Elikä. Juttu on näin:
Opiskelen toista vuotta ammattikoulussa. Yläasteen jälkeen pidin välivuoden, joten ikäni on 18. Ja olen siis nainen.
Olimme tuossa kesäloman viimeisenä viikonloppuna luokkakavereiden kanssa juhlistamassa (?!) koulun alkua ja kahden kaverin synttäreitä kaupungilla, kiertelimme baareja ja kaikkea, kyllä te tiedätte meidät opiskelijat. =D
Istuksimme tämän kaverityttöni kanssa, sanotaan häntä vaikkapa "Helenaksi", erään baarin terassilla tuulettumassa. Ja kun juo alkoholia, se tahtoo tehdä suulaaksi, joten minähän menin ja möläytin sen, että olen bi. Hakkasin itseäni ajatuksissani vasaralla päähän siitä hyvästä.
Mutta "Helena" meni ja yllätti minut sanomalla "Niin minäkin!"! Olin siinä vähän monttu auki, ja kaverini avautuu minulle, kuinka helpotus siitä on viimeinkin kertoa jollekin.
Noh, muut kaverit (yksi heistä on hmm, kohtalaisen rasisti) lähtivät kotiinsa (poikaystäväni kyydissä, hän ei ollut meidän kanssa baareissa), ja minä ja "Helena" jäimme kahdestaan kiertelemään baareja jne. Menimme erääseen baariin (josta tuli, luultavasti tapahtumien takia, meidän kantis), jossa sitten suutelimme. Jos minulla ei olisi ollut menkat, niin tiedä mitä olisi tapahtunut vessassa tai jossakin, kun kumpaakin alkoi haluttamaan aika perhanan paljon. Sitten jatkoimme eräälle klubille, siellä tanssimme melkoisen intiimeissä tunnelmissa...(olemme toki puhuneet asioista selvinpäinkin)
Ja lisäys väliin: olin siis ihaillut jo
aikaisemmin häntä. Kauempaa kylläkin.. ;)
Olemme myöhemminkin harrastaneet samaa, ja minä olen rakastunut häneen, tai ainakin ihastunut! Ja kyllä, poikaystäväni tietää, emme salaa mitään toisiltamme.
Mutta. Nii-in, on mutta.
Tämä "Helenamme" on toivoton horo.. Julmaa kyllä, mutta kun hän on! En voi olla tuntematta mustasukkaisuuden pistoksia kun hän "lumppailee" jonkun jätkän kanssa, ja yleensä, ollessamme ulkona, kyseessä on ihan eri jätkä kuin esim. edellisenä iltana... *pyörittää silmiään kohti taivasta* Joten unohdin sen rakastumisen...
Elikä. Olen kusessa, suoraan sanottuna. Minä rakastan jätkääni enemmän kuin itse elämää, en voisi olla ilman häntä, mutta kun minä tunnen mieletöntä vetoa (fyysistä kuitenkin enää) tätä naikkosta kohtaan!
Kysyn siis kliseisen kysymyksen (tai useampiakin): Mitä minä teen? tai Onko ehdotuksia? tai Onko muilla samaa ongelmaa? Siis saa miehetkin vastata, jos on samanlainen ongelma, siis miestä kohtaan tunteita mutta tyttöystävä on.. You know. =)
Hjälp?
Opiskelen toista vuotta ammattikoulussa. Yläasteen jälkeen pidin välivuoden, joten ikäni on 18. Ja olen siis nainen.
Olimme tuossa kesäloman viimeisenä viikonloppuna luokkakavereiden kanssa juhlistamassa (?!) koulun alkua ja kahden kaverin synttäreitä kaupungilla, kiertelimme baareja ja kaikkea, kyllä te tiedätte meidät opiskelijat. =D
Istuksimme tämän kaverityttöni kanssa, sanotaan häntä vaikkapa "Helenaksi", erään baarin terassilla tuulettumassa. Ja kun juo alkoholia, se tahtoo tehdä suulaaksi, joten minähän menin ja möläytin sen, että olen bi. Hakkasin itseäni ajatuksissani vasaralla päähän siitä hyvästä.
Mutta "Helena" meni ja yllätti minut sanomalla "Niin minäkin!"! Olin siinä vähän monttu auki, ja kaverini avautuu minulle, kuinka helpotus siitä on viimeinkin kertoa jollekin.
Noh, muut kaverit (yksi heistä on hmm, kohtalaisen rasisti) lähtivät kotiinsa (poikaystäväni kyydissä, hän ei ollut meidän kanssa baareissa), ja minä ja "Helena" jäimme kahdestaan kiertelemään baareja jne. Menimme erääseen baariin (josta tuli, luultavasti tapahtumien takia, meidän kantis), jossa sitten suutelimme. Jos minulla ei olisi ollut menkat, niin tiedä mitä olisi tapahtunut vessassa tai jossakin, kun kumpaakin alkoi haluttamaan aika perhanan paljon. Sitten jatkoimme eräälle klubille, siellä tanssimme melkoisen intiimeissä tunnelmissa...(olemme toki puhuneet asioista selvinpäinkin)
Ja lisäys väliin: olin siis ihaillut jo
aikaisemmin häntä. Kauempaa kylläkin.. ;)
Olemme myöhemminkin harrastaneet samaa, ja minä olen rakastunut häneen, tai ainakin ihastunut! Ja kyllä, poikaystäväni tietää, emme salaa mitään toisiltamme.
