Kun suurempituloinen puoliso kuolee, leski saa osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta. Kysymys kuuluu mistä lasketaan lasten lakiosa?
Lasketaanko se kuolleen puolison varallisuudesta vai lesken saaman osituksen jälkeen?
Lasketaanko se kuolleen puolison varallisuudesta vai lesken saaman osituksen jälkeen?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eihän sitä mitenkään voi laskea koko siitä kuolleen puolison varallisuudesta, jos leski kerran on köyhempi ja osa kuolleen omaisuudesta päätyy leskelle tasinkona. Silloinhan se omaisuus on lesken eikä vainajan.
Lakiosa lasketaan siis tietysti siitä mikä kuolleen omaisuuden määräksi lopulta muodostuu.
Kiitos vastauksestasi. Näin minäkin ensin ajattelin mutta sitten menin jo ihan sekaisin näitä kysymyksiä luettuani.
Nyt herää kysymys lesken tasingosta. Miten sitten, jos vainajalla on testamentti, jolla hän on määrännyt miten omaisuus jaetaan lasten kesken? Olisiko testamentissa pitänyt mainita mikä omaisuus siirtyy tasinkona leskelle ja vasta lesken kuoltua lapsille, jos sitä omaisuutta on jäljellä? Voiko leski ottaa tasinkoa vain osan?
Testamentilla määrärään siitä, mitä tasingon maksamisen jälkeen jää jäljelle. Tasinko menee siis testamentin edelle, eikä tasinkoa voi testamentilla muuttaa.
Jäämistöosituksessa voidaan hyvin sopia, että tasinko maksetaan leskelle vain osittain. Tämä edellyttää siis sopimusosapuolten yksimielisyyttä asiasta.
Juristi1 jo vastasikin, mutta lisään vielä että sellaisia testamentteja joissa annetaan esinekohtaisia jako-ohjeita suuresta osasta jäämistöä, mutta unohdetaan lakiosat ja ositus kokonaan, ei koskaan tulisi laatia.
Jos kuolinpesässä on yhteensä 10 erilaista ja eriarvoista esinettä, ja ne on testamentattu yksi kullekin 10:stä testamentin saajasta, ja varaton leski vaatii tasinkona puolet pesän omaisuudesta, niin miten jaetaan? Jotenkinhan tälläinenkin härveli puretaan, mutta ei kyllä välttämättä ollenkaan testamentin mukaan.
Onko ositus ongelma, jos leskelläkin on omaisuutta ja puolisoiden yhteenlasketusta
varallisuuden arvosta lapset saavat lakiosan?
Kiinteän omaisuuden tai asunto-osakkeen käyvän arvojen määrittäminenhän ei ole ongelma.
"puolisoiden yhteenlasketusta
varallisuuden arvosta lapset saavat lakiosan"
Ei ole mitään yhteistä lakiosaa, joka laskettaisiin noin. Lakiosa on puolet perintöosasta ja perintöosan suuruus on aikaisintaan tiedossa vasta kun ositus on saanut lainvoiman. (jos ei riidellä sitten osituksen jälkeisestä jaosta).
"Kiinteän omaisuuden tai asunto-osakkeen käyvän arvojen määrittäminenhän ei ole ongelma. "
Ehkei tässä yksittäistapauksessa, mutta yleensä asia ei ole noin. Käyvän arvon määrittäminen millään muulla tavalla kuin kohde myymällä vapaassa kaupankäynnissä on vain pelkkä mielipide ja varsinkin tavallisuudesta poikkeavien kiinteistöjen kohdalla eri arviot voivat heittää paljonkin.
jos leski oli köyhempi ja kuollut varakkaampi eikö tehdä sovitus esim yhteen lasketut 600 000 ja se puokkiin 300 000 ja siitä lakiosa 150 000???????????? ja sihen otetaan mun mielestä mukaan myös esim maatila ja metsät ......niistä arvoista neljännes on lakiosa jos on vaan yksi rintaperillinen???? olenko oikeassa?
ja ei lesken hallintaoikeus tai mikän oikeus eikä testamentti voi lakiosaa rikkoa???? niinkin olen ymmärtänyt. ennakkon annetuista lahjoista ainoan kohdalla olen ymmärtänyt että ei oteta huomioon paitsi 3 viime v ajalta??????