Epäily lapsen pahoinpitelystä

kaikkea sitä joutuu näkemää...

On yleistä että suomalaiset vanhemmat hakkaavat lapsiaan.
Ainakin se on lastenlinnan sairaalan henkilökunnan mielipide.
Se on niin yleistä.
Itse jouduin epäilyn alaiseksi lapsen loukattua itsensä kotona.
Lastensuojeluviranomaiset ja poliisi astuivat myös kuvioihin mukaan.
Syytöntä yritetään väen väkisin syyllistää tai ainakin saadaan asia näyttämään mahdollisimman epäilyttävältä huoltajan kohdalla.
Maalaisjärki on nykyään kaukainen käsite.
Tässä lisätään perheiden taakkaa entisestään ja asetetaan hoitoon hakeutumisen rima korkealle.
Uskonpa että ne ihmiset jotka hakkaavat lapsiaan pysyvät kaukana neuvolasta ja lääkäreistä jos lapsella on epämääräisiä jälkiä.

Lääkäreiden ja hoitajien käytös oli halveksivaa vaikkakin jotkut yrittivät piilotella sitä tekohymyillä tms. ilmeillä.
Toisilla oli taas sellainen käsitys että he saavat käyttäytyä mien huvittaa ovathan he sentään lääkäreitä.
Itse en usko että lasten pahoinpitely olisi mitenkään yleistä.
Asian yleisyyden voi tietysti muuttaa se että epäillään heti jos sattuu olemaan vähänkin syytä epäillä.
Varmasti löytyy psyykkisesti sairaita, elämäänsä ahdistuneita ihmisiä jotka purkavat pahaa oloaan lapseen.

Millä muulla tavalla päästään käsiksi kaltoin lapsiaan kohteleviin vanhempiin kuin että epäillään vähän yhtä sun toista ja välillä vähän jokaista jonka lapsella on jokin jälki tietyssä kehon osassa.
Sitä näkee niin paljon...oli yhden sairaan-hoitajan kommentti.
Ihan sama vaikka olisi Tarja Halosen lapsi asia tutkitaan. Sanoi eräs toinen lastenlinnan sairaalan henkilökuntaan kuuluva.
Näinköhän?
Onko niin että juuri se että sairaalassa työskentelevät ihmiset joutuvat näkemään niin paljon kaikenlaista että heidän todellisuuden tajunsa hämärtyy ja he näkevät kaikki vanhemmat mahdollisina lastensa hakkaajina, hyväksikäyttäjinä ja myrkyttäjinä.?
Kun on lapsesta kyse on yhteiskunta vanhemman yläpuolella.
Lapsi ei yhtäkkiä olekkaan sinun
vaan se on kaikkien omaisuutta ja lasta saa
pompotella miten tykkää ei vanhempien mielipiteitä
silloin pahemmin vaivauduta edes kysymään.
Kuka päättää sen milloin lapsen vamma katsotaan epäilyttäväksi?
Koska mielestäni kun tarkemmin alkaa ajattelemaan kaikki lapsessa olevat jäljet ovat voineet syntyä väkivallasta.
Eli kukaan ei voi sanoa sitä milloin ollaan oikeilla ja milloin väärillä jäljillä.
Lasten pahoinpitely on vakava asia ja siihen on puututtava.
Mikä on sitten oikea tapa hoitaa tälläiset asiat ettei syyttömät joutuisi kärsimään.
En usko että sellaista löytyykään.
On tietysti niin että kun tietää ettei ole syyllistynyt mihinkään on helpompi asennoitua asiaan.
Vaikka vaikeaa se kyllä on.

Meidän tapauksessa lapsi joutui täydelliseen syyniin.
Lapsi pakotettiin jäämään sairaalaan lisätutkimuksiin, vanhemmat saivat kyllä jäädä myös.
Lastensuojelun päivystäjät kävivät illan aikana tekemässä selväksi että asiasta tulee poliisi tutkinta.
Asuinpaikkamme lastensuojeluun tehtiin myös ilmoitus.
Lapsesta otettiin täydellinen röntgen kuvaus.
Joka luu erikseen.
Vatsan ultra-ääni.
Verikokeet.
Silmät tutkittiin.
Korvat....Suuu...sydän..keuhkot...
Kaikki tämä yhden kompastumisen takia.
Poskessa mustelma sekä silmä mustana.
Lisäksi vielä iso-siskon hampaan jäjet selässä
kruunasivat koko jutun.

Toivon ettei kukaan joudu kokemaan samanlaista kohtelua kuin mitä minä äitinä olen kokenut.
Joudumme vielä käymään lastenlinnassa kontrollikäynneillä, en tiedä kuinka kauan.
Ihmettelen vaan tätä suuresti.
No mutta elämä hymyilee jokatapauksessa.
On se vaan niin väärin.

27

2504

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ........

      se että lapsia pyritään suojelemaan omilta vanhemmiltaan? mielestäni se ei ole yhtään väärin olla heikoimman puolella.

      • vääryys...oikeus

        On tietysti aika vaikea käsittää miltä tuntuu kun tullaan epäilemään oman lapsen pahoinpitelystä jos ei ole sellaista kokenut.
        Se tuntuu väärältä.
        Siinä tilanteessa todellisuus on kaukana.
        Sitä ei voi uskoa todeksi.
        Itse en hakkaa lapsiani. Jos joku hakkaa ja joutuu samaan tilanteeseen kuin mitä minä, hän ei koe varmaankaan samoja tunteita kuin minä, koska silloinhan ollaan oikeassa, ei väärässä.


      • Milloin lopetat lapsiesi ha...
        vääryys...oikeus kirjoitti:

        On tietysti aika vaikea käsittää miltä tuntuu kun tullaan epäilemään oman lapsen pahoinpitelystä jos ei ole sellaista kokenut.
        Se tuntuu väärältä.
        Siinä tilanteessa todellisuus on kaukana.
        Sitä ei voi uskoa todeksi.
        Itse en hakkaa lapsiani. Jos joku hakkaa ja joutuu samaan tilanteeseen kuin mitä minä, hän ei koe varmaankaan samoja tunteita kuin minä, koska silloinhan ollaan oikeassa, ei väärässä.

