himmentämällä saatu aukon f luku, asia selvä. Kun kerran tiedät näistä jotain, niin paljon objektiivissa oleva luku pitää muuttua jotta se vastaa samaa kuin yhden aukon muutos valotus ajoissa? Ilmeisesti se ei mene samalla tavalla kuin 2->2.8 jne.... ainakaan ton G5 esimerkin mukaan.
*Tietääkseni ei ole olemassa zoom-objektiivia jossa valovoima pysyy samana läpi koko polttovälialueen.*
Tässä asiassa voin kinata vaikka kuinka kauan, sillä niitä on olemassa, mikäli nyt tarkoitetaan sitä f lukua mikä objektiivissa komeilee.
esim http://www.ac-foto.com/ac/shop/info.php?hersteller=&id=5920&tabelle=PREISLISTEN&new_sprache=eng
Miten noi kiinteä valovoimaset on oikein tehty? kun kerran polttovälillä on vaikutusta valovoimaan. - Turhis
1212 kirjoitti:
*Nyt me puhumme eri asioista. Tai oikeastaan samoista asioista, mutta sinä et nyt tee eroa aukon ja valovoiman välillä.*
Voi olla hyvinkin mahollista, mut kiva väittely kumppani kuitenkin olet ;))
Siis objektiivissa oleva f luku on eri asia kuin himmentämällä saatu aukon f luku, asia selvä. Kun kerran tiedät näistä jotain, niin paljon objektiivissa oleva luku pitää muuttua jotta se vastaa samaa kuin yhden aukon muutos valotus ajoissa? Ilmeisesti se ei mene samalla tavalla kuin 2->2.8 jne.... ainakaan ton G5 esimerkin mukaan.
*Tietääkseni ei ole olemassa zoom-objektiivia jossa valovoima pysyy samana läpi koko polttovälialueen.*
Tässä asiassa voin kinata vaikka kuinka kauan, sillä niitä on olemassa, mikäli nyt tarkoitetaan sitä f lukua mikä objektiivissa komeilee.
esim http://www.ac-foto.com/ac/shop/info.php?hersteller=&id=5920&tabelle=PREISLISTEN&new_sprache=eng
Miten noi kiinteä valovoimaset on oikein tehty? kun kerran polttovälillä on vaikutusta valovoimaan.Kiitos samoin :), mutta asiaan:
*Siis objektiivissa oleva f luku on eri asia kuin himmentämällä saatu aukon f luku, asia selvä. Kun kerran tiedät näistä jotain, niin paljon objektiivissa oleva luku pitää muuttua jotta se vastaa samaa kuin yhden aukon muutos valotus ajoissa? Ilmeisesti se ei mene samalla tavalla kuin 2->2.8 jne.... ainakaan ton G5 esimerkin mukaan.*
F-arvo (siis valovoima, ei aukko!) saadaan jakamalla objektiivin polttoväli himmenninaukon halkaisijalla. Näin ollen F-arvo kasvaa polttovälin kasvaessa. Tämä on pelkkä perusjuttu, eikä ota huomioon esim. linssipinnoitteita, joilla valo saadaan kulkemaan helpommin aineesta toiseen (siis ilmasta lasiin ja päinvastoin).
*Tässä asiassa voin kinata vaikka kuinka kauan, sillä niitä on olemassa, mikäli nyt tarkoitetaan sitä f lukua mikä objektiivissa komeilee.
esim http://www.ac-foto.com/ac/shop/info.php?hersteller=&id=5920&tabelle=PREISLISTEN&new_sprache=eng*
Helkkarin hienoa, että joku jaksaa kaivaa itsekin jotain, eikä heti luota siihen mitä joku muu sanoo! Näin sen pitäisikin olla. Nyt täytyy tosin sanoa, että aika on ajanut vanhasta ohitse. Tarttis varmaan alata päivittämään tietoja :)
*Miten noi kiinteä valovoimaset on oikein tehty? kun kerran polttovälillä on vaikutusta valovoimaan.*
Niin, mikähän noissa nyt sitten olisi se jippo jolla ne toimii noin? Kun nyt tarkastelee noiden objektiivien valovoimaa (siis sitä f-arvoa), sehän ei ole mitenkään järisyttävän hyvä, vaikka tuossakin on kysymys Canonin punaraitalasista. Niitähän on aina totuttu pitämään hyvinkin edistyksellisinä ja korkealaatuisina (Pro 1:ssä muuten on punaraitalasi!). Sitä ne tosin ovat varmasti vieläkin (heh, katso hintaa!!), joten yht'äkkiä hiasta heitettynä veikkaan niissä olevan jonkinlaisen "ylimääräisen himmentimen", jolla valovoima pidetään tuossa arvossa. Olisiko arvo sitten se kunkin objektiivin huonoin mahdollinen, jossa se pidetään läpi koko polttovälialueen(?). Tuosta lasista varmaankin löytyy jostain poikkileikkauskuvakin, kun vaan tarpeeksi kauan jaksaisi etsiä. Silloinhan asia selviäisi. En osaa enempää tuosta tähän hätään arvailla. - Daniel 51
Turhis kirjoitti:
Kiitos samoin :), mutta asiaan:
*Siis objektiivissa oleva f luku on eri asia kuin himmentämällä saatu aukon f luku, asia selvä. Kun kerran tiedät näistä jotain, niin paljon objektiivissa oleva luku pitää muuttua jotta se vastaa samaa kuin yhden aukon muutos valotus ajoissa? Ilmeisesti se ei mene samalla tavalla kuin 2->2.8 jne.... ainakaan ton G5 esimerkin mukaan.*
F-arvo (siis valovoima, ei aukko!) saadaan jakamalla objektiivin polttoväli himmenninaukon halkaisijalla. Näin ollen F-arvo kasvaa polttovälin kasvaessa. Tämä on pelkkä perusjuttu, eikä ota huomioon esim. linssipinnoitteita, joilla valo saadaan kulkemaan helpommin aineesta toiseen (siis ilmasta lasiin ja päinvastoin).
