mun sisko-ja velipuoli on aina ollu mulle sisko ja veli, ei mitään puoli-sanoja! mä loukkaannun aina jos joku puhuu et sun siskopuoli sitä ja tätä. mä oon aina et 'se on sisko!' mut se taas johtuu siitä et mä rakastan niitä niin paljon. mut nyt ku mä oon vähän vanhempi (15) nii mä alan miettiin asioita toisella tavalla. ne kaks on toisilleen ihan oikeest sisko ja veli, et niillä ei oo sitä puoli-sanaa siellä muutenkaa. ne asu lapsuuden yhes, mä en oo ikinä asunu niiden kaa muuta ku viikonloppuja ku olin pieni. nykyään ne käy jotai kerran vuodessa tyylii. ne asuu samalla seudulla keskenään ja näkee usein. sisko sai just lapsen ja valitsi veljen sen kummiks. ahdistaa enkä tajuu mistä tää on yhtäkkiä tullu! neuvoja pliis! musta tuntuu et ne ei enää rakasta mua, tai että ei oo koskaa rakastanukkaa, ehkä mä olin niille vaa ärsyttävä pikku kakara pienenä!! :'(
tunnen itseni hylätyksi
teenlove
81065
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Moi!
Tottakai voit rakastaa niitä kuin oikeaa siskoa ja veljeä. Siksi susta tuntuukin niin pahalta, ettet ole läheinen niiden kanssa. Ei oo kiva tuntea itseään ulkopuoliseksi.
Ehkä sun sisko ja veli on paljon sua vanhempia ja viettää siksikin enemmän aikaansa toistensa kanssa. Siinä tapauksessa tilanne voi vähitellen helpottua. Toisaalta sekin voi auttaa, että otat useammin yhteyttä siskoosi ja veljeesi.
Kyllä ne sinuu vieläkin rakastaa!!!Miul on iso sisko joka on oikeesti miulle ns.sisko puoli,mut en oo ikinä pitänyt häntä puolikkaana ja oon sanonu sen hänelle ja myös sanonu hänelle,että rakastan häntä samalla tavalla,kun kahta pikku siskoani ja siint päiväst lähtii ollaa aina nähty,soiteltu ja kirjoteltu.Mitä jos menisit puhumaan siun siskolle ja veljelle,et siul on "ulkopuolinen" olo?...Miust tuntuu et huö kax voi ainoastaa ymmärtää ja auttaa siun oloa.Love u...
Ole onnekas, että olet saanut edes "puolikkaan". Minäkin haaveilin, että olisin saanut siskon tai edes puolikkaan, mutta en kumpaakaan. Arvaa onko orpo ole, kun kaverit näyttää kuvia sisaruksistaan ja kertoo käyvänsä mm. jouluna siskolla kylässä. Ennen odotin aina hammasta purren, että ens jouluna minullakin on "joku" mutta ei ollut koskaan. Nyt en erityisemmin pidä joulusta mm. em. syystä.
Silloin haaveilin että olisi ollut kaveri omasta takaa. Joten olkaapa onnellisia joilla on edes se "puolikas".
Onkos muita yksinäisiä?
Hauskaa syksyn jatkoa!
tottakai ne sua rakastaa. kysy vaikk vanhemmiltas...
Ei sillä ole mitään väliä, miltä teidän välit näyttää jossain "tosiasioiden" valossa. Eikä ne ns. tosiasiat edes ole niin t´tosia ku ne mitä te oikeasti merkitsette toisillenne. Puoli-veli voi olla yhtä rakas ku sisko tai paras kaveri, mitään väliä millä nimellä sitä ihanaa ihmistä kutsuu..
No mulla on kans 2sisko(puolta) ja 2veli(puolta)
Ja mä rakastan kans niit ihan kun oikeit, ja se tosiaan rassaa kun joku sanoo että se sun siskopuoles blaa blaa.. Ja sama juttu kun mun isällä on uusi nainen, niin mun kamut kutsuu sitä mun äitipuoleks vaikkei se oo millään lailla mun äitipuoli, saatikka sitten äiti!
On kaksi oikeeta veljeä ja yks sisko, no velipuolia on kolme kappaletta, mutta mä vihaan niitä. Voi olla että koska isä on sama ne on täys veljiä mutta ikinä en niitä suostu siksi kutsumaan. Mun mielestä ne on huoran penikoita joiden äiti vei multa isän....17v ilman isää...just because of some bitch......
Moi, teenlove.
Jos saan sanoa, mullakin on joskus tunne, et kukaan ei välitä... mulla on pikkubroidi, ja se saa kaiken huomion, koska sattuu olemaan pienikokoinen. Mua ei huomata ja oon ihan yx lysti kaikille. Koulussaki mua syrjitään ja hyljeksitää.
Toivottavasti kestät minua paremmin,
T. *LoveHim*