Olen 49 vuotias betonialanyrittäjä.
Kuten työterveyslääkäri totesi olen viimeinen "jäänne" sukupolvista jotka tekivät raskaita töitä jo lapsena .
Alun toisella kymmenellä lastasimme 50kg lannoitesäkkejä junavaunusta kärryyn (12t) ja autettiin vielä naapurin isännälle siinä sivussa kuorma.
Moottorisaha ja metsähommat tulivat myös tutuiksi.
Sähköhommia jonkin verran 80 luvun alkupuolella ja sen jälkeen jakeluautokuskina.
Sieltä työ vei Volvon tehtaalle mutta ½ vuoden jälkeen lähdin Norjaan telakalle tekemään 12 tuntisia työvuoroja.
vuodenvaihteessa 87/88 aloin betonihommiin joita olen tehnyt tähän saakka.
Nyt tuo työhistoria alkaa tuntua, olkapäät väljennetty, Ac nivelet kipeytyvät ja rutisevat (todettu kulumia), molemmissa lonkissa alkava rappeuma mutta kivulias, polvet aina rutisseet ja ajoittain kipeytyneet mutta nyt jatkuvaa kipua.
Uutena vaivana niskakivut jotka vetävät hartiat jumiin.
Olkapään hoitona aloitin tulehduskipulääkkeet sekä tramalin syönnin, noilla lääkkeillä mennään edelleen vajaa 2 vuotta myöhemmin.
Tramalin menekki riippuu työpäivistä (150mg - 600mg).
Jatkuva väsymys kun yöt ovat vaikeita kun paikkoja kolottaa.
Olen alkanut kypsyä ajatukselle työkyvyttömyyseläkkeestä, mutta lääkärin mielestä olen väärän ikäinen.
Onko edessä uudelleenkoulutusrumba ja mihin ammattiin enään soveltuisisin ja kuka palkkaisi raihnaisen 50 vuotiaan?
Onko ainoa vaihtoehto jatkaa kipujen, väsymyksen ja pillerihuurujen kanssa eteenpäin?
Kuten työterveyslääkäri totesi olen viimeinen "jäänne" sukupolvista jotka tekivät raskaita töitä jo lapsena .
Alun toisella kymmenellä lastasimme 50kg lannoitesäkkejä junavaunusta kärryyn (12t) ja autettiin vielä naapurin isännälle siinä sivussa kuorma.
Moottorisaha ja metsähommat tulivat myös tutuiksi.
Sähköhommia jonkin verran 80 luvun alkupuolella ja sen jälkeen jakeluautokuskina.
Sieltä työ vei Volvon tehtaalle mutta ½ vuoden jälkeen lähdin Norjaan telakalle tekemään 12 tuntisia työvuoroja.
vuodenvaihteessa 87/88 aloin betonihommiin joita olen tehnyt tähän saakka.
Nyt tuo työhistoria alkaa tuntua, olkapäät väljennetty, Ac nivelet kipeytyvät ja rutisevat (todettu kulumia), molemmissa lonkissa alkava rappeuma mutta kivulias, polvet aina rutisseet ja ajoittain kipeytyneet mutta nyt jatkuvaa kipua.
Uutena vaivana niskakivut jotka vetävät hartiat jumiin.
Olkapään hoitona aloitin tulehduskipulääkkeet sekä tramalin syönnin, noilla lääkkeillä mennään edelleen vajaa 2 vuotta myöhemmin.
Tramalin menekki riippuu työpäivistä (150mg - 600mg).
Jatkuva väsymys kun yöt ovat vaikeita kun paikkoja kolottaa.
Olen alkanut kypsyä ajatukselle työkyvyttömyyseläkkeestä, mutta lääkärin mielestä olen väärän ikäinen.
Onko edessä uudelleenkoulutusrumba ja mihin ammattiin enään soveltuisisin ja kuka palkkaisi raihnaisen 50 vuotiaan?
Onko ainoa vaihtoehto jatkaa kipujen, väsymyksen ja pillerihuurujen kanssa eteenpäin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vaikuttaa kyllä siltä että työt ovat tehty. Ei se ikä sitä ratkaise vaan terveys ja kunto. Kun virut vuoden päivät sairauspäivärahalla, niin eiköhän eläkeautuus ala häämöttää. Toivotaan että levossa kivut alkaisivat sen verran helpottaa, että oleminen tuntuisi elämisen arvoiselta.
No just ne työt on varmasti tehty.
