Reivaus, missä mättää?

Kuinka itse etenet vastaavissa olosuhteissa vastatuuleen?

...---... kirjoitti:

Kuinka itse etenet vastaavissa olosuhteissa vastatuuleen?

Iso pohjaan ja max latistus. Keulassa vähemmän rättiä. Ja saaristossa tarvittaessa koneella. Mutta se ei ole jutun pointti.

Ei tuonne yli 12 ms tuuliin viitsi edes miehistöä raahata mukaan kryssimään. Ei se ole mukavaa vaikka vene kulkisikin. Varmin tapa avioeroon tai karkottaa lapset 'isin' harrastuksen parista.

Reittejä voi myös suunnitella etukäteen ja veneen voi tarpeen mukaan jättää jonnekin julkisten varrelle. Näin on tehty meillä monesti. Vaikka kyllä kulkisi.

9+19 kirjoitti:

Iso pohjaan ja max latistus. Keulassa vähemmän rättiä. Ja saaristossa tarvittaessa koneella. Mutta se ei ole jutun pointti.

Ei tuonne yli 12 ms tuuliin viitsi edes miehistöä raahata mukaan kryssimään. Ei se ole mukavaa vaikka vene kulkisikin. Varmin tapa avioeroon tai karkottaa lapset 'isin' harrastuksen parista.

Reittejä voi myös suunnitella etukäteen ja veneen voi tarpeen mukaan jättää jonnekin julkisten varrelle. Näin on tehty meillä monesti. Vaikka kyllä kulkisi.

Lue lisää

Tuuli oli 11-12 m/s. Ei yli 12 m/s. Pitäisi olla ihan vielä kryssituuli, vaikka, jos huomasit, ei enää mentykään siinä vaiheessa täyttä luovikulmaa. Ja oltiin tultu ihan kivasti 4 tuntia 9 m/s tuulessa täyttä kryssiä.

Reitinsuunnittelun ja muun perheneuvonnan osalta jätän kommentoimatta, koska se on ongelman kannalta irrelevanttia :D

Pakko on kuitenkin todeta, että yksin en tullut, mutta se auttaa kovasti, että emäntä ja isäntä ovat samaa hulluusastetta. Lapsemme ovat jo maailmalla.

...---... kirjoitti:

Tuuli oli 11-12 m/s. Ei yli 12 m/s. Pitäisi olla ihan vielä kryssituuli, vaikka, jos huomasit, ei enää mentykään siinä vaiheessa täyttä luovikulmaa. Ja oltiin tultu ihan kivasti 4 tuntia 9 m/s tuulessa täyttä kryssiä.

Reitinsuunnittelun ja muun perheneuvonnan osalta jätän kommentoimatta, koska se on ongelman kannalta irrelevanttia :D

Pakko on kuitenkin todeta, että yksin en tullut, mutta se auttaa kovasti, että emäntä ja isäntä ovat samaa hulluusastetta. Lapsemme ovat jo maailmalla.

Lue lisää

Jos mittarin näyttämä keskituuli on 11-12 niin puuskaa tulee erityisesti saaristossa jo helposti 13-15 ms. Onko sinulla puuskasuodatus mittarissa millä asetuksella?

Mutta ei kait siinä mitään jos on kivaa :)...

Ei ole oikeaa eikä väärää, muutaman kauhutarinan tosin olen katsellut vierestä. Ja jälkikäteen kipparia harmittaa, kun yksinpurjehtijan ura tienattuna...

20+13 kirjoitti:

Jos mittarin näyttämä keskituuli on 11-12 niin puuskaa tulee erityisesti saaristossa jo helposti 13-15 ms. Onko sinulla puuskasuodatus mittarissa millä asetuksella?

Mutta ei kait siinä mitään jos on kivaa :)...

Ei ole oikeaa eikä väärää, muutaman kauhutarinan tosin olen katsellut vierestä. Ja jälkikäteen kipparia harmittaa, kun yksinpurjehtijan ura tienattuna...

Lue lisää

On suodatus, en muista nyt aikavakiota, mutta sekä lokissa, että tuulennopeudessa on joku aikavakio, jolla saa suodatettua pois pahimmat heittelyt. LOL.

9+19 kirjoitti:

Iso pohjaan ja max latistus. Keulassa vähemmän rättiä. Ja saaristossa tarvittaessa koneella. Mutta se ei ole jutun pointti.

Ei tuonne yli 12 ms tuuliin viitsi edes miehistöä raahata mukaan kryssimään. Ei se ole mukavaa vaikka vene kulkisikin. Varmin tapa avioeroon tai karkottaa lapset 'isin' harrastuksen parista.

Reittejä voi myös suunnitella etukäteen ja veneen voi tarpeen mukaan jättää jonnekin julkisten varrelle. Näin on tehty meillä monesti. Vaikka kyllä kulkisi.

Lue lisää

Oman kokemukseni perusteella pidän nimimerkki 9 19 käsityksiä outoina: "yli 12 ms tuuliin viitsi edes miehistöä raahata mukaan kryssimään….Varmin tapa avioeroon.. Reitin voi suunnitella etukäteen..." jne.

Perheeni kanssa purjehtiessa sattui silloin tällöin kovaa kryssiä mm. Skagerrakin ja Pohjanmeren ylityksissä sekä Itämeren avomerikisoissa. Seuraus ei ollut avioero, vaan se, että lapset halusivat optarin. Myöhemmin poika hankki oman veneen ja kilpailee nykyisin ahkerasti sekä purjehtii matkapurjehduksia oman perheensä kanssa. Vaimon kanssa lähdettiin valtamerille. Pojanpojat odottelevat jo nyt kevättä, että pääsisivät taas merelle. Edes satunnainen meritauti ei ole ollut innostuksen esteenä.

Tietysti perheelle aiheuttaa kauhun hetkiä, jos vene ei ole kipparin hallinnassa. Veneissä ja purjeissakin on eroja. Kovan tuulen kryssiä olisi syytä harjoitella oman veneen ominaisuuksien oppimiseksi (viesteissään Joakim jo antoi päteviä ohjeita purjetrimmistä).
Kun tuulta ja aallokkoa on tarpeeksi, apumoottori ei välttämättä jaksa puskea niitä vastaan. Jos olet tulossa vaikkapa Gotlannista Hankoa kohti ja kova vastatuuli iskee 15 nm päässä Morgonlandetista, kryssitkö vai käännytkö takaisin? Mitä perhe tykkää, jos kryssin vaihtoehtona jäät merelle vielä seuraavaksikin yöksi?
Myrskyfokka välistaagissa ja kolmosreivi isossa voi olla hyvä ratkaisu kovan tuulen kryssissä ( navakka tuuli=8-13 m/ keskituuli, kova tuuli =14-20 m/s).

m-fokka + 3.reivi ? kirjoitti:

Oman kokemukseni perusteella pidän nimimerkki 9 19 käsityksiä outoina: "yli 12 ms tuuliin viitsi edes miehistöä raahata mukaan kryssimään….Varmin tapa avioeroon.. Reitin voi suunnitella etukäteen..." jne.

Perheeni kanssa purjehtiessa sattui silloin tällöin kovaa kryssiä mm. Skagerrakin ja Pohjanmeren ylityksissä sekä Itämeren avomerikisoissa. Seuraus ei ollut avioero, vaan se, että lapset halusivat optarin. Myöhemmin poika hankki oman veneen ja kilpailee nykyisin ahkerasti sekä purjehtii matkapurjehduksia oman perheensä kanssa. Vaimon kanssa lähdettiin valtamerille. Pojanpojat odottelevat jo nyt kevättä, että pääsisivät taas merelle. Edes satunnainen meritauti ei ole ollut innostuksen esteenä.