Mutta. Nii-in, on mutta.
Tämä "Helenamme" on toivoton horo.. Julmaa kyllä, mutta kun hän on! En voi olla tuntematta mustasukkaisuuden pistoksia kun hän "lumppailee" jonkun jätkän kanssa, ja yleensä, ollessamme ulkona, kyseessä on ihan eri jätkä kuin esim. edellisenä iltana... *pyörittää silmiään kohti taivasta* Joten unohdin sen rakastumisen...
Elikä. Olen kusessa, suoraan sanottuna. Minä rakastan jätkääni enemmän kuin itse elämää, en voisi olla ilman häntä, mutta kun minä tunnen mieletöntä vetoa (fyysistä kuitenkin enää) tätä naikkosta kohtaan!
Kysyn siis kliseisen kysymyksen (tai useampiakin): Mitä minä teen? tai Onko ehdotuksia? tai Onko muilla samaa ongelmaa? Siis saa miehetkin vastata, jos on samanlainen ongelma, siis miestä kohtaan tunteita mutta tyttöystävä on.. You know. =)
Hjälp?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muuhun en ota kantaa, kuin tasa-arvoisuuteen suhteessa.
Mielestäni et voi olla mustasukkainen Helenasta/lle jos hän pitää hauskaa myös jätkien kanssa.
Pidäthän sinäkin.
Tilanne kahtaallejakautuvista tunteista -mieheen ja naiseen, on minullekin tuttu.
Hiljaa hyvä tulee, sanon minä. Aika näyttää, miten juuri sun elämäs asettuu bisseyden kannalta. Joko elät tämän nykyisen suhteen miehen kanssa loppuun ja kenties tulevaisuudessa löydät seurustelukumppaniksi naisen, tai onnistut tasapainottelemaan kahden kohteen välillä.
Biseksuaalisuudessa on sellainen jännä vivahde, että välttämättä vastaavassa asetelmassa sukupuolet eivät uhkaa toisiaan, vaan itseasiassa täydentävät.
(***en ekaksi hoksannu, että tämä nimimerkki on jo käytössä, joten rekisteröidyn ja olen vast'edes "Bunk". =)
No, periaatteessa kyllä en voi ola mustasukkainen, sanoohan sen järkikin, mutta kuka nyt voi käskeä itseään, että ei olisi mustasukkainen?
Ja jos pilkkua viilataan, en pidä hauskaa jätkiEN kanssa, yhden vain ja hän oli jo ennen Helenaa...
Ja oikeastaan, en ole pelkästään mustasukkainen hänen "jutuistaan", vaan ihan kaverinakin ärsyttää se miehen-kuin-paidan-vaihto. Mutta se taasen taitaa olla eri asia... =)
Oletko ajatellut että ystäväsi tekee sen juuri herättääkseen sinussa mustasukkaisuuden tunnetta?
Sinä seurustelet, hän ajattelee sinusta samoin kuin sinä hänestä,eli on mustasukkainen ja toivoton koska seurustelet. Hän ns.kostaa tällä tavoin "lumppuamalla". Elän 100 % samanlaisessa kuviossa kuin sinäkin. Osani on sama kuin sinun...Mutta minä rakastan yhtä paljon molempia. Siksi tämä kamalaa onkin.
Minulla taas on tilanne, jossa en ole toisen tunteista täysin varma, mutta tutkani on kauan hälyyttänyt hänen kohdallaan, enkä oikein edes tiedä miksi. Baarissa ollessaan hän lentää paikasta toiseen ja aina löytyy uusia miehiä jostain ympäröitävksi. Silti huomaan, miten hän pitää minua silmällä ja vilkuilee jatkuvasti, varsinkin jos itse satun juttelemaan jonkun kanssa. Pöh, mistä näitä tietää...
Itse bissenä olen koettanut löytää rauhan jakauttavan identiteettini kanssa.
Olen löytänyt tavan rakastaa ihmistä. Katson vain häntä, en sukupuolta.
Silloin ei tule näitä "kunrakastaaniinmontaa" tilanteita.
Eihän heterotkaan tai lesbot pyöritä monia ihmisiä suhteissa yhtäaikaa.. tai no, se ei ainakaan ole yleinen käytäntö.
Jos ei voi olla uskollinen yhdelle, miksi seurustella lainkaan. Juuri tästä koituu meidän Bi-seksuaalien huonoakin huonompi maine.. että ei voi olla ilman toista sukupuolta, vaikka seurustelisi toisen kanssa.
Toinen vaihtoehto on etsiä itselleen kumppani, joka suostuu elämään kolmestaan, jotta saat tyydytettyä hedonistisen lihankaipuusi.
Minun mielipiteeni onkin, että yksi kerrallaan, jos ruetaan tunteista puhumaan.Ellei sitten jokainen osapuoli ole valmis monisuhteeseen.
Tuskinpa Helena suostuisi olemaan "se toinen nainen" tai poikakaverisi "se toinen mies".. kuinka voit rakastaa jätkääsi enemmän kuin elämää, jos olet valmis hyppäämään toisen kanssa sänkyyn.. mitä sillä on väliä, onko se toinen mies vai nainen.. Kyllä pitäisi nähdä se ihminen sukupuolen takana, sekin parka, jolla on tunteet kun bi höykyttää.. :)