koira puree ja näykkii

Johdonmukainen kieltäminen, muuta ei juurikaan ole tehtävissä. Luulis muutamien viikkojen päästä alkavan helpottaa.

kun koira aloittaa älä huomaa sitä lähde pois älä kiinnitä koiraan vähän aikaa huomiota vaikka se roikkuu housun lahkeissa. kun koira irrottaa kehu ja lykkää vaikka lelu suuhun. toinen tehokas tapa toimii ainakin meillä suihkuta vesipullolla naamaan! ONNEA

Onneksi olkoon sinulla on noutajanpentu ja noutajan pennut purevat. Lieko sillä jotain tekemistä sen kanssa että ovat metsästyskoiria...

Ei tuo ole mitenkään epänormaalia, pennulle pitää vain opettaa että se sattuu ja niin ei tehdä. Minun tollerini kohdalla se vaati johdonmukaisuutta ja aikaa ihan älyttömästi.
Sekä puuhastelua, metsälenkkejä, istumaan/maahan menon opettelua, damin hakua ym pikkuista hauskaa joka tehdään leikin varjolla. Pentu sai purettua energiaa sillä tavalla. Esim pieni verijäljen seuraamien oli ja on edelleen maailman hauskinta puuhaa ja sen jälkeen se on kauan poikki.

Eli pidä huoli että pentu ei pure sen vuoksi että se on turhautunut.

Eli leikki loppuu kun pentu puree, se että alkaa kieltämään ja niskasta repimään tarkoittaa pennulle sitä että se saa sen huomion tai leikkikaverin mitä se haluaa eli parasta on olla huomiomatta. Jos se puree jalkoja ja käsiä niin itse tein niin että menin toiseen huoneeseen ja pentu jäi toiselle puolelle, yksin jääminen on pennulle kauhea rangaistus

Älä kuvittele, että pureminen loppuu itsestään. Sinun on opetettava, että pureminen ei ole sallittua. Vastahyökkäyksenä voit nipistää koiraa korvasta, sillä korva on koiralle herkkä kohta. Ole kärsivällinen ja kiellä koiraa jämäkästi.
Kun oma koirani oli penikka, se yritti muutaman kerran purra käsiäni. Homma loppui kuitenkin siihen, sillä joka kerta tungin käteni syvemmälle koiran suuhun, jolloin pureminen ei pennusta enää ollutkaan hauskaa.

meillä puremisvimmaan auttoi juuri tuo käden syvemmälle työntäminen: jos pentu nappasi esim. ranteesta kiinni painoin ranteen pennun suuta vasten ja se irroitti. sitten paljon kehuja.
leikkiessä annoin aluksi purra hihaa leikin aikana (opetin myöhemmin että vain leluja saa purra), mutta leikki loppui aina rauhoittelevaan silittelyyn ja kehumiseen kun pentu ei enää yrittänyt riehua.

Meillä myös 13vko oleva labradorinnoutaja. Aluksi ajattelin että mitä tästä mahtaa tulla, koiralla oli kova vietti näykkiä varsinkin korvia ja varpaita. Latelin pienelle pennulle ei sanaa ihan kuin se sen ymmärtäisi 😂 Kerran huomasin pennun istuvan meidän pienimmän lapsen vieressä sen näköisenä että kohta näykkää. Samalla sekunnilla kun koitti näykätä nappasin koiran kiinni ja murahdin OIKEASTI kunnolla. Pentu heittäytyi selälleen ja pysyi siinä kunnes käänsin katseeni pois. Asia meni tällä perille. Toki edelleen kiellän, murahtaminen on luonnollisin tapa koiralle, niin ne keskenäänkin kommunikoi mikäli jokin ei ole sallittua ja sattuu. Tytön sukat ovat olleet vielä sellainen houkutus joka laittaa kiskomaan sukat jalasta mutta koitan pitää silmät selässä ja antaa palautteen sillä samalla sekunnilla kun jotain tapahtuu, muuten koira ei osaa yhdistää mikä oli kiellettyä. Monet käskee törkätä luun suuhun vaihtokauppana puremiseen, mielestäni tämä on huono kikka. Tällähän koira oppii vain että pahoja tekemällä saa palkkion ja jatkaa puremista. Huomiotta jättäminen ja varsinkin jämäkkyys siinä mitä tekee on valttia. Koira oppii oman asemansa laumassa ja luottaa enemmän omistajaan joka on johdonmukainen ja jonka käyttäytymistä koira oppii seuraamaan ilman pelkoa huonosta kohtelusta. Onnea lappiksesi koulutukseen, huomannut olen että vaativat paljon tekemistä ja huomiota mutta uskon ainakin omalla kohdalla että tästä meidän perheen termiitistäkin vielä tulee kaikin puolin kelpo koira.

Istellä bokseri jota koulutinkin -90luvulla. Samanlaista uhmaa oli näykkimiselle ja ilmeisemmin monilla koirilla vastaavaa on eli uhmaikä. Itse ratkaisin isännyyden että poskista kiinni ja jämäkkä EI. Minkäälaista lyömistä ei saa tehdä mutta ojentaa näin onnistuin hyvin. Kyllä sitä lumihangessa talvella mentiin muistan. Tuo autoi hyvin.

pureminen pitää karsia jo pentuna pois! tiukka kieltäminen ja alaleuvasta pieni puristus, sen verran että tuntuu koirasta epämiellyttävältä. kun on kieli välissä niin jo pieni puristus tuntuu. muutaman kerran jälkeen pureminen loppuu.
hyökkäily ja näykkiminen on pentujen normaalia leikkiä mutta ihmisiin ja varsinkin lapsiin kohdistetut puremiset pitää karsia välittömästi pois!

Mun 12-viikkoisella labmixillä on pahin purentavaihe käynnissä hampaiden vaihtuessa... Opetin alusta alkaen "jätä" -sanan, ja sitä pentu kyllä tottelee. Meillä toimi positiivinen vahvistaminen toivottuun käytökseen ja käskyjen noudattamiseen. Anna palkka ja kehu välittömästi koiran luopuessa ja totellessa. Jos muutamasta "jätä" -käskystä huolimatta ei näytä menevän perille, vie koira jäähylle rauhoittumaan. Jäähyltä ei missään nimessä pääse vinkumalla tai haukkumalla, vaan vasta rauhoittumalla. Komentamishaukkumiseen ja - näykkimiseen toimi kylmän viileä ignoraminen, selän kääntäminen ja paikalta poistuminen. Taas, huomiota saa heti, kun rauhoittuu. Jos nämäkään taktiikat eivät auta muistan, että edelliselle koiralle toimi etikan/sitruunamehun/hiuslakan valelu ranteisiin, hihoihin ja lahkeisiin. Olin 4-vuotias edellisen koiran ollessa pentuiässä ja mieleen on jäänyt se, kuinka haistiin pistävältä etikalta pari viikkoa, mutta se kannatti, koska pureminen loppui parin viikon jälkeen.