Hei, olen 19-vuotias nainen ja asun vielä kotona. Samassa taloudessa asuu kolme sisarustani (kaksosveljet 13v) (& sisko 16v).
Ongelmana on se, että perheemme vanhemmat eivät oikein pidä rotia perheessämme. Eli toinen on sairaseläkkeellä, toinen on työtön ja hänellä on sairauksia.
Yleensä unirytmit sijoittuvat niin, että perheemme toinen vanhempi nukkuu päivisin eikä osallistu kasvatukseen. Meininki on välillä sitä luokkaa, että he tuntuvat tekevän mitä haluavat. (Siis lähinnä nuo veljekseni.)
Eli huutavat, kiroilevat, kiekuvat, puhuvat epäsopivia juttuja, pelaavat pelejä jotka on kielletty ikäisiltään, valvovat todella pitkään, toinen heistä pelaa monta tuntia putkeen, syövät miten sattuu jnee.
Olen itse koettanut puuttua asioihin, joihin olisi jo ajat sitten pitänyt ottaa kontaktia.
Kuitenkaan en koe tuota kasvatusta minun tehtäväkseni, sillä olenhan vain heidän sisaruksensa ja asun samassa taloudessa.
Tuo jatkuva touhu, todella syö jaksamistani. Mitä mieltä olette tästä?
Ongelmana on se, että perheemme vanhemmat eivät oikein pidä rotia perheessämme. Eli toinen on sairaseläkkeellä, toinen on työtön ja hänellä on sairauksia.
Yleensä unirytmit sijoittuvat niin, että perheemme toinen vanhempi nukkuu päivisin eikä osallistu kasvatukseen. Meininki on välillä sitä luokkaa, että he tuntuvat tekevän mitä haluavat. (Siis lähinnä nuo veljekseni.)
Eli huutavat, kiroilevat, kiekuvat, puhuvat epäsopivia juttuja, pelaavat pelejä jotka on kielletty ikäisiltään, valvovat todella pitkään, toinen heistä pelaa monta tuntia putkeen, syövät miten sattuu jnee.
Olen itse koettanut puuttua asioihin, joihin olisi jo ajat sitten pitänyt ottaa kontaktia.
Kuitenkaan en koe tuota kasvatusta minun tehtäväkseni, sillä olenhan vain heidän sisaruksensa ja asun samassa taloudessa.
Tuo jatkuva touhu, todella syö jaksamistani. Mitä mieltä olette tästä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi ihmeessä olet vielä kotona?
Henkilökohtaisista syistä, joita moni ei ymmärrä.
Suomeksi: Liian monimutkaista normaaleille ihmisille, ketkä tasapainoisia ja kestäneet elämässään sen verran mitä kuuluukin.
Eli et ole tasapainoinen tai normaali. Oletko ajatellut tuettua asumista?
Puhut ihan asian vierestä - ja sitä paitsi vähän pieleen. Aloittajahan oli huolissaan nuoremmista sisaruksistaan ja on yrittänyt tehdä asialle sen, mitä hän voi, mutta ei ole saavuttanut sillä oikein mitään. Useinhan käy niin, että jos vanhemmista ei ole kantamaan vastuutaan, joku lapsista (usein vanhin) alkaa hiljalleen ottaa vanhemman roolia. Olen nähnyt kuusivuotiaan, joka huolehti äidistään ja pikkusiskostaan.
Vaikka aloittaja haluaisi muuttaa perheen käytäntöjä paremmiksi, hänellä ei ole siihen suuriakaan mahdollisuuksia. Niinpä hänen ikävä kyllä saattaisi todellakin olla parasta muuttaa omilleen ja saattaa oma elämänsä mieleiseensä järjestykseen ilman vastuuta koko perheestä. Muuttamisen mahdollistamiseksi kannattaisi olla yhteydessä esimerkiksi kunnan sosiaalitoimeen, siellä ainakin osataan neuvoa, miten edetä. 19-vuotiaalla on ihan tarpeeksi hoitamista omissa asioissaan, vastuu koko perheestä on hänelle yksinkertaisesti kohtuuttomasti liikaa. Ymmärrän kyllä, että hänen on vaikea irrottautua perhekuviosta, kun tietää, että siellä tavallaan ei pärjätä niin kuin pitäisi.
Koska hänellä on tarve normalisoida perheen asiat, hänen tulisi saada siihen apua - ongelmat ovat liian suuria yhden 19-vuotiaan ratkottaviksi. Esimerkiksi kaksosten koulun kuraattori tai terveydenhoitaja voisi olla ensimmäinen linkki, mistä lähteä apua hakemaan. Silloin aloittaja saisi liian suuren vastuun pois omilta harteiltaan ja voisi keskittyä omaan elämäänsä. Vaikka hänellä on ilmeisesti ollut erinäisiä hankaluuksia, hänellä on mitä ilmeisimmin suuri tarve saada asiat kuntoon. Se onnistuu kyllä, kunhan saa apua.
Lykkyä pyttyyn aloittajalle! Kyllä se siitä, kunhan itse teet parhaasi ja järjestät asiasi niin kuin sinulle itsellesi parhaiten sopii.