Tietysti perheelle aiheuttaa kauhun hetkiä, jos vene ei ole kipparin hallinnassa. Veneissä ja purjeissakin on eroja. Kovan tuulen kryssiä olisi syytä harjoitella oman veneen ominaisuuksien oppimiseksi (viesteissään Joakim jo antoi päteviä ohjeita purjetrimmistä).
Kun tuulta ja aallokkoa on tarpeeksi, apumoottori ei välttämättä jaksa puskea niitä vastaan. Jos olet tulossa vaikkapa Gotlannista Hankoa kohti ja kova vastatuuli iskee 15 nm päässä Morgonlandetista, kryssitkö vai käännytkö takaisin? Mitä perhe tykkää, jos kryssin vaihtoehtona jäät merelle vielä seuraavaksikin yöksi?
Myrskyfokka välistaagissa ja kolmosreivi isossa voi olla hyvä ratkaisu kovan tuulen kryssissä ( navakka tuuli=8-13 m/ keskituuli, kova tuuli =14-20 m/s).

Lue lisää

Aika aloittelijoita täälä. Itse kryssin 13 metrin tuulessa vaqimon kanssa ilolla. Tietysti reivaan silloin jo reilusti.

Hekki niin kireälle kun uskaltaa, niin iso päästää ylhäältä.

Niinpä. Aika kapeaksi jää sitten kyllä tuo reivausalue. Se, mitä lopulta teimme: iso alas ja pelkällä fokalla mentiin.

Jotenkin vaan kuvittelisin, että kun keskituuli nousee 9 m/s nopeudesta 11 m/s, niin ottamalla 2. reivi oltaisiin vielä pelissä mukana.

3. reiviä ile muuten ole.

4+4 kirjoitti:

Hekki niin kireälle kun uskaltaa, niin iso päästää ylhäältä.

Ei toimi, kun reivi on päällä. Hekki vaikuttaa kuitenkin osatakilassa ainoastaan sinne toppiin, jossa ei ole enää reivattuna purjetta.

Kaiken jo tekemäsi lisäksi, levanki niin leehen kuin vain pystyy. Menettää vähän nousukulmaa, mutta nousee pystymmäksi ja kivammaksi purjehtia. Ison voi pitää myös vedossa vain takaosastaan niin ettei purje hakkaa. Myös fokan skuutipistettä voi siirtää taaemmaksi ja päästää kallistavia voimia siitäkin karkuun topissa. Vanhassa kisarassissa lienevät jäljellä hyvät purjeen trimmausmahdollisuudet. Toki purjeiden on oltava vielä jossakin kuosissa, jotta latistus onnistuu.

xyz 20 kirjoitti:

Kaiken jo tekemäsi lisäksi, levanki niin leehen kuin vain pystyy. Menettää vähän nousukulmaa, mutta nousee pystymmäksi ja kivammaksi purjehtia. Ison voi pitää myös vedossa vain takaosastaan niin ettei purje hakkaa. Myös fokan skuutipistettä voi siirtää taaemmaksi ja päästää kallistavia voimia siitäkin karkuun topissa. Vanhassa kisarassissa lienevät jäljellä hyvät purjeen trimmausmahdollisuudet. Toki purjeiden on oltava vielä jossakin kuosissa, jotta latistus onnistuu.

Lue lisää

Okei, levankia päästin, kunnes koko iso pakkas, levangin pituus 2m, eli metri puoleensa. Sitten meni hermot, ja pudotin ison alas. Fokan skuuttipiste oli varmana liian edessä, fokassa ei tvistiä paljoakaan. Ehkä kävi niin, että kun iso alkoi olla fokan kokoinen, olisi myös fokalle pitänyt tehdä jotain puuskissa???

PS. Kuten viestissäni mainitsin, ei enää menty ihan kovinta luovikulmaa, kurssi ehkä 65 astetta tosituuleen. Eli levangistakin alkoi olla säätövara lopussa. Tiukassa kryssisä on niin helppo nostaa puuskassa, mutta nyt se ei ollut optio, koska tuulen puolella oli hiukka liian matalaa

...---... kirjoitti:

Ei toimi, kun reivi on päällä. Hekki vaikuttaa kuitenkin osatakilassa ainoastaan sinne toppiin, jossa ei ole enää reivattuna purjetta.

Hekki kiristää etustaagin joten kyllä kireä hekki on ok 25-jalkaisissa jollaiseksi kyseistä venettä epäilen on masto melkoista letkua ja sen saa taipumaan pilalle hekillä.

9+17 kirjoitti:

Hekki kiristää etustaagin joten kyllä kireä hekki on ok 25-jalkaisissa jollaiseksi kyseistä venettä epäilen on masto melkoista letkua ja sen saa taipumaan pilalle hekillä.

Lue lisää

Jees but no but jees.

Meillä on barduunat, joilla kiristämme etustaakin. Hekillä latistamme ison. Vene on 36 jalkainen. Takila 7/8 osatakila. Taipuu, mutta ei ole letku.

...---... kirjoitti:

Jees but no but jees.

Meillä on barduunat, joilla kiristämme etustaakin. Hekillä latistamme ison. Vene on 36 jalkainen. Takila 7/8 osatakila. Taipuu, mutta ei ole letku.

Lue lisää

Nyt tässä yhtälössä ei jokin täsmää 36-jalkainen painaa jotain 5000 kg jossa pitäisi mukien pysyä pysyä pystyssä pöydällä vielä 10 m/s tuulessa vaikka kaikki purjeet on ylhäällä.

9+17 kirjoitti:

Nyt tässä yhtälössä ei jokin täsmää 36-jalkainen painaa jotain 5000 kg jossa pitäisi mukien pysyä pysyä pystyssä pöydällä vielä 10 m/s tuulessa vaikka kaikki purjeet on ylhäällä.

Lue lisää

No, 36 kinttuisia on monenlaisia... Huomasitko, että kysessä on vanha kisarassi?

Btw. Montako 36 kinttuista on 5000 kilon luokassa???

Jaa, luulin ensin, että kyse oli kryssimisestä. Jos ei ole, ajelisin itsekin pelkällä fokalla. Luoviminen on pelkällä fokalla tuskaista kovassa tuulessa, mutta jos ei tarvitse luovia, voisi tuo onnistua helpoiten.

Itsellä on ketsi, ja sen vahvuudet tulevat esiin tuossa kelissä. Kun keli kovenee, otetaan isopurje pois. Mesaanilla ja etupurjeella jatketaan niin kauan kuin ylipäätään jatketaan. Purjeiden käsittely on yksinkertaisempaa etenkin hankalissa oloissa.

Saalingit suoraan sivulla, joten vanttien kireys ei vaikuta maston taipumaan eikä etustaakin kireyteen. Ainoastaan barduunat. Ja hekki tietty.

Kun kyseessä on 2. reivi, ei maston taivutuksella ole mielestäni enää kovin suurta merkitystä ison latistuksessa. Falli ja 2. reivi oli niin kireällä, kun entinen bodari jaksaa vääntää.

Fokka skuutataan vanttien sisäpuolelta, genua ulkopuolelta. Fokan skuuttipiste oli varmasti niin edessä, että siinä ei ollut paljoakaan tvistiä. Tästä tietty nyt ajateltuna pakki isoon. Alanko olla jäljillä..?

