olen lukemassa matikkaa yliopistossa ja huomannut, että oheismateriaalin lukemisaikaa on liian vähän. oheismateriaalila tarkoitan sen aiheen matikkakirjaa, en luentomonisteita ja myös ainakin peruskursseissa kurssin näyttäisi olevan läpäistävissä ilman sitä kirjaa.
olen laskeskellut, että jos lukee 15 pistettä periodissa, niin miten siinä ehtii lukea kurssista riippuen 1-2 per kurssi näitä kirjoja. kurssikirjan lukemisesta tulee syvällisimmin matikkataitoa, koska siinä käydään hitaasti aihetta läpi.
eli haluaisin enemmän aikaa lukea kaikille matikan lukijoille syvällistä kurssikirjallisuutta itse kirjoja, että eivät lopu kesken.
kurssikirjojen lukemisessa saa erinomaisesti toteuttaa kriittistä oppimista. kriittisyys matikassa helpottaa nykyistä ja myöhempää opiskelua
olen laskeskellut, että jos lukee 15 pistettä periodissa, niin miten siinä ehtii lukea kurssista riippuen 1-2 per kurssi näitä kirjoja. kurssikirjan lukemisesta tulee syvällisimmin matikkataitoa, koska siinä käydään hitaasti aihetta läpi.
eli haluaisin enemmän aikaa lukea kaikille matikan lukijoille syvällistä kurssikirjallisuutta itse kirjoja, että eivät lopu kesken.
kurssikirjojen lukemisessa saa erinomaisesti toteuttaa kriittistä oppimista. kriittisyys matikassa helpottaa nykyistä ja myöhempää opiskelua
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuo on ihan totta, että aikaa oheislukemiseen jää vähän peruskursseilla. Tämä kriittisyys, mistä mainitsitkin, tulee varmasti esiin myöhemmin LuK-tutkielman yhteydessä ja sen jälkeen. Keskittyisin käyttämään mahdollisemman paljon aikaa perustietojen ymmärtämiseen ja käymään kaikki todistukset vaihe vaiheelta itse läpi. Myöhemmin on sitten enemmän aikaa paneutua eri materiaaleihin.
perusjärjellä pystyy sen isommitta vaivoitta kritisoimaan ehkä menestyksekkästi ilman suurta matematiikkataitoa sellaisia väitteitä, jotka ei rakennu aikaisemman matematiikan päälle.
kritisoin tuota perusjärki-sanaa, koska se on totaalisen sumea sana ja sen tilalle laittaisin kukatahansa - sanan.
perusjärki -sanan käyttäminen johtaa mielen muuttumiseksi labyrintiksi ja se raunioittaa ihmisen järjen selkeyttä
matikan luennon seuramisesta ei ole koskaan muuta hyötyä kuin silloin, kun itse ei pääse eteenpäin.
vika ei ole luennon seuraamisessa, jos pruju on liian vaikeaselkoinen. tästä seuraa, että silloin kannattaa käydä luennolla.
jos pruju on helppoa, niin on täysin turhaa mennä luennolle.
tää on kyllä varmaan helppoa tietää, mutta ehkä joku ei tiedä. Ja omaetuni on mukana, jos opetusjärjestelmää kehitetään
kaikille oppilaille, pitäisi jäädä aikaa, ymmärtää maksimikritisoimalla prujut läpi. ei ainoastaan myöhemmissä opinnoissa. voihan sitä olla edes vähän sitä kritisointia
matikkaälyllä ymmärrät omaa ja toisen matikkatekstiä. luovuudella teet uutta matikkaa, jos sinulla on myös matikkaälyä edes vähän. ja sitä helpommaksi sen tekeminen tulee, jos sinulla on molempia enemmän kuin ennen.
eli, vaikka olisi massiivisesesti luovuutta, silti kestää varmasti aikaa matikassa kritisoida sitä parhain päin, koska logiikkka rakentuu osaksi luovuudesta, osaksi matikkaälystä matemaattisessa todistamistaidossa.
tuli mieleen, että luennolla ei ehdi paljoa kritisoida väitteitä, vaikka ne olisi prujussa, koska luennoitsijan puhe häiritsee ja myös oma keskittyminen keskittyy ainakin osaksi luennoitsijan puheeseen.
omassa kodissa tai vaikka kirjaston opintosalissa ehtii niin paljon kuin haluttaa, lukea kriittisesti prujua. jos on vähän luovuutta, ei osaa kritisoida,
mutta jos tällä vähän luovalla ihmisellä on melko paljon tai paljon matikkaälyä, matikan kurssien läpikäyminen menee nopeasti eteenpäin; 2 syystä: hän ei jää kritisoimaan prujun väitteitä ja koska ymmärtää taitavasti prujun tekijän väitteitä.
mutta menestynyt kritisointi jättäisi menestyneen opiskelun paljon paremmin mieleen kuin menestynyt älykäs prujun tekijän väitteiden ymmärtäminen, koska
tämä luova oppilas ei epäilisi yhtään omia keksimiäänsä väitteitä, joiden uskoo olevan tosia. prujun tekijän väitteitä älykäs, ei-luova oppilas epäilisi enemmän
On harmillista, että prujuissa esitetyt todistukset ovat joskus lyhyitä ja sisältävät nokkelia temppuja. Tulosten alkuperäiset todistukset taas voivat olla pidempiä ja niin selkeitä, että jokainen tajuaa. Todistuksien loogisen päättelyn seuraaminen voi olla helppoa, ja helposti voi jopa oppia todistuksia ulkoa, mutta siitä huolimatta voi jäädä epäselväksi, että miksi todistus todistaa annetun väitteen.
Kannattaa siis todistusta lukiessa olla aina kriittinen ja miettiä, että "mistä tämä tulee?" ja "mitä tämä välivaihe oikeastaan tarkoittaa ja miksi se on välttämätön?"