        Ihme kannanottoja sulla.
        Jos olet sairaalassakin esiintynyt yhtä kiihkoisesti, ei ihme, että epäilevät.

        Jos minulle olisi noin käynyt, olisin tukenut sairaalan henkilökuntaa kaikin tavoin, koska he ovat hyvällä asialla, eli varmistamassa sitä, ettei sinun lapsellasi ole vaaraa.

        Oma käytöksesi näyttää, että olet syyllinen.

        Minulle kävi kerran niin, että riuhtaisin autossa siskonsa kanssa tapelleen poikani ulos autosta, tarkoituksenani puhutella poikaa hänen käytöksensä vuoksi.

        Suureksi epäonnekseni ja poikani epäonneksi, poika kompastui pientareella toimintani seurauksena, mutta ei takuulla tarkoituksella.

        Poikani iski jollakin käsittämättömällä tavalla leukansa maahan niin, että kaula alkoi mielettömästi turvota matkamme jatkettua.

        En suutuksissani ensin edes huomannut mitään tapahtuneen, mutta mieheni sanoi, että katso nyt mitä tapahtuu, poikahan tukehtuu kohta, ellei tuo turpoaminen lopu.

        Lähdimme kiireesti ensiapua kohti ja voin taata, että oli elämäni hirvein kokemus. Tunsin, että olin todella saanut rangaistuksen, mutta pelkäsin, ettei sairaalassa uskota tekoni olevan täysi vahinko. Menin aivan hysteeriseen tilaan ja mieheni vei lopulta yksin poikamme vastaanotolle. Sanoin miehelleni, että hän kertoisi tapahtumat juuri niin kuin ne menivät.

        Parin itkuisen autossa vietetyn tunnin jälkeen mies ja poika palasivat autoon, eikä lääkärit olleet edes kysyneet miksi poika oli kaatunut. Eikä poika ollut ilmeisesti halunnut asiaa kertoa.

        Mitään vakavaa ei lopulta ollut sattunut, vaikka tilanne näytti todella pahalta.

        Seuraava kuukausi oli hirveää piileskelyä kaksistaan poikani kanssa. Ette koskaan usko kuinka noina päivinä pyysin pojaltani anteeksi ja yritin hyvittää tekoani.
        Pelkäsin kuollakseni, että joku sukulainen esim. anoppi tulisi paikalle ja alkaisi kysellä pojan turvonneesta kaulasta. Poikakun oli niin pieni tuolloin, että olisi varmaan kertonut.
        En kuitenkaan yrittänyt estää poikaani kertomasta onnettomuuden syitä.

        Vielä vuosienkin jälkeen kuvittelen, ettei poikani ole tapausta unohtanut, vaikkakaan hän ei siitä ole minua koskaan syyttänyt.

        Pelkään kuitenkin, että asiaa voidaan milloin tahansa käyttää minua vastaan.
        Jos vaikka eroaisimme miehemme kanssa, saattaisi mieheni ottaa asian esille???

        Jotenkin sinällään harmittaa, ettei lääkärit aikoinaan ottaneet asiaa itse puheeksi, sillä silloin asia olisi voitu selvittää. Nyt se kummittelee ikuisesti kaapissani.


      • kaikkea.....
        Milloin lopetat lapsiesi ha... kirjoitti:

        Ihme kannanottoja sulla.
        Jos olet sairaalassakin esiintynyt yhtä kiihkoisesti, ei ihme, että epäilevät.

        Jos minulle olisi noin käynyt, olisin tukenut sairaalan henkilökuntaa kaikin tavoin, koska he ovat hyvällä asialla, eli varmistamassa sitä, ettei sinun lapsellasi ole vaaraa.

        Oma käytöksesi näyttää, että olet syyllinen.

        Minulle kävi kerran niin, että riuhtaisin autossa siskonsa kanssa tapelleen poikani ulos autosta, tarkoituksenani puhutella poikaa hänen käytöksensä vuoksi.

        Suureksi epäonnekseni ja poikani epäonneksi, poika kompastui pientareella toimintani seurauksena, mutta ei takuulla tarkoituksella.

        Poikani iski jollakin käsittämättömällä tavalla leukansa maahan niin, että kaula alkoi mielettömästi turvota matkamme jatkettua.

        En suutuksissani ensin edes huomannut mitään tapahtuneen, mutta mieheni sanoi, että katso nyt mitä tapahtuu, poikahan tukehtuu kohta, ellei tuo turpoaminen lopu.

        Lähdimme kiireesti ensiapua kohti ja voin taata, että oli elämäni hirvein kokemus. Tunsin, että olin todella saanut rangaistuksen, mutta pelkäsin, ettei sairaalassa uskota tekoni olevan täysi vahinko. Menin aivan hysteeriseen tilaan ja mieheni vei lopulta yksin poikamme vastaanotolle. Sanoin miehelleni, että hän kertoisi tapahtumat juuri niin kuin ne menivät.

        Parin itkuisen autossa vietetyn tunnin jälkeen mies ja poika palasivat autoon, eikä lääkärit olleet edes kysyneet miksi poika oli kaatunut. Eikä poika ollut ilmeisesti halunnut asiaa kertoa.

        Mitään vakavaa ei lopulta ollut sattunut, vaikka tilanne näytti todella pahalta.

        Seuraava kuukausi oli hirveää piileskelyä kaksistaan poikani kanssa. Ette koskaan usko kuinka noina päivinä pyysin pojaltani anteeksi ja yritin hyvittää tekoani.
        Pelkäsin kuollakseni, että joku sukulainen esim. anoppi tulisi paikalle ja alkaisi kysellä pojan turvonneesta kaulasta. Poikakun oli niin pieni tuolloin, että olisi varmaan kertonut.
        En kuitenkaan yrittänyt estää poikaani kertomasta onnettomuuden syitä.

        Vielä vuosienkin jälkeen kuvittelen, ettei poikani ole tapausta unohtanut, vaikkakaan hän ei siitä ole minua koskaan syyttänyt.