...---... kirjoitti:

Saalingit suoraan sivulla, joten vanttien kireys ei vaikuta maston taipumaan eikä etustaakin kireyteen. Ainoastaan barduunat. Ja hekki tietty.

Kun kyseessä on 2. reivi, ei maston taivutuksella ole mielestäni enää kovin suurta merkitystä ison latistuksessa. Falli ja 2. reivi oli niin kireällä, kun entinen bodari jaksaa vääntää.

Fokka skuutataan vanttien sisäpuolelta, genua ulkopuolelta. Fokan skuuttipiste oli varmasti niin edessä, että siinä ei ollut paljoakaan tvistiä. Tästä tietty nyt ajateltuna pakki isoon. Alanko olla jäljillä..?

Lue lisää

Anteeksi että ikuinen amatööri kommentoi mutta minua alkoi kiinnostaa miten vanhat / pussikkaat purjeet veneessä on ? No, ehkä se olisi haitannut heikommalla tuulella jo mutta kysympä kuitenkin...

...---... kirjoitti:

Saalingit suoraan sivulla, joten vanttien kireys ei vaikuta maston taipumaan eikä etustaakin kireyteen. Ainoastaan barduunat. Ja hekki tietty.

Kun kyseessä on 2. reivi, ei maston taivutuksella ole mielestäni enää kovin suurta merkitystä ison latistuksessa. Falli ja 2. reivi oli niin kireällä, kun entinen bodari jaksaa vääntää.

Fokka skuutataan vanttien sisäpuolelta, genua ulkopuolelta. Fokan skuuttipiste oli varmasti niin edessä, että siinä ei ollut paljoakaan tvistiä. Tästä tietty nyt ajateltuna pakki isoon. Alanko olla jäljillä..?

Lue lisää

Kyllä maston taipuma vaikuttaa paljon reivatunkin purjeen muotoon. Onko tuossa alabarduunat? Ehkä ne olivat liian kireällä.

Kun saalingit on suoraan sivulla, useimmissa veneissä 12 m/s pitäisi mennä vielä reivaamattakin, koska ison saa niin hyvin latistettua. Riippuu tietysti purjeiden laadusta ja koosta sekä veneestä. 80-luvun IOR-venettä tuollaisella rikillä ei tulisi mieleenkään reivata 12 m/s tuulessa.

Fokassa voisi olla eduksi käyttää ulempaa kiskoa kovemmassa tuulessa, mutta mahdollisesti löysempi skuuttaus ja taaempi skuuttipiste riittää.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä maston taipuma vaikuttaa paljon reivatunkin purjeen muotoon. Onko tuossa alabarduunat? Ehkä ne olivat liian kireällä.

Kun saalingit on suoraan sivulla, useimmissa veneissä 12 m/s pitäisi mennä vielä reivaamattakin, koska ison saa niin hyvin latistettua. Riippuu tietysti purjeiden laadusta ja koosta sekä veneestä. 80-luvun IOR-venettä tuollaisella rikillä ei tulisi mieleenkään reivata 12 m/s tuulessa.

Fokassa voisi olla eduksi käyttää ulempaa kiskoa kovemmassa tuulessa, mutta mahdollisesti löysempi skuuttaus ja taaempi skuuttipiste riittää.

Lue lisää

On alabarduunat, ja ne on löysällä, koska estävät maston taipumisen muuten :P

Purjeet on 2009 vuodelta iso, cruisinglaminaatti, fokka 2006 heavy dacron.

Vaikka kyseessä on 70-luvun IOR kisarassi, taisinkin jo mainita että takila on 7/8 osatakila. Eli iso on ISO, ainakin verrattuna fokkaan. Arvioisin, että iso 2. reivissä on saman kokoinen kuin fokka.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä maston taipuma vaikuttaa paljon reivatunkin purjeen muotoon. Onko tuossa alabarduunat? Ehkä ne olivat liian kireällä.

Kun saalingit on suoraan sivulla, useimmissa veneissä 12 m/s pitäisi mennä vielä reivaamattakin, koska ison saa niin hyvin latistettua. Riippuu tietysti purjeiden laadusta ja koosta sekä veneestä. 80-luvun IOR-venettä tuollaisella rikillä ei tulisi mieleenkään reivata 12 m/s tuulessa.

Fokassa voisi olla eduksi käyttää ulempaa kiskoa kovemmassa tuulessa, mutta mahdollisesti löysempi skuuttaus ja taaempi skuuttipiste riittää.

Lue lisää

Itse olen tänä kesänä ajanut aika paljon vastaavaa venettä, two star 36. Eräs purjemaakari käväs veneessä, kun tuuli 13 m/s. Se oli liikas täydelle isolle, mutta pyysin häntä vetämään kovantuulen trimmit täyteen isoon. Barduunan veti, niin kireelle kun sillä vinssillä jaksoi. Sitten sama ison etuliikkiin ja alaliikki niin kireälle, että hymyilytti. Sitten veti hekin pohjaan takastaagista pois 30 senttiä eli purlje nurin.Sitte vähän alabarskaa kinni ja vähän hekkiä löysäs takas. Siinä se oli hänen mielestä. Ei mitään ihmeellisyyttä.

Jos kallistuu, niin löysää vähän purjeita.

12+9 kirjoitti:

Itse olen tänä kesänä ajanut aika paljon vastaavaa venettä, two star 36. Eräs purjemaakari käväs veneessä, kun tuuli 13 m/s. Se oli liikas täydelle isolle, mutta pyysin häntä vetämään kovantuulen trimmit täyteen isoon. Barduunan veti, niin kireelle kun sillä vinssillä jaksoi. Sitten sama ison etuliikkiin ja alaliikki niin kireälle, että hymyilytti. Sitten veti hekin pohjaan takastaagista pois 30 senttiä eli purlje nurin.Sitte vähän alabarskaa kinni ja vähän hekkiä löysäs takas. Siinä se oli hänen mielestä. Ei mitään ihmeellisyyttä.

Jos kallistuu, niin löysää vähän purjeita.

Lue lisää

Just juu.

"Sitte vähän alabarskaa kinni ja vähän hekkiä löysäs takas."

Sillähän se iso saatiinkin varmaan latteaksi...

...---... kirjoitti:

Saalingit suoraan sivulla, joten vanttien kireys ei vaikuta maston taipumaan eikä etustaakin kireyteen. Ainoastaan barduunat. Ja hekki tietty.

Kun kyseessä on 2. reivi, ei maston taivutuksella ole mielestäni enää kovin suurta merkitystä ison latistuksessa. Falli ja 2. reivi oli niin kireällä, kun entinen bodari jaksaa vääntää.

Fokka skuutataan vanttien sisäpuolelta, genua ulkopuolelta. Fokan skuuttipiste oli varmasti niin edessä, että siinä ei ollut paljoakaan tvistiä. Tästä tietty nyt ajateltuna pakki isoon. Alanko olla jäljillä..?

Lue lisää

Noissa bodaus-hommissa on se vaara, että jos tullut käytyä kaapilla ja unohtanut treenata niin voi tuntua, että falli on kireällä vaikka näin ei ole.

Vaikka rautaa nousee salilla niin todellinen suorituskyky ei välttämättä seuraa tosielämän tilanteisiin ja tilannekuvan muodostamisessa voi myös olla hieman vaikeuksia.

Näin jos siis tuli käytyä kaapilla. Mutta aina kannattaa muistaa, että jos ei tiedä miten trimmaa niin sleppaa pikkusen. Penkistä siis vaan 205 kg eikä 220 kg, on ok.

