Antiikkikauppiaan vastuu?

Kun emme tiedä, miten kauppatapahtuma tarkasti ottaen meni, niin aika vaikea ottaa kantaa. Jos setä pyysi maljakosta satasen ja kauppias sen maksoi, niin vaikea on ketään syyttää. Tavaraa voi ihan vapaasti myydä halvalla jos esim. on akuutti rahapula ja siinä ei ole mitään rikollista.

Kauppias on myös voinut tehdä tarjouksen maljakosta tuntematta sen arvoa tarkasti, monesti jos vastaavaa esinettä ei ole ennen myynyt, niin ostohinta mietitään varovaisesti sellaiseksi, että siitä varmaan saa omansa pois.

Monesti omaa pyyntihintaa määritellessään kauppias tarkistaa tietoja ja hintanoteerauksia netistä tai huutokauppaluetteloistaan ja joskus sitten tapahtuu myös tällaisia onnenpotkuja.

Setäsi ei ollut kai mitenkään pakko myydä maljakkoaan ensimmäiselle tarjoajalle, olisi pyytänyt enemmän tarjouksia- Sinä olisit voinut myös auttaa häntä hinnan määrityksessä, jos setäsi ei käytä nettiä.

Jos ette kumpikaan tiedä olisi pystyneet selvittämään maljakon arvoa, niin olisitte voineet laittaa sen esim. huuto.netin tyyppiseen verkkohuutokauppaan myyntiin.

Jos kauppias liikkeessään pyytää siitä tonnia, niin verkkohuutokaupassa siitä olisi voinut saada jopa 400-500€. Kauppias saa ehkä 700-800€ siitä, kun se on ollut nykyisessä markkinatilanteessa kaupan vähintään vuoden, todennäköisesti kuitenkin pidemmän aikaa.

Mikä maljakko voi maksaa tonnin?????

Setä sai rahat, mutta kauppias odottaa vielä omiaan.