        Pelkään kuitenkin, että asiaa voidaan milloin tahansa käyttää minua vastaan.
        Jos vaikka eroaisimme miehemme kanssa, saattaisi mieheni ottaa asian esille???

        Jotenkin sinällään harmittaa, ettei lääkärit aikoinaan ottaneet asiaa itse puheeksi, sillä silloin asia olisi voitu selvittää. Nyt se kummittelee ikuisesti kaapissani.

        En yritä tässä todistella mitään vaan kertoa miltä tuntuu kun syytetään oman lapsen pahoinpitelystä jota ei ole edes tapahtunut.
        Miten sinua kohdellaan sairaalassa, neuvolassa, lastensuojelussa, poliisilaitoksella.
        Ainoat ihmiset jotka osasivat suhtautua asiaan heidän ammattiinsa velvoittamalla tavalla oli poliisi ja lastensuojelu.
        Sairaala-neuvola henkilökunta ovat ilmeisesti valinneet oman ammattinsa liikaakin tunne puolelta etteivät he osaa nähdä asiaa kuin yhdeltä kantilta. Ja voihan tietysti olla että tietynlainen ammattitaito puuttuu.
        Jos tästä keskustelusta on ollut jollekkin jotain hyötyä, hyvä niin.
        Ainakin herätin sinun syyllisyyden tuntosi lapsesi riuhtomisesta ja siitä aiheutuneesta vammasta.
        Sillä eihän lapsesi olisi kaatunut ellet olisi ensin häntä repinyt autosta ulos??


      • Puupää
        kaikkea..... kirjoitti:

        En yritä tässä todistella mitään vaan kertoa miltä tuntuu kun syytetään oman lapsen pahoinpitelystä jota ei ole edes tapahtunut.
        Miten sinua kohdellaan sairaalassa, neuvolassa, lastensuojelussa, poliisilaitoksella.
        Ainoat ihmiset jotka osasivat suhtautua asiaan heidän ammattiinsa velvoittamalla tavalla oli poliisi ja lastensuojelu.
        Sairaala-neuvola henkilökunta ovat ilmeisesti valinneet oman ammattinsa liikaakin tunne puolelta etteivät he osaa nähdä asiaa kuin yhdeltä kantilta. Ja voihan tietysti olla että tietynlainen ammattitaito puuttuu.
        Jos tästä keskustelusta on ollut jollekkin jotain hyötyä, hyvä niin.
        Ainakin herätin sinun syyllisyyden tuntosi lapsesi riuhtomisesta ja siitä aiheutuneesta vammasta.
        Sillä eihän lapsesi olisi kaatunut ellet olisi ensin häntä repinyt autosta ulos??

        Olenko jossakin kiistänyt, kaatumisen johtuneen jostakin muusta? Sen kiistin, että olisin pienimmässäkään määrin halunnut hänen edes kaatuvan, saati loukkaavan itsensä. Toki annan oikeuden juttua analysoiville esittää toisenlaisiakin epäilyjä.

        Itse olin kuitenkin halukas kantamaan vastuuni, vaikken itse kyennyt poikaa lääkäriin viemään.
        Kommentoin kirjoitusta lähinnä siksi, että monesti pahoinpitelyn paljastuminen olisi hyväksi myös pahoinpitelijälle pitkän päälle.

        Uskon kuitenkin, että harva lapsiaan tarkoituksellakaan löynyt todella haluaa lapselleen mitään pysyvää vauriota tuottaa, vaikka joillakin tilanne karkaa omista käsistä kun tarpeeksi suututaan.

        Minäkin suutuin tuolloin, kun olin sata kertaa kehoittanut poikaani lopettamaan siskonsa kiusaamisen.

        Ja suuttumukseni vuoksi tekoni meni hieman hallitsemattomaksi.


      • pääpuu
        Puupää kirjoitti:

        Olenko jossakin kiistänyt, kaatumisen johtuneen jostakin muusta? Sen kiistin, että olisin pienimmässäkään määrin halunnut hänen edes kaatuvan, saati loukkaavan itsensä. Toki annan oikeuden juttua analysoiville esittää toisenlaisiakin epäilyjä.

        Itse olin kuitenkin halukas kantamaan vastuuni, vaikken itse kyennyt poikaa lääkäriin viemään.
        Kommentoin kirjoitusta lähinnä siksi, että monesti pahoinpitelyn paljastuminen olisi hyväksi myös pahoinpitelijälle pitkän päälle.

        Uskon kuitenkin, että harva lapsiaan tarkoituksellakaan löynyt todella haluaa lapselleen mitään pysyvää vauriota tuottaa, vaikka joillakin tilanne karkaa omista käsistä kun tarpeeksi suututaan.

        Minäkin suutuin tuolloin, kun olin sata kertaa kehoittanut poikaani lopettamaan siskonsa kiusaamisen.

        Ja suuttumukseni vuoksi tekoni meni hieman hallitsemattomaksi.

        Niinpä..maltti on valttia...niin monessa asiassa!!


      • Pönttö
        Puupää kirjoitti:

        Olenko jossakin kiistänyt, kaatumisen johtuneen jostakin muusta? Sen kiistin, että olisin pienimmässäkään määrin halunnut hänen edes kaatuvan, saati loukkaavan itsensä. Toki annan oikeuden juttua analysoiville esittää toisenlaisiakin epäilyjä.

        Itse olin kuitenkin halukas kantamaan vastuuni, vaikken itse kyennyt poikaa lääkäriin viemään.
        Kommentoin kirjoitusta lähinnä siksi, että monesti pahoinpitelyn paljastuminen olisi hyväksi myös pahoinpitelijälle pitkän päälle.

        Uskon kuitenkin, että harva lapsiaan tarkoituksellakaan löynyt todella haluaa lapselleen mitään pysyvää vauriota tuottaa, vaikka joillakin tilanne karkaa omista käsistä kun tarpeeksi suututaan.

        Minäkin suutuin tuolloin, kun olin sata kertaa kehoittanut poikaani lopettamaan siskonsa kiusaamisen.

        Ja suuttumukseni vuoksi tekoni meni hieman hallitsemattomaksi.

        Olet lakannut hakkaamasta lapsiasi?