...---... kirjoitti:

Just juu.

"Sitte vähän alabarskaa kinni ja vähän hekkiä löysäs takas."

Sillähän se iso saatiinkin varmaan latteaksi...

Siis ensin veti hekin säädön pohjaan. Purje ei kestänyt sellaista maston kaarta. Siksi halusi oikaista mastoa alhaalta ja hiukan ylhäältäkin.

Pitää vielä tutkia alabarskojen vaikutusta. Siis mille korkeudelle haluaa kaaren asettuvan.

Pitää vielä tutkia ylikaarevaa mastoa. Näyttäs, että vauhti on sillain yllättävän hyvä.

12+9 kirjoitti:

Siis ensin veti hekin säädön pohjaan. Purje ei kestänyt sellaista maston kaarta. Siksi halusi oikaista mastoa alhaalta ja hiukan ylhäältäkin.

Pitää vielä tutkia alabarskojen vaikutusta. Siis mille korkeudelle haluaa kaaren asettuvan.

Pitää vielä tutkia ylikaarevaa mastoa. Näyttäs, että vauhti on sillain yllättävän hyvä.

Lue lisää

Okei, eli mastossa oli enempi taipumaa kuin purjeessa pussia. Nyt ymmärrän mitä tarkoitit. Meillä ei ole tullut vielä sitä ongelmaa vastaan. Kun masto on taipunut sen Seldenin ilmoittaman maksimimäärän, on iso vielä ilman vastaryppyä.

Alabarduunilla voi tosiaan estää maston alaosan taipuman, tarvittaessa. Kuten edellä mainitsin, meidän masto ei liikaa taivu, joten alabarduuna on yleensä kovemmassa tuulessa löysällä.

...---... kirjoitti:

Okei, eli mastossa oli enempi taipumaa kuin purjeessa pussia. Nyt ymmärrän mitä tarkoitit. Meillä ei ole tullut vielä sitä ongelmaa vastaan. Kun masto on taipunut sen Seldenin ilmoittaman maksimimäärän, on iso vielä ilman vastaryppyä.

Alabarduunilla voi tosiaan estää maston alaosan taipuman, tarvittaessa. Kuten edellä mainitsin, meidän masto ei liikaa taivu, joten alabarduuna on yleensä kovemmassa tuulessa löysällä.

Lue lisää

Tuleeko Seldenin ohje tosiaan rajoittamaan ennen kuin purje vaikka saalingit ovat suoraan sivulle? Mikä on se Seldenin ohje ko. rikille? Kuulostaa oudolta, että alabarduuna olisi löysä ja muuten kovan kelin trimmi, mutta iso ei olisi "ylilatistunut".

Joakim1 kirjoitti:

Tuleeko Seldenin ohje tosiaan rajoittamaan ennen kuin purje vaikka saalingit ovat suoraan sivulle? Mikä on se Seldenin ohje ko. rikille? Kuulostaa oudolta, että alabarduuna olisi löysä ja muuten kovan kelin trimmi, mutta iso ei olisi "ylilatistunut".

Lue lisää

No, laiturissa olen testannut, takastaakissa merkki, jolloin masto noin 1.5 kertaa profiilin verran taipunut. Kelissä staaki samassa asetuksessa, eikä purje vielä ole nurinniskoin. Alabarduuna on tällöin löysänä. Enempää ei uskalla taivuttaa.

...---... kirjoitti:

No, laiturissa olen testannut, takastaakissa merkki, jolloin masto noin 1.5 kertaa profiilin verran taipunut. Kelissä staaki samassa asetuksessa, eikä purje vielä ole nurinniskoin. Alabarduuna on tällöin löysänä. Enempää ei uskalla taivuttaa.

Lue lisää

Nyt en tiedä lainkaan millainen mastosi on, mutta tyypillisesti barduunarikiä suorilla saalingeilla on tehty melko ohuella profiililla, jota voi hyvin taivuttaa paljon enemmän kuin 1,5 kertaa profiilin pituus.

Joakim1 kirjoitti:

Nyt en tiedä lainkaan millainen mastosi on, mutta tyypillisesti barduunarikiä suorilla saalingeilla on tehty melko ohuella profiililla, jota voi hyvin taivuttaa paljon enemmän kuin 1,5 kertaa profiilin pituus.

Lue lisää

Toppi on ohennettu, profiili muistaakseni E177 (tai 170), ei kuitenkaan mikään letku. Pituus 16.5 m merenpinnasta.

...---... kirjoitti:

Toppi on ohennettu, profiili muistaakseni E177 (tai 170), ei kuitenkaan mikään letku. Pituus 16.5 m merenpinnasta.

Tämä menee nyt hieman hakuammunnaksi, mutta jos isoa ei saa latistetuksi syy saattaa olla maston alkutaivutuksessa eli prebendissä. Olisiko niin että mastossa on suhteellisen pitkä vapaa toppi, kuten oli silloin muotia. Silloin hekki taivuttaa lähinnä vain vapaata toppia, ja alaosa ei juuri taivu eli reivattu purje ei juuri latistu.

Itsellä oli hieman samantapainen riki, tosin hieman taakse taivutetuilla saalingeilla, ja sama ongelma, purjetta ei saatu latistetuksi. Sitten kiilasin maston kannen reiässä siten että keulastaaki oli lepotilassa aivan löysä. Purjehtiessa sitten barduuna veti maston alaosan sopivalle kaarelle, joka latisti isopurjeen. Hekillä sai sitten vielä lisää latistusta, mutta sitä ei tarvinnut käyttää enää läheskään niin paljon.

Tämä vihjeenä, jos tuntuu siltä että masto kaipaa enemmän taipumaa alaosastaan.

Nykyveneissä, joissa on kahdet takaviistoon suunnatut saalingit, maston kaaren saa helpommin kohdalleen ala- ja välivantteja säätämällä, mutta trimmattavuus eri keleihin on sitten hankalampi ja edellyttäisi vanttien kireyden säätöä kelin mukaan. Niinpä matkaveneissä tätä harvemmin harrastetaan.

applix kirjoitti:

Tämä menee nyt hieman hakuammunnaksi, mutta jos isoa ei saa latistetuksi syy saattaa olla maston alkutaivutuksessa eli prebendissä. Olisiko niin että mastossa on suhteellisen pitkä vapaa toppi, kuten oli silloin muotia. Silloin hekki taivuttaa lähinnä vain vapaata toppia, ja alaosa ei juuri taivu eli reivattu purje ei juuri latistu.

Itsellä oli hieman samantapainen riki, tosin hieman taakse taivutetuilla saalingeilla, ja sama ongelma, purjetta ei saatu latistetuksi. Sitten kiilasin maston kannen reiässä siten että keulastaaki oli lepotilassa aivan löysä. Purjehtiessa sitten barduuna veti maston alaosan sopivalle kaarelle, joka latisti isopurjeen. Hekillä sai sitten vielä lisää latistusta, mutta sitä ei tarvinnut käyttää enää läheskään niin paljon.

Tämä vihjeenä, jos tuntuu siltä että masto kaipaa enemmän taipumaa alaosastaan.

Nykyveneissä, joissa on kahdet takaviistoon suunnatut saalingit, maston kaaren saa helpommin kohdalleen ala- ja välivantteja säätämällä, mutta trimmattavuus eri keleihin on sitten hankalampi ja edellyttäisi vanttien kireyden säätöä kelin mukaan. Niinpä matkaveneissä tätä harvemmin harrastetaan.

