Miten kameran kohinansieto mitataan?

"Kohinansieto on kuvan katsojan, ei kameran, ominaisuus.
Kohina (kohinann ja kuvasinaalin suhde) on kameran ominaisuus. "

Juuri näin.

Toisinaan kohinaa tulee lisättyä tarkoituksella, sillä erityisesti mustavalkoisessa kerronnassa se toimii joskus tehokeinona.

Aikoinaan myös filmiä käsiteltiin, jotta saavutetaan suuri rae

Työeläkeläisen linkissä oli kuitenkin mainittu sen verran että kohina mitataan kuvasta, eli ei mitään jännitteitä mittailla. Kuvasta mitataan poikkeamina odotetusta tuloksesta, on tietenkin hyvin suurpiirteinen selitys. Käytännössähän se menee kai niin, että testikuva avataan johonkin työkaluohjelmaan, joka antaa suoraan tuloksen, SNR:n ja monta muutakin arvoa. Sellainen ohjelma on esim. Imatest. Otetaan testikuvia eri herkkyyksillä, lätkitään ne ohjelmaan, saadaan jonkinlaiset käppyrät ja riippuvuus herkkyyden ja SNR:n välille, joiden perusteella saadaan sitten sekin 30 dB rajakohta selville.

Sinua kuitenkin varmaan kiinnostaa syvällisempi tieto. Miten se SNR siellä ohjelmassa lasketaan? Siitä näyttäisi olevan jotain teoreettista tietoa vaikkapa tuolla: http://www.imatest.com/docs/noise/

"Edellinen on villin mielikuvituksen tuotetta ja edelleen kiinnostaisi tietää miten se mittaus oikeasti tehdään. "

Ottaen huomioon, että toisessa säikeessä todettiin, että aukon halkaisijaa ei voi mitata silmämääräisellä tarkkuudella mittanauhaa ytms hyväksikäyttäen objektiivin edestä katsoen, vaikka keskuteluun oli liitetty kuvia tilanteesta, niin veikkaan, että et tule noin spesifillä kysymyksellä saamaan muuta kun rupia lapasiin.


Siinä oli kyseessä senään niin yksinkertainen asia kun mittatikun käyttö ja silti tulos oli osalle liian vaikea tajuttavaksi.

Nyt kun puhutaan desibeleistä ja signaali-kohina -suhteesta, niin varmasti kaikki suuret älyköt, joita tämä sivusto sisällään pitää, pääsevät valottamaan tämänkin kysymyksen oikealla älyn loisteella.

:-)

hastag aivopieru kirjoitti:

"Edellinen on villin mielikuvituksen tuotetta ja edelleen kiinnostaisi tietää miten se mittaus oikeasti tehdään. "

Ottaen huomioon, että toisessa säikeessä todettiin, että aukon halkaisijaa ei voi mitata silmämääräisellä tarkkuudella mittanauhaa ytms hyväksikäyttäen objektiivin edestä katsoen, vaikka keskuteluun oli liitetty kuvia tilanteesta, niin veikkaan, että et tule noin spesifillä kysymyksellä saamaan muuta kun rupia lapasiin.


Siinä oli kyseessä senään niin yksinkertainen asia kun mittatikun käyttö ja silti tulos oli osalle liian vaikea tajuttavaksi.

Nyt kun puhutaan desibeleistä ja signaali-kohina -suhteesta, niin varmasti kaikki suuret älyköt, joita tämä sivusto sisällään pitää, pääsevät valottamaan tämänkin kysymyksen oikealla älyn loisteella.

:-)

Lue lisää

"Sinua kuitenkin varmaan kiinnostaa syvällisempi tieto"

Ei kun siitä aika tavalla tavisymmärryksen suuntaa. Pointti tässä on se että asiaa penkoessa ei tarvitse kuin pari klikkausta niin törmää suksen mittaisiin yhtälöihin.

("The mathematics of noise (just a taste..)"

Kuitenkin, mitä monimutkaisimmat asiat pystyy selittämään selkokielellä mutta se sitten vaati sen "syvällisen" ymmärtämisen. Lisäksi veikkaan että itse mittaamisen periaatteet pystyy esittämään muutamalla raanskalaisella viivalla, vaikka se tapahtuisi ohjelmallisesti tai näytöltä tms..

Työeläkelaisen linkistä: "The SNR indicates how much noise is present in an image compared to the actual information (signal)."

Noista pidän valotusajan mittausta selkeimpänä ja sitä on tullut itsekin tehtyä skoopilla ja valovastuskötöstyksellä. Color Depth taas on sellainen käsite ettei havainnon palaa eikä villiä veikkausta käytännön toteutuksesta miten se kyettäisiin mittaamaan. Ergonomia taitaa olla osin henkilökohtainen makuasia mutta veikkaan että entisaikojen Kellokallet osaisivat eri toimintojen tarkoituksenmukaisuuden pistää eri merkeillä jonoon vaikka nopeuden perusteella. (ks. linkin määritelmä) Ja jo siinä tulee heti määrittelykysymys vastaan, miten hyvä ja huono egonomia juuri tässä tarkoituksessa määritellään. Ja heti perään vaikka se että saadut tulokset eivät välttämättä ole yleispäteviä kaikille käyttäjille, vihreän linjan ammattilaiset luultavasti näkevät ja kokevat asiat toisin kuin vaikka makrokuvausorientoituneet himoharrastajat....