      • ja paha sellanen
        Pönttö kirjoitti:

        Olet lakannut hakkaamasta lapsiasi?

        Tollasiin kommentteihin ja sellaselle ihmiselle ku sä ei oikeestaa ees viittis vaivautuu vastaan....
        Mieti nyt sitte vaikka sitä loppuelämäsi!


    • nykyisin ja jo 70 luvulla

      Turhalta tuntuu altistaa lapsi röntgensäteille pelkän epäilyn takia, säteilyttäminen vasta pahoinpitelyä on, eikä se estä pahoinpidellyksi joutumista mitenkään, tulevaisuudessakaan.
      Lisäksi ilman syytä pahoinpitelijäksi epäilty vanhempi voi tottua toisten häneen sälyttämään leimaan niin, että sen takia helpommin joskus pahalla hetkellä tekeekin niin kuin ympäristö odottaa. Kynnys siis madaltuu.
      Lapsikin turhan epäilyn alaisena alkaa ennen pitkää tehdä siten kuin ympäristö jo valmiiksi odottaa.
      Kaupoissa joutuu nykyään epäillyksi varastamisesta ja näkyvästi kyttäävä vartija kuulemma vain ennalta ehkäisee, ettet varasta. Se on hyvin loukkaava asenne vartijan ja kauppiaan taholta sellaisen rehellisen mielestä, joka ei koskaan edes ajattele varastaa. Tuollaiset vartijat ja kauppiaat ansaitsisivatkin pelkkiä varkaita kauppoihinsa.
      Samoin kun vie nykyisin lemmikin eläinlääkäriin, ensimmäiseksi epäillään, että omistaja on vahingoittanut itse eläintä laiminlyömällä ruokintaa, ei anna vettä, aiheuttanut vamman tai ei ole valvonut eläintä hyvin tms viasta riippuen.
      Eli: nykyisin on siis normaalia olla varas, pahoipitelijä, eläinrääkkääjä. Ruvetaan sitten sellaisiksi kaikki, niin ollaan normaaleja, eikä tuoteta pettymystä yhteiskuntamme ammattilaisille.

      • lääkäri täti sanoi

        Lastenlinnan sairaalan lääkäri-täti sanoi ettei röntgen säteistä ole mitään haittaa, joutuvathan keskosetkin röntgeniin??
        Siellä kuuli muutenkin jos jonkinlaisia selityksiä, eräänlaista puolustelua sen jälkeen kun kaikki kokeet oli otettu ja kaikki olikin ok.
        ettei ollut vanhoja murtumia tai muuta epänormaalia.
        Kun esim. olimme kontrolli käynnillä toinen lapsistani oli mukana, hänellä on ollut pitkittynyt yskä ja lääkäri tutki lapsen ja lopuksi vetäisi lapselta housut pois jalasta.
        ettei ole vaan atooppista ihottumaa.
        mielestäni lääkäri ei toiminut oikein.
        vai saavatko he oikeasti tehdä mitä huvittaa?????


      • äiti myös
        lääkäri täti sanoi kirjoitti:

        Lastenlinnan sairaalan lääkäri-täti sanoi ettei röntgen säteistä ole mitään haittaa, joutuvathan keskosetkin röntgeniin??
        Siellä kuuli muutenkin jos jonkinlaisia selityksiä, eräänlaista puolustelua sen jälkeen kun kaikki kokeet oli otettu ja kaikki olikin ok.
        ettei ollut vanhoja murtumia tai muuta epänormaalia.
        Kun esim. olimme kontrolli käynnillä toinen lapsistani oli mukana, hänellä on ollut pitkittynyt yskä ja lääkäri tutki lapsen ja lopuksi vetäisi lapselta housut pois jalasta.
        ettei ole vaan atooppista ihottumaa.
        mielestäni lääkäri ei toiminut oikein.
        vai saavatko he oikeasti tehdä mitä huvittaa?????

        Jos yksikin pahoinpiteily paljastuu ja lapsi saadaan turvaan niin hyvä. Parempi sata väärää hälytystä kuin silmänsä sulkeminen ja asioiden tutkimatta jättäminen. Ihmettelen usein miten VÄHÄN lastensuojelu puuttuu selviin laiminlyönteihin henkiseen ja fyysiseen pahoinpitelyyn.
        Olen itsekin aikoinani kun käytin lastani lääkärissä vauvana, kun itki käteen koskettaessa joutunut tarkkaan syyniin, enkä pitänyt sitä pahana en ollut vahingoittanut lastani, miksi siis olisin loukkaantunut , että jotkut todella tekevät työnsä kunnolla. KIITOS niille lääkäreille ja hoitajille joilla on rohkeutta puuttua asioihin.


      • ei voi tietää
        äiti myös kirjoitti:

        Jos yksikin pahoinpiteily paljastuu ja lapsi saadaan turvaan niin hyvä. Parempi sata väärää hälytystä kuin silmänsä sulkeminen ja asioiden tutkimatta jättäminen. Ihmettelen usein miten VÄHÄN lastensuojelu puuttuu selviin laiminlyönteihin henkiseen ja fyysiseen pahoinpitelyyn.
        Olen itsekin aikoinani kun käytin lastani lääkärissä vauvana, kun itki käteen koskettaessa joutunut tarkkaan syyniin, enkä pitänyt sitä pahana en ollut vahingoittanut lastani, miksi siis olisin loukkaantunut , että jotkut todella tekevät työnsä kunnolla. KIITOS niille lääkäreille ja hoitajille joilla on rohkeutta puuttua asioihin.

        Kyllä asioista kuitenkin tulisi puhua toiseen sävyyn niin kauan kuin toisin todistetaan.
        Mielestäni tämä on kuitenkin niin arka aihe että se koskettaa koko perhettä syvältä.
        Kun aletaan epäilemään pahoinpitelystä, siinä loukataan vääjäämättä kaikkien tunteita.
        Se on kuitenkin vakava syytös, ja varsinkin kun se koskee omaa lasta.
        Ei siinä vaiheessa tunne todellakaan mitään empatiaa hoito-henkilökuntaa kohtaan.
        Eikä tässä ole kysymys mistään lääkäreiden ja hoitajien rohkeudesta, sehän on heidän velvollisuutensa.
        Väärin jokatapauksessa.
        Toivottavasti niitä oikeitakin pahoinpitelijöitä sitten jää haaviin ettei ole turhaa työtä.