Eläkeiästä jne voi kirjoittaa vaikka kuinka paljon, tullut kyllä kirjoitettuakin paljon. Täsmälleen samaa mieltä tossa jonkun edellisen kirjoittajan kanssa siitä, duunit kunnon mukaan, ei ikävuosien. Ja tässä omakohtaisiakin kokemuksia aiheesta, vielä enenpi kaikenlaista, mitä näyttänyt tutuilla tapahtuneen.
Kaks linjausta ihmisillä. Jotkut ei halua ikinä eläkkeelle ja jotkut koittaa keinolla millä tahansa päästä eläkkeelle. Ite en ole eläkkeellä, en joihinkin duuneihin, mitä aikanaan tehnyt pystyisi enää, kehitellyt muuta. Ja jotkut joutuu eläkkeelle, kun niistä ei ole enää mihinkään. Sitten kolmas, kuitenkin ehkä yleisin ryhmä, just toi ryhmä, jotka hinkuu tekosyitten takia eläkkeelle- Näillä uleensä mun käsityksen mukaan todelliset syyt asiaan ihan muut. Oasa nyt ei saa töitä enään mitenkään, tienaisivat paremmin eläkkeellä, kuin työmarkkinatuella. Lorvikatarri ei ole harvinainen syy sekään.
Ja samaan aikaan on valtava määrä ihisiä, jotka pystyis töihin ja ois halukkaita tekeenkin, mutta net nyt vaan on työttämiä, koska ei saa töitä. Suomessa enenpi ihmisiä, kuin niille töitä, ihan fakta. Sinällään hieno tilanne, kurjaahan se olisi, jos töitä jäisi tekemättä tekijöiden puutteen takia. En nyt mitenkään kohdista sanojani thaimaalaisiin marjanpoimijoihin viitaten. Mutta kumma homma, kortisto täynnä nuoria ja terveitä ihmisiä ja marjanpoimijat tuodaan ulkomailta.
Että valitset sitten, alatko tunkemaan sairiseläkkeelle, vaiko hankkimaan duunin, mikä voi onnistua ja mihin pystyt ja mitä vieläpä on mahdollista noin niinkuin saadakin. Epäselvään tilanteeseen ei kovin pitkäksi aikaa pillereiden varassa kannata jäädä.
Sellanen oma mielipide. Jos joudut/pääset eläkkeelle. Mitäs sitten ? Kun sitä miettii aikansa, helpolla alkaa ajatukset pyörimään siinä, mitähän tässä vois kuitenkin tehdä. Jälkimmäinen vaihtoehto voi ola taloudellisestikin paljon parempi vaihtoehto. Sen mainitsemasi "koulutusrumban" joudut kokolailla varmasti käymään läpi joka tapauksessa. Että siihen kannattais ehkä panostaa eniten, että koittaa selvitellä otelleen omat mahdollisuutensa. Etenkin omat kykynsä. Monilla kovin kalkkeutunut käsitys itsestään ja toisekseen nykyajan työelämästä.
Nopeesti pari varmaa täppiä. Ala koodaamaan tietokonepelejä, ala heavymuusikoksi tai perehdy pörssikeinotteluun :DDD
Jaa, mitäkö mä teen? Mitä se sulle kuuluu.
Mutta sitä korostan, elämä jatkuu eläkepäätöksen jälkeenkin. Miehen keskimääräinen elinikä suomessa on jotain 75 vuotta. Koska olet alla viidenkympin, mitä hittoa meinaat puuhastella seuraavan neljännesvuosisadan?
=DW=
Näinkö se menee, kohta 40 vuotta työelämää takana ja vielä pitäs kymmenen vuotta työelämässä jaksaa ja sitten saa olla n.10 vuotta eläkkeellä ennen kun kuolee. Siinäkö se elämämä oli, kateeks käy työttömiä.