Lue lisää

Kiitos vinkistä, tosin tämä oli jo tiedossa, maston takapuolelle on lisätty paksumpi kumikiila, ja etustaakiinkin on laitettu togglen verran lisää pituutta, kun alunpitäen alaosa ei taipunut juuri lainkaan. Nyt taipuu kyllä, mutta en uskalla enempää taivuttaa. Eli mielestäni on melko kaarella, kun taipumaa on sen noin 25 senttiä. Ja rakeakin alkaa riittävästi.

...---... kirjoitti:

Kiitos vinkistä, tosin tämä oli jo tiedossa, maston takapuolelle on lisätty paksumpi kumikiila, ja etustaakiinkin on laitettu togglen verran lisää pituutta, kun alunpitäen alaosa ei taipunut juuri lainkaan. Nyt taipuu kyllä, mutta en uskalla enempää taivuttaa. Eli mielestäni on melko kaarella, kun taipumaa on sen noin 25 senttiä. Ja rakeakin alkaa riittävästi.

Lue lisää

Two starissa taitaa olla sama seldenin profiili. Minä ainakin uskallan taivuttaa sitä paljon enemmän. Löysillä alabarduunoilla taipuu kauniisti. Alaosaa saattaa saada vielä kikalla taipumaan lisää. Voi olla, ettö reivattuna pitää kaarta olla enemmän ja alempana. Tiukoilla slööreillä spinnupuomi ainakin painaa väärinpäin kaarelle, jos kikiä on löysättävä.

12+9 kirjoitti:

Two starissa taitaa olla sama seldenin profiili. Minä ainakin uskallan taivuttaa sitä paljon enemmän. Löysillä alabarduunoilla taipuu kauniisti. Alaosaa saattaa saada vielä kikalla taipumaan lisää. Voi olla, ettö reivattuna pitää kaarta olla enemmän ja alempana. Tiukoilla slööreillä spinnupuomi ainakin painaa väärinpäin kaarelle, jos kikiä on löysättävä.

Lue lisää

No mutta kun tässä Se taivuttelun ongelma piileekin. Jos laitan lisää prebendiä, eli mastoa jalassa taaksepäin, saan barduunoilla lisää taipumaa maston alaosasta alkaen. Sitten kun mennään luovilla 8 m/s tuulessa, barduunat soiden, ja hekillä vielä lisää taivutettuna, niin mitä tapahtuu vendassa? Molemmat barduunat on auki, ja hekki ylikireällä. Toppi solmussa???

Toinen ongelma on, että aina kun haluaa etustaakin kireälle, saa kaupan päälle litteän ison?

...---... kirjoitti:

No mutta kun tässä Se taivuttelun ongelma piileekin. Jos laitan lisää prebendiä, eli mastoa jalassa taaksepäin, saan barduunoilla lisää taipumaa maston alaosasta alkaen. Sitten kun mennään luovilla 8 m/s tuulessa, barduunat soiden, ja hekillä vielä lisää taivutettuna, niin mitä tapahtuu vendassa? Molemmat barduunat on auki, ja hekki ylikireällä. Toppi solmussa???

Toinen ongelma on, että aina kun haluaa etustaakin kireälle, saa kaupan päälle litteän ison?

Lue lisää

Se on niin vähän aikaa solmussa.

Automatiikka siis toimii. Jos haluat kireää etustaagia, eikö isokin sas olla litteä.

12+9 kirjoitti:

Se on niin vähän aikaa solmussa.

Automatiikka siis toimii. Jos haluat kireää etustaagia, eikö isokin sas olla litteä.

Mutku pelko on, että solmu jää pysyväksi. Eli barduunalla tapahtuvan taivutuksen siirtyessä vendassa ainoastaan ohuen topin kannettavaksi, on teoreettinen mahdollisuus rikkoa masto, vai onko?

...---... kirjoitti:

Mutku pelko on, että solmu jää pysyväksi. Eli barduunalla tapahtuvan taivutuksen siirtyessä vendassa ainoastaan ohuen topin kannettavaksi, on teoreettinen mahdollisuus rikkoa masto, vai onko?

Lue lisää

Eikai se toppi niin ohut ole, jos profiili oli kuitenkin 170 mm pitkä? Omassa veneessäni on 210 mm pitkä Seldenin profiili kavennetulla topilla ja takastaagilla vedetään etustaagi kireälle ja mastoon taivutus.

Barduunarikissä ei takastaagiin tarvitse välttämättä koskea, vaan sen voi jättää löysäksi. Kryssillä ison skuutti pitää maston pystyssä vendassa, joten takastaagi voi olla vaikka löysä.

Kerran olen nähnyt, kun barduunarikin toppi taipui 90 astetta taakse ja palasi vain puolivälin paikkeille. Se tapahtui hyvin kauan sitten veneen tullessa maaliin ja kämmätessä barduunojen kanssa. Profiili oli varmasti hyvin pienikokoinen.

Joakim1 kirjoitti:

Eikai se toppi niin ohut ole, jos profiili oli kuitenkin 170 mm pitkä? Omassa veneessäni on 210 mm pitkä Seldenin profiili kavennetulla topilla ja takastaagilla vedetään etustaagi kireälle ja mastoon taivutus.

Barduunarikissä ei takastaagiin tarvitse välttämättä koskea, vaan sen voi jättää löysäksi. Kryssillä ison skuutti pitää maston pystyssä vendassa, joten takastaagi voi olla vaikka löysä.

Kerran olen nähnyt, kun barduunarikin toppi taipui 90 astetta taakse ja palasi vain puolivälin paikkeille. Se tapahtui hyvin kauan sitten veneen tullessa maaliin ja kämmätessä barduunojen kanssa. Profiili oli varmasti hyvin pienikokoinen.

Lue lisää

Taitaa Se hiukan olla ohuempi kuin sulla, ja osatkin taitaa olla erit, mulla jotain 7/8 ja 3/4:n välimaastosta. Niin kauan kun ei ole reivattu, on hekillä aika paljon tekoa maston taivutuksen kanssa. Vai onko yleinen mielipide sellainen, että maston taivutus tapahtuu tällaisella rikillä ainoastaan barduunoilla?

...---... kirjoitti:

Taitaa Se hiukan olla ohuempi kuin sulla, ja osatkin taitaa olla erit, mulla jotain 7/8 ja 3/4:n välimaastosta. Niin kauan kun ei ole reivattu, on hekillä aika paljon tekoa maston taivutuksen kanssa. Vai onko yleinen mielipide sellainen, että maston taivutus tapahtuu tällaisella rikillä ainoastaan barduunoilla?

Lue lisää

Ison skuuttikin taivuttaa mastoa. Tuo profiili on sen verran jäykkä, että hekkiäkin tarvitaan.

...---... kirjoitti:

No mutta kun tässä Se taivuttelun ongelma piileekin. Jos laitan lisää prebendiä, eli mastoa jalassa taaksepäin, saan barduunoilla lisää taipumaa maston alaosasta alkaen. Sitten kun mennään luovilla 8 m/s tuulessa, barduunat soiden, ja hekillä vielä lisää taivutettuna, niin mitä tapahtuu vendassa? Molemmat barduunat on auki, ja hekki ylikireällä. Toppi solmussa???

Toinen ongelma on, että aina kun haluaa etustaakin kireälle, saa kaupan päälle litteän ison?

Lue lisää

Homma alkaa valjeta, kävin kauden päättäjäispurjehduksella, jonka jälkeen kokeilin bardunoiden vaikutusta prebendiin. Ja yllätys yllätys, jos vedin molemmat barduunat kireälle, oli mastossa kohtalainen prebendi ilman hekkiä. MUTTA: jos vedin vain toisen barduunan kireälle (niin pajon kun vinssillä ja 1:2 välityksellä saa), ei masto taipunut käytännössä laisinkaan.