      • äiti myös
        ei voi tietää kirjoitti:

        Kyllä asioista kuitenkin tulisi puhua toiseen sävyyn niin kauan kuin toisin todistetaan.
        Mielestäni tämä on kuitenkin niin arka aihe että se koskettaa koko perhettä syvältä.
        Kun aletaan epäilemään pahoinpitelystä, siinä loukataan vääjäämättä kaikkien tunteita.
        Se on kuitenkin vakava syytös, ja varsinkin kun se koskee omaa lasta.
        Ei siinä vaiheessa tunne todellakaan mitään empatiaa hoito-henkilökuntaa kohtaan.
        Eikä tässä ole kysymys mistään lääkäreiden ja hoitajien rohkeudesta, sehän on heidän velvollisuutensa.
        Väärin jokatapauksessa.
        Toivottavasti niitä oikeitakin pahoinpitelijöitä sitten jää haaviin ettei ole turhaa työtä.

        Kuinka moni on valmis omalla nimellään tekemään ilmoituksen lapsen huonosta kohtelusta viranomaisille? Sehän on kansalaisvelvollisuus?
        Ihan rauhassa kun miettii uskon , että hyvin harva on valmis puuttumaan "toisten asioihin".
        Totuus kuitenkin on, että päihteiden ja huumeidenkäytön lisääntyessä moni lapsi joutuu heitteille ja pahoinpidellyksi jopa ennen syntymäänsä. Miten hoitohenkilökunnan pitäisi toimia? Eivät he selvänäkijöitä ole. Joskus joutuu tavalliset lapsistaan huolehtivat vanhemmat kokemaan syyniin joutumisen, se voi loukata. Siitä kyllä toipuu. Toipuko ne lapset jotka ei saa apua ja elävät pelon keskellä. Ja veilä uskovat ansaitsevansa pahoinpitelyä ja olevansa syypäitä vanhempien huonoon oloon ja suojelevat näitä. Ei ole sen lojaalimpaa ja anteeksi antavampaa ihmistä kuin on pieni vanhemmistaan riippuvainen lapsi!!! Minkälainen aikuinen tulee pahoinpidellystä lapsesta.
        Eikö suhteessa siihen että joku edes pelastuu voi kestää turhankin syytöksen, kun tietää olevansa syytön ja tutkimalla ne asiat sitten selviävät kuitenkin.


      • Marjaana
        äiti myös kirjoitti:

        Kuinka moni on valmis omalla nimellään tekemään ilmoituksen lapsen huonosta kohtelusta viranomaisille? Sehän on kansalaisvelvollisuus?
        Ihan rauhassa kun miettii uskon , että hyvin harva on valmis puuttumaan "toisten asioihin".
        Totuus kuitenkin on, että päihteiden ja huumeidenkäytön lisääntyessä moni lapsi joutuu heitteille ja pahoinpidellyksi jopa ennen syntymäänsä. Miten hoitohenkilökunnan pitäisi toimia? Eivät he selvänäkijöitä ole. Joskus joutuu tavalliset lapsistaan huolehtivat vanhemmat kokemaan syyniin joutumisen, se voi loukata. Siitä kyllä toipuu. Toipuko ne lapset jotka ei saa apua ja elävät pelon keskellä. Ja veilä uskovat ansaitsevansa pahoinpitelyä ja olevansa syypäitä vanhempien huonoon oloon ja suojelevat näitä. Ei ole sen lojaalimpaa ja anteeksi antavampaa ihmistä kuin on pieni vanhemmistaan riippuvainen lapsi!!! Minkälainen aikuinen tulee pahoinpidellystä lapsesta.
        Eikö suhteessa siihen että joku edes pelastuu voi kestää turhankin syytöksen, kun tietää olevansa syytön ja tutkimalla ne asiat sitten selviävät kuitenkin.

        Minä olen tuon ilmoituksen kerran tehnyt, eikä se totisesti ollut helppoa mutta lasten etu ajoi kaiken muun edelle. Hyvä ystäväni vuosien takaa , neljän lapsen äiti, ajautui uuden miesystävänsä myötävaikutuksella viettämään elämää, jossa lapset jäivät aivan heitteille. Yritin puhua, ei vaikutusta. Perheessä ryypättiin jatkuvasti, asunto oli vähän väliä täynnä ryyppyporukkaa ja ties mitä ja lapset tietysti kotona. Kuvaan astuivat lopulta huumeet ja sen voi arvata miksi elämänmeno siinä perheessä muuttui. Muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin ilmoittaa sossuun.

        Tosin tänä päivänäkään kyseinen nainen ei tiedä kuka ilmoituksen teki, koska en halunnut nimeäni hänelle kerrottavan ihan turvallisuussyistä, kyse oli kuitenkin huumeporukoista ja pakko oli suojella omaa perhettäni.

        Lapset otettiin kaikki huostaan, pääsivät onneksi samaan sijaisperheeseen kaikki, ja tietämäni mukaan eivät haluakaan takaisin, mitä en kyllä yhtään ihmettele! Toivon mukaan heistä kasvaa vielä tasapainoisia aikuisia!


      • uskota jos olet mies
        Marjaana kirjoitti:

        Minä olen tuon ilmoituksen kerran tehnyt, eikä se totisesti ollut helppoa mutta lasten etu ajoi kaiken muun edelle. Hyvä ystäväni vuosien takaa , neljän lapsen äiti, ajautui uuden miesystävänsä myötävaikutuksella viettämään elämää, jossa lapset jäivät aivan heitteille. Yritin puhua, ei vaikutusta. Perheessä ryypättiin jatkuvasti, asunto oli vähän väliä täynnä ryyppyporukkaa ja ties mitä ja lapset tietysti kotona. Kuvaan astuivat lopulta huumeet ja sen voi arvata miksi elämänmeno siinä perheessä muuttui. Muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin ilmoittaa sossuun.