*Tässä asiassa voin kinata vaikka kuinka kauan, sillä niitä on olemassa, mikäli nyt tarkoitetaan sitä f lukua mikä objektiivissa komeilee.
esim http://www.ac-foto.com/ac/shop/info.php?hersteller=&id=5920&tabelle=PREISLISTEN&new_sprache=eng*
Helkkarin hienoa, että joku jaksaa kaivaa itsekin jotain, eikä heti luota siihen mitä joku muu sanoo! Näin sen pitäisikin olla. Nyt täytyy tosin sanoa, että aika on ajanut vanhasta ohitse. Tarttis varmaan alata päivittämään tietoja :)
*Miten noi kiinteä valovoimaset on oikein tehty? kun kerran polttovälillä on vaikutusta valovoimaan.*
Niin, mikähän noissa nyt sitten olisi se jippo jolla ne toimii noin? Kun nyt tarkastelee noiden objektiivien valovoimaa (siis sitä f-arvoa), sehän ei ole mitenkään järisyttävän hyvä, vaikka tuossakin on kysymys Canonin punaraitalasista. Niitähän on aina totuttu pitämään hyvinkin edistyksellisinä ja korkealaatuisina (Pro 1:ssä muuten on punaraitalasi!). Sitä ne tosin ovat varmasti vieläkin (heh, katso hintaa!!), joten yht'äkkiä hiasta heitettynä veikkaan niissä olevan jonkinlaisen "ylimääräisen himmentimen", jolla valovoima pidetään tuossa arvossa. Olisiko arvo sitten se kunkin objektiivin huonoin mahdollinen, jossa se pidetään läpi koko polttovälialueen(?). Tuosta lasista varmaankin löytyy jostain poikkileikkauskuvakin, kun vaan tarpeeksi kauan jaksaisi etsiä. Silloinhan asia selviäisi. En osaa enempää tuosta tähän hätään arvailla.Luin mielenkiinnolla "väittelyänne". Minäkin ajattelen, että valovoima ei muutu zoomatessa jos aukko f pysyy samana. Kuvittelen mielessäni teoriassa vaikka näin. Polttoväli olisi vaikka 40 mm ja aukko f-arvo 2, niin aukon halkaisija olisi 20 mm ja zoomataan vaikka 80 mm ja f-arvo 2, niin aukon halkaisija olisi 40 mm. Aukko, f-arvo on sama mutta fyysisesti eri ja käsittääkseni valovoimakin pysyy samana. Näin aloittelijan näkökulmasta.
- Turhis
Daniel 51 kirjoitti:
Luin mielenkiinnolla "väittelyänne". Minäkin ajattelen, että valovoima ei muutu zoomatessa jos aukko f pysyy samana. Kuvittelen mielessäni teoriassa vaikka näin. Polttoväli olisi vaikka 40 mm ja aukko f-arvo 2, niin aukon halkaisija olisi 20 mm ja zoomataan vaikka 80 mm ja f-arvo 2, niin aukon halkaisija olisi 40 mm. Aukko, f-arvo on sama mutta fyysisesti eri ja käsittääkseni valovoimakin pysyy samana. Näin aloittelijan näkökulmasta.
...mielenkiintoinen, mutta en nyt millään viitsisi väitellä asiasta toiseen kertaan. Perusteethan on edelleen luettavissa noista edellisistä viesteistä, kuten olet tehnytkin. Asian ymmärtämistä helpottaisi jos käytössäsi olisi joku manuaalinen filmijärkkäri siihen zoomi. Jos asetat aukon johonkin määrättyyn arvoon ja lisäät zoomia, huomaat ettei se aukko siitä fyysisesti mihinkään muutu. Ainoastaan polttoväli muuttuu. Kun näin kerran käy ja valovoima määräytyy kuten määräytyy, asiassa ei mielestäni ole mitään väiteltävää. Eikä se asiaa sinänsä miksikään muuta, että vaihdetaan tilalle digikamera ja naulataan aukko määrättyyn arvoon. Jutussa käy edelleen samoin. PAITSI, jos kameran/objektiivin automatiikka sisältää toimintoja jotka pitävät valovoiman samana koko polttovälialueella. SILLOIN homman muuttuva tekijä onkin aukko, eikä valovoima. Sekään ei silti muuta aukon/valovoiman suhteen perusperiaatetta miksikään.
Ei mitään henk. koht., mutta en nyt aio kirjoittaa asiasta enää tämän enempää, koska mielestäni tämän asian tiimoilta mulla ei ole mitään uutta annettavaa. :)
- Turhis
Jos tarkoitat tavallisten muistojen tallentamisella kymppikuvakokoa, niin 3.2Mp riittää aivan mainiosti. Tosin optiikan merkitystä ei koskaan kannata unohtaa, eli usein optiikan laatu sanelee suuren osan muuten samanlaisten akmeroiden keskinäisestä hintaerosta. Jos tulee joskus mieleen tulostaa A4-kokoisia kuvia, suosittelen 4Mp:n tai yli kameraa. Jää sitten edes vähän varaa rajata ne kiiltävät päälaet pois kuvan alareunasta ennen tulostusta myös A4-koossa, eikä pökselit silti tule heti näkyviin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6417847Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4362127Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2222020- 1431611
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511219Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251174Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule951039Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65823Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill6701Sofia matkii Martinaa
Sofia etsii omaa lippisjonnea mäkkäreistä ja itiksestä. Tuskin löytää yhtä komeaa.133672