Tarvinnee siirtää mastoa hiukan ensi keväänä jalassa taaksepäin, jotta saan hieman prebendiä aikaiseksi.

Helpompi on ottaa fokka rullalle, jos on rullalaite. Sivutuulessa vene menee yleensä hyvin kummalla vaan purjeella.

Joakim1 kirjoitti:

Helpompi on ottaa fokka rullalle, jos on rullalaite. Sivutuulessa vene menee yleensä hyvin kummalla vaan purjeella.

Moniko rullagenoisti viitsii vaihtaa fokan tilalle, jos tuuli nousee? Vastaukseni on näkemäni perusteella ei ketään itämeren matkapurjehtijoista. Jos vaihdat, taidat olla poikkeus joka vahvistaa havaintoni.

Yleensä vene pysyy paremmin käsissä, jos pelkällä fokalla mennään kovassa tuulessa. Näyttäisi Skip Novak olevan samaa mieltä.

http://www.youtube.com/watch?v=ECdtga_s5R0

3523523 kirjoitti:

Moniko rullagenoisti viitsii vaihtaa fokan tilalle, jos tuuli nousee? Vastaukseni on näkemäni perusteella ei ketään itämeren matkapurjehtijoista. Jos vaihdat, taidat olla poikkeus joka vahvistaa havaintoni.

Yleensä vene pysyy paremmin käsissä, jos pelkällä fokalla mennään kovassa tuulessa. Näyttäisi Skip Novak olevan samaa mieltä.

http://www.youtube.com/watch?v=ECdtga_s5R0

Lue lisää

Lisään vielä että jos veneessä on genoa sekä fokka, niin isopurjetta kannattaa säästää, onhan se usein veneen ainoa isopurje, kun taas keulpaurjeita on kaksi.

Joakim1 kirjoitti:

Helpompi on ottaa fokka rullalle, jos on rullalaite. Sivutuulessa vene menee yleensä hyvin kummalla vaan purjeella.

Ai niin ,Joakimilla ei tanniut olla genoaa vaikka on genoavene.

3523523 kirjoitti:

Moniko rullagenoisti viitsii vaihtaa fokan tilalle, jos tuuli nousee? Vastaukseni on näkemäni perusteella ei ketään itämeren matkapurjehtijoista. Jos vaihdat, taidat olla poikkeus joka vahvistaa havaintoni.

Yleensä vene pysyy paremmin käsissä, jos pelkällä fokalla mennään kovassa tuulessa. Näyttäisi Skip Novak olevan samaa mieltä.

http://www.youtube.com/watch?v=ECdtga_s5R0

Lue lisää

No, tiedän ainakin yhden lisäkseni. Vaihtoi samassa saaressa sen jälkeen, kun olin vaihtanut oman jennin fokkaan, juuri kyseisen episodin preludissa. Fokan ongelma on sitten se, että siinä ei ole mitään toppausta, eli ei toimi laisinkaan osittain rullattuna.

Ja lopuksi tosiaan menin pelkällä fokalla, kun länässäolo alkoi tympiä tarpeeksi. Vauhtia oli vielä silläkin ihan tarpeeksi.

...---... kirjoitti:

No, tiedän ainakin yhden lisäkseni. Vaihtoi samassa saaressa sen jälkeen, kun olin vaihtanut oman jennin fokkaan, juuri kyseisen episodin preludissa. Fokan ongelma on sitten se, että siinä ei ole mitään toppausta, eli ei toimi laisinkaan osittain rullattuna.

Ja lopuksi tosiaan menin pelkällä fokalla, kun länässäolo alkoi tympiä tarpeeksi. Vauhtia oli vielä silläkin ihan tarpeeksi.

Lue lisää

Tuollaisella sivutuulipätkällä voi tosiaan rullata fokan kokonaan pois. Helpompaa kuin ison lasku tai reivaus 3. reiviin, jolle tuskin on köysiä valmiina. Vene menee ihan hienosti pelkällä isolla, jota voi nyt päästää reilusti.

En kyllä jaksa uskoa, että 3. reivi olisi tarpeen 12 m/s tuulessa.

...---... kirjoitti:

No, tiedän ainakin yhden lisäkseni. Vaihtoi samassa saaressa sen jälkeen, kun olin vaihtanut oman jennin fokkaan, juuri kyseisen episodin preludissa. Fokan ongelma on sitten se, että siinä ei ole mitään toppausta, eli ei toimi laisinkaan osittain rullattuna.

Ja lopuksi tosiaan menin pelkällä fokalla, kun länässäolo alkoi tympiä tarpeeksi. Vauhtia oli vielä silläkin ihan tarpeeksi.

Lue lisää

Ajelen itse myös useasti pelkällä fokalla omaa vanhaa 36 jalkaista IOR venettä. Se kun kulkee pelkällä keulalla hyvin kryssiäkin, muttei pelkällä isolla edes löysällä kulmalla. Tosin kahdella reivillä ja fokalla on kryssitty kisassa vielä 17m/s tuulissa ja puuskissa vielä kovemmissakin. Olisiko reiviköyden puomikiinnityskohta liian edessä? Jää purje liian pussikkaaksi, vaikka kiristäisi kuinka. Tuon pisteen tulee olla kireälläkin reiviköydellä hieman purjelenkin takapuolella

Antilla 36 kirjoitti:

Ajelen itse myös useasti pelkällä fokalla omaa vanhaa 36 jalkaista IOR venettä. Se kun kulkee pelkällä keulalla hyvin kryssiäkin, muttei pelkällä isolla edes löysällä kulmalla. Tosin kahdella reivillä ja fokalla on kryssitty kisassa vielä 17m/s tuulissa ja puuskissa vielä kovemmissakin. Olisiko reiviköyden puomikiinnityskohta liian edessä? Jää purje liian pussikkaaksi, vaikka kiristäisi kuinka. Tuon pisteen tulee olla kireälläkin reiviköydellä hieman purjelenkin takapuolella

Lue lisää

Tosta ole kirjoittanut aiempiin säikeisiinkin, että tuon tyypisessä veneessä on järkevää jos tuuli on yli 10 m/s ajaa pelkällä kaulapurjeella. Kisassa ei oikein kehtaa,vaikka voisi olla sielläkin paras ratkaisu. Mun vene kryssii hyvillä kukmillä jo 6m/s tuulessa helpost kuutta solmua, pitäis riittää matkapurjehtijalle.

...---... kirjoitti:

No, tiedän ainakin yhden lisäkseni. Vaihtoi samassa saaressa sen jälkeen, kun olin vaihtanut oman jennin fokkaan, juuri kyseisen episodin preludissa. Fokan ongelma on sitten se, että siinä ei ole mitään toppausta, eli ei toimi laisinkaan osittain rullattuna.

Ja lopuksi tosiaan menin pelkällä fokalla, kun länässäolo alkoi tympiä tarpeeksi. Vauhtia oli vielä silläkin ihan tarpeeksi.

Lue lisää

"Ja lopuksi tosiaan menin pelkällä fokalla, kun länässäolo alkoi tympiä tarpeeksi. Vauhtia oli vielä silläkin ihan tarpeeksi. "

Jos purjehtii koko ajan irtokeulapurjeilla, niin ratkaisusi on arkipäiväistä. Jos purjehtii irtokeulapurjeilla, niin purjeiden jatkuva vaihtaminen on myös arkipäiväistä. Kannattaa siis ottaa rulla pois, purjeiden paras säilytyspaikka on sisätiloissa.