        Tosin tänä päivänäkään kyseinen nainen ei tiedä kuka ilmoituksen teki, koska en halunnut nimeäni hänelle kerrottavan ihan turvallisuussyistä, kyse oli kuitenkin huumeporukoista ja pakko oli suojella omaa perhettäni.

        Lapset otettiin kaikki huostaan, pääsivät onneksi samaan sijaisperheeseen kaikki, ja tietämäni mukaan eivät haluakaan takaisin, mitä en kyllä yhtään ihmettele! Toivon mukaan heistä kasvaa vielä tasapainoisia aikuisia!

        Ilmottaminen tai avun hakeminen on todella vaikeaa. Vielä vaikeampaa jos se pahoinpitely tapahtuu omassa perheessäsi. Mä yritin miehenä hakea apua kun vaimoni pahoinpitely suuttuessaan pientä vauvaamme.

        Ensin uskon hänen tarinoitaan tippumisesta yms. Koskaan ei vauvaa saanut viedä lääkäriin. Hän totesi, että jos sen teet et enää näe lastasi.

        Kerrankin hän hermostui ja heitti seitsenkuisen vauvamme lujaa lattiaan. Tätä tapahtui liian usein. Yritin hakea apua. Minulle vastattiin vaan, että ei äidit tee tällaista, että isät tekevät. En saanut mitään apua.

        Neuvola oli ainoa joka ymmärsi tilanteen, mutta heilläkin oli liian iso kynnys ilmoittaa. Lopulta puolisoni toiminta oli niin raakaa, että vein lapseni sinne terkkariin hänen uhkailuistaan välittämättä.

        Toivon, että selvitykset tehdään toki todella kauniisti ja asiallisesti, mutta kirjoittamaani viitten haluan sanoa, että ne ovat tärkeitä. En halua samaa kohtaloa kenellekään lapselle tai isälle. En tietty myöskään äidille.


      • ainakaan
        uskota jos olet mies kirjoitti:

        Ilmottaminen tai avun hakeminen on todella vaikeaa. Vielä vaikeampaa jos se pahoinpitely tapahtuu omassa perheessäsi. Mä yritin miehenä hakea apua kun vaimoni pahoinpitely suuttuessaan pientä vauvaamme.

        Ensin uskon hänen tarinoitaan tippumisesta yms. Koskaan ei vauvaa saanut viedä lääkäriin. Hän totesi, että jos sen teet et enää näe lastasi.

        Kerrankin hän hermostui ja heitti seitsenkuisen vauvamme lujaa lattiaan. Tätä tapahtui liian usein. Yritin hakea apua. Minulle vastattiin vaan, että ei äidit tee tällaista, että isät tekevät. En saanut mitään apua.

        Neuvola oli ainoa joka ymmärsi tilanteen, mutta heilläkin oli liian iso kynnys ilmoittaa. Lopulta puolisoni toiminta oli niin raakaa, että vein lapseni sinne terkkariin hänen uhkailuistaan välittämättä.

        Toivon, että selvitykset tehdään toki todella kauniisti ja asiallisesti, mutta kirjoittamaani viitten haluan sanoa, että ne ovat tärkeitä. En halua samaa kohtaloa kenellekään lapselle tai isälle. En tietty myöskään äidille.

        Turussa uskota lapsen epäiltyyn pahoinpitelyyn vaikka minä (isä) olen tehnyt ilmoituksen ja yli-lääkäri teki myös ilmmoituksen,koska ei uskonut selitystä, kuten en minäkään,mistä vammat olisi tulleet,mutta kun epäiltynä oli äiti asiaa hyssyteltiin ja väännettiin jos johonkin suuntaan,mutta auta JEESUS jos lapsen vammat olisi tulleet minun luona ollessa,niin jopa olisi tullut hirveä älämölö ja tantat juosseet edestakaisin peräsuoli suorana että saadaan kamala isä vastaamaan teostaan,mutta kun epäilty onkin äiti, asia ei edes kiinnosta.


      • nykypäivänä!
        ainakaan kirjoitti:

        Turussa uskota lapsen epäiltyyn pahoinpitelyyn vaikka minä (isä) olen tehnyt ilmoituksen ja yli-lääkäri teki myös ilmmoituksen,koska ei uskonut selitystä, kuten en minäkään,mistä vammat olisi tulleet,mutta kun epäiltynä oli äiti asiaa hyssyteltiin ja väännettiin jos johonkin suuntaan,mutta auta JEESUS jos lapsen vammat olisi tulleet minun luona ollessa,niin jopa olisi tullut hirveä älämölö ja tantat juosseet edestakaisin peräsuoli suorana että saadaan kamala isä vastaamaan teostaan,mutta kun epäilty onkin äiti, asia ei edes kiinnosta.

        Tuntuu uskomattomalta että nykyään voi tapahtua vielä jotain tollasta.
        Jos äiti alkaa heittelemään vauvaa, ei tosiaankaan kannata antaa asian olla missään tapauksessa.
        Olisithan sinä isänä voinut viedä lapsenne vaikka lastensuojelun kautta lastenkotiin, kunnes olisitte saaneet asian selvitettyä.
        Parempi lapsella sielläkin kuin väsyneen äidin luona.
        Kylläkin tuntuu aika vaikealta uskoa tarinaa.


      • uskoa
        nykypäivänä! kirjoitti:

        Tuntuu uskomattomalta että nykyään voi tapahtua vielä jotain tollasta.
        Jos äiti alkaa heittelemään vauvaa, ei tosiaankaan kannata antaa asian olla missään tapauksessa.
        Olisithan sinä isänä voinut viedä lapsenne vaikka lastensuojelun kautta lastenkotiin, kunnes olisitte saaneet asian selvitettyä.
        Parempi lapsella sielläkin kuin väsyneen äidin luona.
        Kylläkin tuntuu aika vaikealta uskoa tarinaa.

        mutta se on totisinta totta,ilmoitukset löytyvät lastensuojelusta tai ainakin pitäisi löytyä,myös poliisille tehtiin tutkintapyyntö,asiassa ei voitu edetä koska lapsi ei uskalla kertoa tapahtuneesta,vaan rupeaa itkemään,tämäkin jo kertoo että on tietysti uhkailtu että jos kerrot niin .........kyse ei ole vauvasta vaan jo vähän vanhemmasta lapsesta,tämä tapahtui jo v. 2002 vieläkään asia ei ole selvinnyt koska lastensuojelua Turussa ei moiset pikkuseikat kiinnosta.