Dynamic range on kutakuinkin hahmottuneena kun taas tuo EV:n mittaaminen on täysin vierasta. ISO:n määrittelyn uskoisin repiväni kasaan... Voisi siis alkaa kotiläksyjä listan ensimmäisestä...


http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx

http://en.wikipedia.org/wiki/Color_depth

http://en.wikipedia.org/wiki/Dynamic_range

In photography, exposure value (EV) is a number that represents a combination of a camera's shutter speed and f-number, such that all combinations that yield the same exposure have the same EV value (for any fixed scene luminance).

Käsittääkseni kameran EV asetetaan ( aika ja ukko )halutuksi ei sitä tarvitse "mitata".

EV eliina kirjoitti:

In photography, exposure value (EV) is a number that represents a combination of a camera's shutter speed and f-number, such that all combinations that yield the same exposure have the same EV value (for any fixed scene luminance).

Käsittääkseni kameran EV asetetaan ( aika ja ukko )halutuksi ei sitä tarvitse "mitata".

Lue lisää

Viivamiehen kysymys: "– miten kameran EV-luku (dynamiikka mitataan)" ja johon hiukan tiivistyneessä vastauksessa on tuo dynamiikkapuoli jätetty pois. Ja F-lukumittaus-avauksen on tehnyt eri hlö kuin tämän.

-I-S-O- kirjoitti:

Viivamiehen kysymys: "– miten kameran EV-luku (dynamiikka mitataan)" ja johon hiukan tiivistyneessä vastauksessa on tuo dynamiikkapuoli jätetty pois. Ja F-lukumittaus-avauksen on tehnyt eri hlö kuin tämän.

Lue lisää

http://www.dpreview.com/reviews/sony-alpha-a6000/11

Our Dynamic Range measurement system involves shooting a calibrated Stouffer Step Wedge (13 stops total range) which is backlit using a daylight balanced lamp (98 CRI). A single shot of this produces a gray scale wedge from the camera's clipped white point down to black (example below). Each step of the scale is equivalent to 1/3 EV (a third of a stop), we select one step as 'middle gray' (defined as 50% luminance) and measure outwards to define the dynamic range. Hence there are 'two sides' to our results, the amount of shadow range (below middle gray) and the amount of highlight range (above middle gray).

Tuossa on selitetty miten dpreview mittaa tuota dynamiikkaa ns grayscale kortilta.

EV liina kirjoitti:

http://www.dpreview.com/reviews/sony-alpha-a6000/11

Our Dynamic Range measurement system involves shooting a calibrated Stouffer Step Wedge (13 stops total range) which is backlit using a daylight balanced lamp (98 CRI). A single shot of this produces a gray scale wedge from the camera's clipped white point down to black (example below). Each step of the scale is equivalent to 1/3 EV (a third of a stop), we select one step as 'middle gray' (defined as 50% luminance) and measure outwards to define the dynamic range. Hence there are 'two sides' to our results, the amount of shadow range (below middle gray) and the amount of highlight range (above middle gray).

Tuossa on selitetty miten dpreview mittaa tuota dynamiikkaa ns grayscale kortilta.

Lue lisää

”mittaa tuota dynamiikkaa ns grayscale kortilta.”
—pelkkää ymmärtämättömyyttä? Lieneekö mitään ns grayscale korttia olemassakaan.
Ns. harmaakiilalla ei liene mitään tekemistä harmaakortin kanssa

wedge = kiila?

scale wedge kirjoitti:

”mittaa tuota dynamiikkaa ns grayscale kortilta.”
—pelkkää ymmärtämättömyyttä? Lieneekö mitään ns grayscale korttia olemassakaan.
Ns. harmaakiilalla ei liene mitään tekemistä harmaakortin kanssa

wedge = kiila?

Lue lisää

Viisastelija iski jälleen vai onko se selvää ymmärtämättömyyttä???.Tuon wedgen saa selville parissa sekunnissa jos osaa googlettaa:

https://www.google.fi/search?q=calibrated stouffer step wedge&espv=2&biw=1680&bih=959&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=l9MfVLLMM4XmywObm4HoCA&ved=0CEMQsAQ

EV eliina kirjoitti:

Viisastelija iski jälleen vai onko se selvää ymmärtämättömyyttä???.Tuon wedgen saa selville parissa sekunnissa jos osaa googlettaa:

https://www.google.fi/search?q=calibrated stouffer step wedge&espv=2&biw=1680&bih=959&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=l9MfVLLMM4XmywObm4HoCA&ved=0CEMQsAQ

Lue lisää

mikä tuossa linkissäsi on grayscale kortti? Jos osaa googlettaa.

kysymys:
Miten kameran kohinansieto mitataan?

vastaus:
Jos kuvaa sietää katsoa on kohina siedettävää.