Aloittajalla tuskin on rullalaitetta keulassa (koska purejita vaihtaa) ja uudemmankin racer/cruiser genoaveneen purjeet on suunniteltu siten, että (light) genoa kestää noin 8-10 m/s tuulen ja fokalla purjehtiminenvoi olla mielekästä jo 6 m/s tuulessa, puhumattaakaan fokkaveneistä joissa ei ole geonaa ollenkaan.

o00o0o kirjoitti:

Aloittajalla tuskin on rullalaitetta keulassa (koska purejita vaihtaa) ja uudemmankin racer/cruiser genoaveneen purjeet on suunniteltu siten, että (light) genoa kestää noin 8-10 m/s tuulen ja fokalla purjehtiminenvoi olla mielekästä jo 6 m/s tuulessa, puhumattaakaan fokkaveneistä joissa ei ole geonaa ollenkaan.

Lue lisää

Rullalaite ja purjeiden vaihtaminen eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kun aikaisemmin tällä palstalla koetin kysyä onko joku vaihtanut foiliin myrskyfokan 1. genoan tilalle niin ei kukaan ilmoittautunut. Useimmilla on furleri ja siihen vain yksi purje ja vaihtoehtoja 0. Tähän tilanteeseen koetin kommentoida. Ykkösgenoa sekä light, että heavy on varmaan vielä harvinaisempi ja turha investointi.
"Fokkavene" 70-luvulla olisi ollut varsin poikkeuksellinen, siitä siis ei ollut kyse?.
Kysyjän mukaan genoavene mutta fokka oli "2006 heavy dacron" ja skuuttipiste vanttien sisäpuolella vaikka arvio 65 TWA. Fokan skuuttipiste oli olosuhteisiin huonosti valittu ja helposti uudella skuutilla korjattavaissa partaaseen tai genoakiskoon. Jos noin vähäisessä tuulessa rannikolla on kuvattuja vaikeuksia niin jotain pysyvämpää ratkaisua pitäisi miettiä. Kovan tuulen fokka kutteristaagiin, pienemmän keulapurjeen hankinta tai reivin rakentaminen entiseen ellei käytä rullaa. Ja joka tapauksessa 3.reivi isoon.

seppomartti kirjoitti:

Rullalaite ja purjeiden vaihtaminen eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kun aikaisemmin tällä palstalla koetin kysyä onko joku vaihtanut foiliin myrskyfokan 1. genoan tilalle niin ei kukaan ilmoittautunut. Useimmilla on furleri ja siihen vain yksi purje ja vaihtoehtoja 0. Tähän tilanteeseen koetin kommentoida. Ykkösgenoa sekä light, että heavy on varmaan vielä harvinaisempi ja turha investointi.
"Fokkavene" 70-luvulla olisi ollut varsin poikkeuksellinen, siitä siis ei ollut kyse?.
Kysyjän mukaan genoavene mutta fokka oli "2006 heavy dacron" ja skuuttipiste vanttien sisäpuolella vaikka arvio 65 TWA. Fokan skuuttipiste oli olosuhteisiin huonosti valittu ja helposti uudella skuutilla korjattavaissa partaaseen tai genoakiskoon. Jos noin vähäisessä tuulessa rannikolla on kuvattuja vaikeuksia niin jotain pysyvämpää ratkaisua pitäisi miettiä. Kovan tuulen fokka kutteristaagiin, pienemmän keulapurjeen hankinta tai reivin rakentaminen entiseen ellei käytä rullaa. Ja joka tapauksessa 3.reivi isoon.

Lue lisää

Tosiaan, rullalaite ja foilit on. Myös niistä saa purjeet pois, ja vaihdankin yleensä kovan tuulen luoville (yli 8 m/s on meille kova tuuli) fokan, koska vene menee sillä nätimmin kuin vastaavan kokoiseksi rullatulla rullagenualla.

Fokan skuuttipisteet ovat vanttien sisäpuolella (oma kisko fokalle), jolloin skuuttipiste on tosiaan aika sisällä, kun ajetaan vaikka 65 TWA:ta. Eli olisi pitänyt siirtää skuutti vanttien ulkopuolelle ja virittää barberhauleri.

Kutteristaaki ei ole optio, reivien lisäys kolmeen sen sijaan on.

...---... kirjoitti:

Tosiaan, rullalaite ja foilit on. Myös niistä saa purjeet pois, ja vaihdankin yleensä kovan tuulen luoville (yli 8 m/s on meille kova tuuli) fokan, koska vene menee sillä nätimmin kuin vastaavan kokoiseksi rullatulla rullagenualla.

Fokan skuuttipisteet ovat vanttien sisäpuolella (oma kisko fokalle), jolloin skuuttipiste on tosiaan aika sisällä, kun ajetaan vaikka 65 TWA:ta. Eli olisi pitänyt siirtää skuutti vanttien ulkopuolelle ja virittää barberhauleri.

Kutteristaaki ei ole optio, reivien lisäys kolmeen sen sijaan on.

Lue lisää

Yksi detalji kiinnostaa. Jotta voisi käyttää kuorintavaihtoa niin ei voi nostaa fallilla, mikä on kiinni foilin leikarissa. Jääkö se rullan päälle alas vai vedetäänkö pilottinarun kera ylös?. Jos nostetaan fallilla ilman leikaria niin ei voi käyttää rullaa ja tarvitaan kaksi genoafallia- alas jättäminen olisi parempi fallin saamiseksi vapaaksi. Näinkö se menee?
Itse olen vannoutunut irrotettavan kutteristaagin kannattaja. Tuulisena päivänä tai pitkällä legillä kovan tuulen purje on valmiina nostettavaksi ja genoaa ei käytetä osittain rullattuna vaan kokonaan pois.

seppomartti kirjoitti:

Yksi detalji kiinnostaa. Jotta voisi käyttää kuorintavaihtoa niin ei voi nostaa fallilla, mikä on kiinni foilin leikarissa. Jääkö se rullan päälle alas vai vedetäänkö pilottinarun kera ylös?. Jos nostetaan fallilla ilman leikaria niin ei voi käyttää rullaa ja tarvitaan kaksi genoafallia- alas jättäminen olisi parempi fallin saamiseksi vapaaksi. Näinkö se menee?
Itse olen vannoutunut irrotettavan kutteristaagin kannattaja. Tuulisena päivänä tai pitkällä legillä kovan tuulen purje on valmiina nostettavaksi ja genoaa ei käytetä osittain rullattuna vaan kokonaan pois.

Lue lisää

Ei onnistu meillä kuorintavaihto, vaikka on kahdet genuafallit ja spinnufallit. Siis jos käyttää rullaa. Ja ilman leikaria on falli hiukan myös rullalla...

Tässä käsitääkseni oleellisin vinkki ketjun aloittajalle: keulapurjeen skuuttipistettä REILUSTI taakse ja kunnon twisti molempiin purjeisiin.

spkoo kirjoitti:

Tässä käsitääkseni oleellisin vinkki ketjun aloittajalle: keulapurjeen skuuttipistettä REILUSTI taakse ja kunnon twisti molempiin purjeisiin.