      • on vaan
        uskota jos olet mies kirjoitti:

        Ilmottaminen tai avun hakeminen on todella vaikeaa. Vielä vaikeampaa jos se pahoinpitely tapahtuu omassa perheessäsi. Mä yritin miehenä hakea apua kun vaimoni pahoinpitely suuttuessaan pientä vauvaamme.

        Ensin uskon hänen tarinoitaan tippumisesta yms. Koskaan ei vauvaa saanut viedä lääkäriin. Hän totesi, että jos sen teet et enää näe lastasi.

        Kerrankin hän hermostui ja heitti seitsenkuisen vauvamme lujaa lattiaan. Tätä tapahtui liian usein. Yritin hakea apua. Minulle vastattiin vaan, että ei äidit tee tällaista, että isät tekevät. En saanut mitään apua.

        Neuvola oli ainoa joka ymmärsi tilanteen, mutta heilläkin oli liian iso kynnys ilmoittaa. Lopulta puolisoni toiminta oli niin raakaa, että vein lapseni sinne terkkariin hänen uhkailuistaan välittämättä.

        Toivon, että selvitykset tehdään toki todella kauniisti ja asiallisesti, mutta kirjoittamaani viitten haluan sanoa, että ne ovat tärkeitä. En halua samaa kohtaloa kenellekään lapselle tai isälle. En tietty myöskään äidille.

        Ei käynnistyneet lastensuojelun touhut, ei. Lopulta kun uskalsin viedä äidin lapsen lääkäriin äitiä toki haastateltiin, mutta kun hän ei oma-aloitteisesti kertonut että on pahoinpidellyt lastaan niin homma jäi siihen. Ja miksen mennyt lääkäriin aiemmin oli syy se, että puolisoni joka (muuten toimii yhä vieläkin myös itse sosiaalialalla) totesi että jos sen teet et tule ikinä näkemään lastasi. Lapsi ei muuten ollut ainoa turpaansa saanut, kyllä isilläkin on siitä kokemusta. Minkäs teet. Lopulta pidin lasta jopa töissä mukanani että se homma ei jatkuisi. Totuus on ainakin tässä tapauksessa että systeemi on niin naisen maailma, että miehenä et apua saa, edes vauvallesi, saati itsellesi. Oo öitä itketty, voin kertoa.


      • nykyään mielestäni on pakko...
        on vaan kirjoitti:

        Ei käynnistyneet lastensuojelun touhut, ei. Lopulta kun uskalsin viedä äidin lapsen lääkäriin äitiä toki haastateltiin, mutta kun hän ei oma-aloitteisesti kertonut että on pahoinpidellyt lastaan niin homma jäi siihen. Ja miksen mennyt lääkäriin aiemmin oli syy se, että puolisoni joka (muuten toimii yhä vieläkin myös itse sosiaalialalla) totesi että jos sen teet et tule ikinä näkemään lastasi. Lapsi ei muuten ollut ainoa turpaansa saanut, kyllä isilläkin on siitä kokemusta. Minkäs teet. Lopulta pidin lasta jopa töissä mukanani että se homma ei jatkuisi. Totuus on ainakin tässä tapauksessa että systeemi on niin naisen maailma, että miehenä et apua saa, edes vauvallesi, saati itsellesi. Oo öitä itketty, voin kertoa.

        Jos tänä päivänä tekee ilmoituksen epäilystä että joku hakkaa lapsiaan niin viranomaisten on pakko ottaa asia tosissaan.
        Vauvojen ravistelu ja lattiaan paiskominen ei todellakaan ole normaalia ja niistä jää varmasti lapseen vaurioita.
        Sairaalassa otetaan lapsesta röntgenkuvia joka luusta ja päästä, että kyllä asian oikea laita tulee siellä selville.
        Ja jo lapsen pään epänormaali kasvu (neuvolassa kun pää aina mitataan) voi kertoa tapahtuneesta tai jatkuvasta pahoinpitelystä.
        Kait siinä turpoaa kudokset kun ei ole tarkoitettu ravisteltavaksi.
        Jotenkin toivoisin että kaikki maailman lapset saisivat ihmisarvoisen elämän.
        Näin se ei vaan tule koskaan olemaan.


      • henna
        ainakaan kirjoitti:

        Turussa uskota lapsen epäiltyyn pahoinpitelyyn vaikka minä (isä) olen tehnyt ilmoituksen ja yli-lääkäri teki myös ilmmoituksen,koska ei uskonut selitystä, kuten en minäkään,mistä vammat olisi tulleet,mutta kun epäiltynä oli äiti asiaa hyssyteltiin ja väännettiin jos johonkin suuntaan,mutta auta JEESUS jos lapsen vammat olisi tulleet minun luona ollessa,niin jopa olisi tullut hirveä älämölö ja tantat juosseet edestakaisin peräsuoli suorana että saadaan kamala isä vastaamaan teostaan,mutta kun epäilty onkin äiti, asia ei edes kiinnosta.

        Moi! Tarinasi voi hyvinkin olla totta, sillä minulle läheinen mies on samanlaisissa ongelmissa juuri nimenomaan Turun lastensuojeluviranomaisten kanssa. Lapset alkoivat jo vuonna 2000 puhua siitä, että äiti lyö ja ensimmäiset lastensuojeluilmoitukset isä teki silloin. Nyt aikaa on kulunut vuosia eikä mitään ole tapahtunut viranomaistaholla. Lapset edelleen kertovat, että äiti lyö. Lisäksi mm. äiti kieltäytyi viemästä lasta psykiatriseen sairaalatutkimukseen, jolloin turkulaiset lastensuojelijat ryhmittyivät äidin taakse. Äiti on myös lastensuojeluviranomaisen läsnäollessa kertonut olleensa väkivaltainen lastaan kohtaan. Ei auttanut sekään. Ainoa isää ymmärtävä taho on ollut Turun perhe- ja kasvatusneuvola, joka on kirjoittanut hyvin kriittisen lausunnon äidin kyvyistä huolehtia lapsistaan. Neuvolalausunnoista ei kuitenkaan ole hyötyä, koska Linnankadun kaikkitietävät rouvat ovat sitä mieltä, että äidillä on oikeus vitkutella lapsen psyykkisten ongelmien tutkituttamisessa, äidillä on oikeus kiukutella haluamallaan tavalla ym.