Siis jos kamera katsoo kuvaa ja sitten tiedetään mikä on kameran kohinansieto.

Miten kuvan saa kohisemaan?
Tässä muutama konsti
– mahdollisimman suuri ISO-arvo kameraan
– kuuma kenno (esim jätä musta kamera auringonpaisteeseen)
– hyvin pitkä valotusaika (kuumentaa kennoa)
– alivalota rankasti ja vaalenna kuvankäsittelyssä
– hanki kamera jossa on mahdollisimman huono dynamiikka

Kai jotenkin äärirajoille menemällä?
– ei välttämättä, digikuvassa on aina kohinaa joka johtuu kameran komponenteista

Ja säätämällä..jotakin.
– yleensä säätäminen vain tuo kuvan tummien kohtien kohinan näkyviin
– kontrastin lisääminen tuo kohinaa näkyviin
– kohinaa voi ”säätämällä” lisätä kuvaan esim taiteelliseksi tehokeinoksi. Fimille kuvatuissa samaa tavoiteltiin suurilla ”rakeilla”. Joskus noita rakeita jäljitellään digikuvien säädöllä.

Tiesittekö et kameratkin ovat yksilöitä vaikka ne ois digejä ja samasta tehtaasta sekä valmistuserästä ne ovat erilaisia jos oikein tarkasti syynätään?
– tuolla ei liene juurikaan vaikutusta kohinaan

MV-kuvissa kohina harvoin häiritsee katsojaa

voi kohistus kirjoitti:

Miten kuvan saa kohisemaan?
Tässä muutama konsti
– mahdollisimman suuri ISO-arvo kameraan
– kuuma kenno (esim jätä musta kamera auringonpaisteeseen)
– hyvin pitkä valotusaika (kuumentaa kennoa)
– alivalota rankasti ja vaalenna kuvankäsittelyssä
– hanki kamera jossa on mahdollisimman huono dynamiikka

Kai jotenkin äärirajoille menemällä?
– ei välttämättä, digikuvassa on aina kohinaa joka johtuu kameran komponenteista

Ja säätämällä..jotakin.
– yleensä säätäminen vain tuo kuvan tummien kohtien kohinan näkyviin
– kontrastin lisääminen tuo kohinaa näkyviin
– kohinaa voi ”säätämällä” lisätä kuvaan esim taiteelliseksi tehokeinoksi. Fimille kuvatuissa samaa tavoiteltiin suurilla ”rakeilla”. Joskus noita rakeita jäljitellään digikuvien säädöllä.

Tiesittekö et kameratkin ovat yksilöitä vaikka ne ois digejä ja samasta tehtaasta sekä valmistuserästä ne ovat erilaisia jos oikein tarkasti syynätään?
– tuolla ei liene juurikaan vaikutusta kohinaan

MV-kuvissa kohina harvoin häiritsee katsojaa

Lue lisää

"Miten kuvan saa kohisemaan?
Tässä muutama konsti
– mahdollisimman suuri ISO-arvo kameraan"

Ei pidä paikkaansa.

Valitulla ISO-arvolla ei ole merkitystä.


"– kuuma kenno (esim jätä musta kamera auringonpaisteeseen)"

Tämä totta.

Lämpötila vaikuttaa kohinan määrään.


"– hyvin pitkä valotusaika (kuumentaa kennoa)"

Pitkä valotusaika lisää kohinaa vakiolämpötilassakin, sillä osa kohinaa tuottavista prosesseista on aikariippuvaisia.


"– alivalota rankasti ja vaalenna kuvankäsittelyssä"

Tämä ei lisää kohinaa.

Se tuo sen esiin.


"– hanki kamera jossa on mahdollisimman huono dynamiikka"

Ei vaikutusta kohinan määrään.
Mutta kohisevan kuvan saa "helpommin" tälläisellä kameralla kuvatessa.


"Ja säätämällä..jotakin.
– yleensä säätäminen vain tuo kuvan tummien kohtien kohinan näkyviin
– kontrastin lisääminen tuo kohinaa näkyviin
– kohinaa voi ”säätämällä” lisätä kuvaan esim taiteelliseksi tehokeinoksi. "


Aina voi säätää jotain.
Säätämällä jotain siten että kuva tummenee, kohina ei näy, säätämällä terävöitystä pienmmänlle, näkyvä kohina vähenee....


"Fimille kuvatuissa samaa tavoiteltiin suurilla ”rakeilla”. Joskus noita rakeita jäljitellään digikuvien säädöllä."

Filmilla on ihan oikeat rakeet. Ei siis "rakeet".


"Tiesittekö et kameratkin ovat yksilöitä vaikka ne ois digejä ja samasta tehtaasta sekä valmistuserästä ne ovat erilaisia jos oikein tarkasti syynätään?
– tuolla ei liene juurikaan vaikutusta kohinaan"

Toki on vaikutusta.



"MV-kuvissa kohina harvoin häiritsee katsojaa "

näin on.