Mikä neuvoksi kun esikoiseni 2.9v jäbä saa aivan järkyttäviä uhma kohtauksia..
Kiroilee, karjuu, kiljuu, ei tottele tai usko puhetta, rikkoo ja paiskoo tavaroita.. ja jäähty ei toimi..
Olen ollu 2v yh äiti ja vielä nuori sellainen..
Pahinta tässä on että naapurit epäilee että hakkaan omaa lastani täällä kun kauheeta meteliä kuuluu..
Mikä neuvoksi? :O
Kiroilee, karjuu, kiljuu, ei tottele tai usko puhetta, rikkoo ja paiskoo tavaroita.. ja jäähty ei toimi..
Olen ollu 2v yh äiti ja vielä nuori sellainen..
Pahinta tässä on että naapurit epäilee että hakkaan omaa lastani täällä kun kauheeta meteliä kuuluu..
Mikä neuvoksi? :O
Vastaukset 9
Vanhimmat
Soos eikä nuori äiti saa 3 vuotiasta lasta kuriin?
En ihmettelisi jos kyseessä olisi n 13-16 v... mutta että alle 5 v....
ei kaikki lapset ole niin kilttejä ja ihania.. En jaksa kuunnella mitään vittu.ilua, että neuvoja kiitos!
Ei 16-v. saa enää mitään uhmataaperokohtauksia... sen ikäset ovat joko lukiossa tai amiksessa hankkimassa itselleen ammattia. Jos sillon vielä on puberteetissa niin siihen tarvii sitten jo terveydenhuollon apua.
Ei auta muu kuin odottaa. Lapsi semmoiseen tilaan, että ei voi vahingoittaa itseään eikä muita. Naapurit saa olla mitä mieltä haluavat - pyydä vaikka tarvittaessa kotiin katsomaan ja neuvomaan, miten "helppo" lasta on hallita ;). Uhmaikäiset karjuu ja tappelee siinä kuin vauvat rääkyy hallitsemattomasti öisin, sitä ei voi millään määräyksillä estää.
Kannattaa siis itse lopettaa kiroilu. Lapsi meinaan ei kiroile, jos ei opi sitä jostakin. Toisaalta anna huuttaa, mutta älä anna hänen tahdolleen periksi, silloin tilanne rauhoittuu paljon nopeammin. Jos lapsi saa huudostaan palkkion, eli tahtonsa läpi, hän oppii nopeasti, että huutaminen kannattaa.
Yhmakohaukseen paras apu on olla välittämättä siitä raivosta. Ota syliin ja tyynnytä ja keksi jotain muuta mikä vie mielenkiinnon.
Periksiantamattomuus on keino, millä lapsi rauhoittuu.
Ota syliin ja tyynnytä... Nämä ovat näitä, joiden lapsilla ei kunnon uhmaa ole ollutkaan.;) Minunkaan kahdella ensimmäisellä ei ollut, mutta kolmas taistalikin sitten heidänkin edestä. Ihan turha siinä sitten kenenkään sanoa, että ota syliin ja tyynnytä... Kun on toista tuntia yrittänyt tyynnyttää, niin ei omat jaksamiset kerta toisensa jälkeen vuorokaudessa riitä.
Tsemppiä aloittajalle. Kyllä se ohi menee...
usko pois...vaikka kuinka voimakas uhma olisikin, menee se kouluikään mennessä ohi! Kokemusta on pojasta, nyt jo lähes aikuinen, joka sai järkyttäviä kohtauksia. Huutoa kesti 2-3 tuntia yhteenmittaan. Eikä siinä oikeasti mikään tyynnyttely auta. Ainut mikä auttaa on kärsivällisyys ja johdonmukaisuus. Ja tosiasia on tuo, että lapsi ei kiroile, jos ei sitä kotoa opi! Lapset oppii mallista, on se sitten kiroilu, tupakointi tai alkoholi yms. päihteet. Yksin lapselta ei saa vaatia asioita, on myös itse tehtävä valintoja. Yksinhuoltajana joutuu luopumaan paljosta, jos aikoo kasvattaa kunnon ihmisenalun. Ne puheet omasta ajasta kannattaa unohtaa, yliarvostettua! Rauhallinen tasapainoinen elämä, ei liikaa kaikkea ohjelmaa. Nauttia pikkujutuista ja opetella tuntemaan se lapsi niin hyvin, että osaat lukea häntä kuin avointa kirjaa!
miksi olla avuton