        Ei kannata jäädä murehtimaan läpimätää lastensuojelutoimintaa. Jos sinulla yhtään on energiaa, tee lastensuojeluviranomaisten toiminnasta kantelu esimerkiksi oikeuskanslerille. Lisää tietoa osoitteesta www.okv.fi. Kannattaa kokeilla tämäkin reitti. Täällä on juuri lähdössä vihdoin kantelut paristakin turkulaisesta muka-puolueettomasta lastensuojelijasta. Ei tietenkään voi olla varma kantelun hyödyllisyydestä (riippuu siitä, kuinka pitkälle tämä väkivaltaisten ja oikuttelevien äitien hyysääminen on levinnyt), mutta voit hyvällä omallatunnolla ainakin sanoa, että olet yrittänyt hakea oikeutta lapsillesi.

        Lapset ansaitsevat väkivallattoman elämän. Vaikka kantelu ei tuottaisi toivottua tulosta, lapsesi varmasti arvostaa/arvostavat sinua myöhemmin erittäin paljon huolenpitosi takia. Tsemppiä, älä luovuta! Vain puuttumalla törkeisiin virkavirheisiin voidaan saada asiat parempaan suuntaan. Mikäli oikeuskansleri on todellakin puolueeton ja tulkitsee lastensuojelulakia niinkuin pitää, tippuu näiden kantelujen jälkeen ainakin pari pissintäyteistä päätä Linnankadulta. Tämä on yhteinen ongelma ja mitä enemmän saadaan kaltoinkohdeltuja isiä lapsineen mobilisoitua liikkeelle, sitä varmemmin luulisi asioiden paranevan edes tulevien sukupolvien kohdalla. Jaksakaa olla esitaistelijoita.


    • vapaa

      meillä kävi myös näin.Itse tiedän etten ole ikinä läpsiani pahoinpidellyt.Kaksivuotta olimme kiirastulessa...kuuntelin kaupan kassalla kuinka meillä hakataan lapsia yms.vihdoin kesäkuussa olimme asiasta oikeudessa ja siellä todettiin ettei ole mitään näyttöä ko.asiasta jaettä tapahtunut oli vain tapaturma.
      Itse varmasti ilmoitan jos näen tai tiedän perheen missä lapsia kohdellaan huonosti mutta aiheetta syyttäminen on niin vihonviimeinen asia mitä kenellekkään toivon.

    • liisa

      Jos sinulla on "puhtaat jauhot pussissa", ole huoletta.
      Kaikenlaisia asioita saattuu maailmassa, ja niitä ei voi tietää ilman tutkimusta. Lasten pahoinpitelyillä on niin kauas kantoiset vaikutukset lapsen psyykkeen ja tulevaan elämään, että ONNEKSI nykyisin asioihin tartutaan.
      Näistä asioista on tehty selvät suunnitelmat ja toimenpide ohjeet hoitopuolelle. Ja niitä on noudatettava, muutoin tekee virkavirheen.

    • yh.äiti

      syynin alla, epäilevät lapsen pahoinpitelystä.
      joten tiiä tarkkaan miltä siusta tuntuu, jotenkin niin tuttua tekstiä, sori jos kirjoitus virheitä.
      jso halaut, kirjoittele mun mailiin.
      santtu-73@suomi24.fi

      • Utelias

        Kuinka pahoinpitelisitte huomaamattomasti?
        Vai opetteletteko vain kirjoittamaan?


      • voi ei...
        Utelias kirjoitti:

        Kuinka pahoinpitelisitte huomaamattomasti?
        Vai opetteletteko vain kirjoittamaan?

        Aika kivoja kommentteja sinänsä.
        Ajatteleeko ihmiset tosiaankin noin??
        Mulla on aika vaikee uskoa että sellasii vanhempii jotka todellakin pahoinpitelevät lapsiaan on harvassa.
        En ole tutustunut tilastoihin.
        Lasten pahoinpitelyä tapahtuu varmaan eniten sellasissa perheissä joissa on muitakin ongelmia.
        Vauvojen pahoinpitely varmaankin johtuu osaksi väsymyksestä. Ei osata elää uuden asian kanssa eikä uskalleta hakea apua. Tai sitten ei kyetä.
        Any Way Have A Nice Day


    • Timppa

      Ehkä jossain päin suomea menetellään (varmaan syystä) liian radikaalisti. Mun tyttöni aikoinaan pomppi sängyllä ja kas kummaa silmäkulma edellä sängynkulmaan.

      Jälkihän oli kuin tikarilla isketty, olimme X:n kanssa juuri eronneet eli motiivikin oli täydellinen (kosto)

      Toki lääkäri kysyi, mistä vamma oli tullut, kerroin (x ei sanonut mitään, koska asui eri osoitteessa) ja ovelasti lääkäri kysyi hieman toisella tavalla kuinka vamma oli tullut.

      Mitään pahaa ei ollut kukaan tehnyt joten lapsen kanssa päästiin paikkaamisen jälkeen kotiin. Tottakai lääkäreitten tehtävä on kyseenalaistaa ja varmistaa lapsen vamman synty.

      Mikäli se jonkun mielestä loukkaa vapautta tahi muuta, on syytä muistaa, että ilman valtiota ei olisi ketään joka puolustaa minkään rajojen sisäpuolella. (kunnan lääkärit, hoitajat ja muu henkilokunta) SUURKIITOS!

      T. Similä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      643
      7907
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      451
      2190
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      228
      2092
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      143
      1668
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1224
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1205
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      98
      1075
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      829
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      724
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      6
      715
    Aihe