Meillä on tämä yksi elämä täällä.enkä kyllä uhraa sitä työelämälle olen vähän reilu 50v tekemistä minulla riittää työelämän ulkopuolellakin sukuni geenit ovat.pitkäikäisiä.joten toivoisin että elän mahdollisimman vanhaksi .ja huom terveenä jos luoja suo.pidän huolta itsestäni.en läträä alkoholilla
En tupakoi yritän välttää stressiä koska se vie hautaan .liikun sopivasti en ole himourheilija paino on kurissa.nukun hyvin koska se on kaiken terveyden lähtökohta..minulla on kivoja harrastuksia viihdyn myös luonnossa.muutama hyvä ystävä .elän aika vaatimatonta elämää harrastukset ei ole kalliita.nuorena vietin railakasta elämää elämä opetti kantapään kautta rahan käytön.olen myös itse päättänyt minkä verran teen töitä jo viimeiset 20v eläke ei tule olemaan suuri mutta luotan että pärjään olen tähänkin asti pärjännyt.parisuhteeni voi hyvin.ja sitten yksi tärkeä neuvo vaikka en ketään halua opettaa ihmiset luottaa ihan liikaa ulkopuolisten asiantuntijoiden mielipiteeseen.he muka tietää sinulle on parasta ei muuten tiedä.varsinkin poliitikot yrittää jallittaa että töitä vaan hautaan asti .päättäjien todellinen motiivi on että duunarilta kaikki hyöty ja sit hautaan näin se menee kestävyys vajeet on keksittyä fuulaa he ovat huolissaan vain kuka heidän ylisuuret eläkkeet maksaa.koska kapitalismi perustuu keinotteluun.minä en sitä kakkua kasvata vaan otan itsekin siitä siivun.katainen sanoi kerran älä kysy mitä yhteiskunta sinulle antaa vaan mitä sinä annat yhteiskunnalle.okei jos porvarit itse olisi jäämässä eläkkeelle jopa 70 tai vanhempana kun kevyttä työtä tekevät turvan pieksäminen kun ei väsytä kuin poskilihaksia.niin saattaisin harkita asiaa .vaan kun he vetävät itse välistä joka jumalan asiassa ja röyhkeesti viela kaiken lisäksi korruptio rehotta siinä kuin muuallakin euroopassa se on vain piilo sellaista .tässä maassa ei ole enää sellaista kuon ammatti ylpeys työ elämä on pelkää bluffia tänä päivänä joten.otin elämän omiin käsiin enkä anna minkään aivopestä itteäni.
Puhut asiaa.
Kokonaan en jaksanut lukea, mutta juttusi alkuosa oli samanlaista kuin eräällä entisellä työkaverillani.
Hänkin eli terveellisesti. Järsi porkkanaa siinä kun minä halpalenkkiä. Pelasi pörssipeliä ja menestyi siinä niin hyvin, että 50 täytettyään jäi pois työelämästä voidakseen täysipainoisesti elää terveellistä elämää. Kävi mm vähintään kahdesti päivässä lenkillä. Syksyllä meren jäädyttyä alkoi luistella pitkiäkin matkoja. Eräänä päivänä luisteli sellaisessa paikassa, missä eilen vielä oli sulaa. Rannalta joku näki ja kertoman mukaan saatiin ylös 20 minuutissa. Kuoli tajuihinsa tulematta muutaman päivän päästä sairaalassa.
Näin päättyi tämä hyvin suunniteltu terveellinen elämä.
Oli toinenkin tapaus. Siivooja kulki työssä muutaman vuoden senkin jälkeen, kun olisi eläkkeelle päässyt saadakseen isomman eläkkeen. Jäi sitten aikanaan sille isommalle eläkkeelle. Kuolema tuli 3 kuukauden päästä.
Kannatti ahnehtia?
Esimerkkejä monenlaisia.
Itelläkin useita, joista vois kirjoittaa. Eniten jotenkin tympii tollaset tapaturmat. Ja niitä sattuu just urheilessa ja muussa vapaa-ajanhommassa paljon. Ja on itelläkin lenkkipolulle kuollut luokkakaveri, se ei edes suunnitellut eläköitymistä ja eli terveellisesti, se vaan sai sydärin lenkillä. Ja yhden kaverin faija kuoli kirjaimellisesti saappaat jalassa. Pachatunkion päälle lantaa luodessaan, sitä kun eläkeläisellä on aikaa tehdä kaikenlaista.
Mua vaan jotenkin aovan valtavasti ärsyttää tämä työelämän erottaminen muusta elämästä. Kaikki jaottelee ihmiselon osiin, lapsuus, opiskelu, työikä, eläkeikä. Kun ei se elämä ihan noin mene. OK. lapsia kaikki on ja käy kouluakin. Mutta aikuisiällä, eletään vaan elämää. Monet höpisee eläkkeelle jämisestä, samaan hengenvetoon valittavat eläkkeiden pienuudestä. Ja jokainen ihan varmasti tekee ns. eläkkeelle jäätyään vielä vaikka kuinka paljon kaikenlaista, monet tekevät töitä, ihan rahaa vastaan, osa virallisesti ja erittäin monet pimeästi. Miten pieä työ muuten tukee yhteiskuntaa ja auttaa eläkkeitten maksamiseen, sekä terveydenhuollon turvaamiseen vanhuksille?
Siis pesujuttu mun mielestä on, tavallaan kukaan ei koskaa jää millekkään hiton eläkkeelle, elämä vaan muuttuu ja samaten asiat, joita tekee elämässään.
Pakko kai taas mainita Donner. Kundi yli 80. On juu virallisesti eläkkeellä. Mutta sattuu olemaan kansanedustajana, kirjoittaa kirjaa, tekee muuten elokuvaakin. Ja samalla sairastaa vaihteksi keuhkosyöpää. Että jotain tollasta elämää mä pidän elämisen arvoisena. En sitä, että jollain tekosyyllä jää mahdollisimman nuorena eläkeläisenä elelemään yhteiskunnan siivellä loispummina.
Toistan aloittajalle. Kun jäät eläkkeelle, mitä sitten?
=DW=
Juu en minä kotia makaamaan aikonut jäädä.
Yrittäjänä voi jatkaa työkyvyttömyyseläkkeelläkin, 40% saa jopa tienatakkin elääkkeen lisäksi.
Tuskin mulla tekeminen loppuisi, saisi vain vähennettyä näitä lääkkeitä kun ei ole pakko lähteä raskaisiin valuhommiin.
Tuo DW ei vaan tiedä mitään näistä raskaista ja oikeista töistä. Siksi on niin helppoa tietsikalla näpytellä neuvoja siitä kuinka muiden kuuluisi elää. Meitä on joka lähtöön.
"Kuolema tuli 3 kuukauden päästä. Kannatti ahnehtia?"
Siivoojaa asia tuskin enään kiinnosti..........
Just.
En ala tarkemmin selittelemään ja muka vakuuttelemaan elän historiani, tahi työ historiaani. Mutta packataikko on tuttu, saha ja kirves, rakvaattorilla ajaminenkin, erilaiset graafisen teollisuuden koneet, metalliteollisuuden koneet myös, meinasi unohtua muuten käsityönä tehtävät työt.
Katos penikka, meitsi ollut niin monessa, raakasta maataloustyötä raskaisiin oman alani suunnittelutöihin. Olen aivan varma, että suomessa ei tällaista kokemusta työstä monella ole.
Noin mainiten. Mua huvitta sanonta "oikeat työt". Menes kuules etsiin jostain duunipaikkaa, missä ois niinkuin tarjolla töitä tyypille, joka osaa kaivaa lapiolla ojaa , tai tyypille, joka osaa kirveellä kaataa puun. Aika vähissä on duunit "oikeaa työtä"- tekeville :DD
=DW=
Itse pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle 49- vuotiaana eli reilu vuosi sitten. Nyt puhkesi diabetes. Että kyllä eläkkeelle pääsee kun ei voi/pysty tekemään itselleen sopivaa ansiotyötä.
Sulla muuten erittäin hieno ja muutenkin tärkeä sana kommentissasi.
"ansiotyö"
Just toi on tavallaan san, mitä inhoan. Olemassa monenlaisia töitä. Kotityö, lastenhoitotyö, palkkatyö, vapaahtoistyö, sivutyö, vaikkapa nyt suoli24 ilmaiseksi tehtävä "luotsi" työ.
Kaikki on vaan duunia, se mun mielipide. Sellainen vanhakantainen palkkatyö tarkoittaa periaatteessa, käytännössä ja ihan ajatuksenakin sen, duunista saa elannon. Haloo, suomessa puhutaan metsästyksestä tai kalastamisesta "harrastuksina" Jossain päin ,aapalloa ne on duunia, millä hankitaan ravintoa elämiseen.
Kuka hitto tarvii formuloita tai jääkiekkoa elämisen takia?? Siinä muuten kysymys, mitä pitäis ihmisen osata miettiä. Jääkiekkoilija, auton renkaitten valmistaja, tenniskenttien ylläpitäjä, kaikki ne saa elantonsa työstään.
Leipää ja sirkushuveja. Ensimmäistä ilman kuolee, ilman toista ehkä tylsempää, mutta pysyy elossa niinkin.
Mutta kandeis tosiaan kaikkien ihmisten mittiä, mitä ihan periaatteesakin sana "työ" tarkoittaa.
=DW=
Ansiotyö, juu sehän se on se määritelmä.
Jos muutkin työt lasketaan mukaan niin olen alle 50 vuotiaana tehnyt jo lähes 40 vuotta töitä.
Toiset lähti oulun jälkeen pelaamaan ja huvittelemaan, minä vaihdoin työkamppeet päälle ja aloin halkohommiin.
Viikonloppuisin monesti kaadettiin metsässä puita, kesälomat meni kanssa töiden merkeissä.
Täyttäisin jo reippaasti "työnsankarin" kriteerit.
No jospa lakaisin katsoa mitä mahdollisuuksia on työkyvyttömyyseläkkeelle.