Itse olen pyrkinyt twistaamaan vain isoa. G1:sen kanssa olen ylärajoilla kokeillut twistaamista, mutta se on ollut aallokossa huono idea. Aallot kuitenkin heittelevät venettä ja kohtaamiskulma ei saisi olla liian tarkka. Paremmin menee jos vaihtaa keulalle G3:n ja saa pidettyä sen sopivasti kaarella. 12 m/s on itselläni se raja, jolloin tarvitaan ilman laitaläskejä keulalle kovan tuulen fokka (85 %). Joakim tuolla yllä mainitsi välivanttien kireyden. Itselläni ei sellaisia ole. Alavanteilla hallitaan tuota sivuttaista taipumaa, mikä siis ymmärtääkseni osittain latistaa ja twistaa isopurjetta. Niiden kireys on ollut hakusessa. Kun hekki on vedetty pohjaan, niin kuinka löysän pitäisi leen puolen alavantin olla esim. 20 asteen kallistuksessa?

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Itse olen pyrkinyt twistaamaan vain isoa. G1:sen kanssa olen ylärajoilla kokeillut twistaamista, mutta se on ollut aallokossa huono idea. Aallot kuitenkin heittelevät venettä ja kohtaamiskulma ei saisi olla liian tarkka. Paremmin menee jos vaihtaa keulalle G3:n ja saa pidettyä sen sopivasti kaarella. 12 m/s on itselläni se raja, jolloin tarvitaan ilman laitaläskejä keulalle kovan tuulen fokka (85 %). Joakim tuolla yllä mainitsi välivanttien kireyden. Itselläni ei sellaisia ole. Alavanteilla hallitaan tuota sivuttaista taipumaa, mikä siis ymmärtääkseni osittain latistaa ja twistaa isopurjetta. Niiden kireys on ollut hakusessa. Kun hekki on vedetty pohjaan, niin kuinka löysän pitäisi leen puolen alavantin olla esim. 20 asteen kallistuksessa?

Lue lisää

Alavantien kireys vaikuttaa paljon siihen miten masto taipuu pituussuunnassa. Jos isoa ei saa tarpeeksi litteäksi, alavantit ovat todennäköisesti liian kireät. Useissa veneissä suojan puolen alavantti heiluu löysänä kovemmassa tuulessa.

Joakim1 kirjoitti:

Alavantien kireys vaikuttaa paljon siihen miten masto taipuu pituussuunnassa. Jos isoa ei saa tarpeeksi litteäksi, alavantit ovat todennäköisesti liian kireät. Useissa veneissä suojan puolen alavantti heiluu löysänä kovemmassa tuulessa.

Lue lisää

Siis taaksepäin suunnatuilla spriidareilla. Meillä, saalingit sivuilla, ei alavantit tai ylävantitkaan sen puoleen, vaikuta mitenkään maston pitkittäissuuntaisiin asioihin, kuten etustaakiin tai maston taipumaan.

Seppomartti on enemmän kuin oikeassa todetessaan, ettei 100% fokka ole myrskypurje ainakaan kryssissä avomerellä.

Minun mielestäni 100% fokka ei ole myrskypurje edes avotuulessa. Onneksi myrskyihin joutuu hyvin harvoin. Meillä myrskyn rajana pidetään 21 m/s keskituulta, valtamerilllä raja on 25 m/s. Oikeassa myrskyssä isoilla vesillä on kysymys "survivalista" eikä vauhdin mahdollisista "kickseistä". Navakkaan tai kovaan tuuleen liittyy yleensä puuskia eikä hetkellinen myrskynpuuska ole sama kuin myrsky avomerellä.
Pitkiä reissuja varten vene kannattaisi varustaa irroitettavalla välistaagilla (dyneema tai vaijeri), johon myrskyfokka kiinnitetään. Isossa pitäisi olla kolmosreivin köydet valmiina. Trysail alkaa nykyveneissä olla aika harvinainen, vaikka olisikin hyvä varuste valtamerireissuilla.
Saaristopurjehdus myrskyisessä tuulessa on eri asia. Siitä selviää perheveneen vakiovarustuksella.

survival kirjoitti:

Seppomartti on enemmän kuin oikeassa todetessaan, ettei 100% fokka ole myrskypurje ainakaan kryssissä avomerellä.

Minun mielestäni 100% fokka ei ole myrskypurje edes avotuulessa. Onneksi myrskyihin joutuu hyvin harvoin. Meillä myrskyn rajana pidetään 21 m/s keskituulta, valtamerilllä raja on 25 m/s. Oikeassa myrskyssä isoilla vesillä on kysymys "survivalista" eikä vauhdin mahdollisista "kickseistä". Navakkaan tai kovaan tuuleen liittyy yleensä puuskia eikä hetkellinen myrskynpuuska ole sama kuin myrsky avomerellä.
Pitkiä reissuja varten vene kannattaisi varustaa irroitettavalla välistaagilla (dyneema tai vaijeri), johon myrskyfokka kiinnitetään. Isossa pitäisi olla kolmosreivin köydet valmiina. Trysail alkaa nykyveneissä olla aika harvinainen, vaikka olisikin hyvä varuste valtamerireissuilla.
Saaristopurjehdus myrskyisessä tuulessa on eri asia. Siitä selviää perheveneen vakiovarustuksella.

Lue lisää

Mainitsit dyneeman irrotettavan välistaagin mahdollisena materiaalina. Tuossa ei kai pistoolihakasia voi käyttää purjeen kiinnittämiseen vai kestääkö dyneema hakasten hankausta kovassa tuulessa? Ei kai siinä foiliakaan voi olla?

survival kirjoitti:

Seppomartti on enemmän kuin oikeassa todetessaan, ettei 100% fokka ole myrskypurje ainakaan kryssissä avomerellä.

Minun mielestäni 100% fokka ei ole myrskypurje edes avotuulessa. Onneksi myrskyihin joutuu hyvin harvoin. Meillä myrskyn rajana pidetään 21 m/s keskituulta, valtamerilllä raja on 25 m/s. Oikeassa myrskyssä isoilla vesillä on kysymys "survivalista" eikä vauhdin mahdollisista "kickseistä". Navakkaan tai kovaan tuuleen liittyy yleensä puuskia eikä hetkellinen myrskynpuuska ole sama kuin myrsky avomerellä.
Pitkiä reissuja varten vene kannattaisi varustaa irroitettavalla välistaagilla (dyneema tai vaijeri), johon myrskyfokka kiinnitetään. Isossa pitäisi olla kolmosreivin köydet valmiina. Trysail alkaa nykyveneissä olla aika harvinainen, vaikka olisikin hyvä varuste valtamerireissuilla.
Saaristopurjehdus myrskyisessä tuulessa on eri asia. Siitä selviää perheveneen vakiovarustuksella.

Lue lisää

"Minun mielestäni 100% fokka ei ole myrskypurje edes avotuulessa. Onneksi myrskyihin joutuu hyvin harvoin. Meillä myrskyn rajana pidetään 21 m/s "

Wikipediassa on noin. Vakuutusyhtiöllä joillakin 15 m/s.

http://www.if.fi/web/fi/sitecollectiondocuments/private/oppaat/venevakuutusopas.pdf

korvataan vesillä sattuneet vahingot, joiden syynä on
–
myrsky (keskituulen nopeus 15 m/s)


Kukaan täysipäinen ei lähde yli 20 m/s keliin itämerellä huviveneellä, joten huvivenilyssä 15 m7s on ihan paseeli myrksytuulen määritelmä ja 100% fokka toimii.

54452 kirjoitti:

"Minun mielestäni 100% fokka ei ole myrskypurje edes avotuulessa. Onneksi myrskyihin joutuu hyvin harvoin. Meillä myrskyn rajana pidetään 21 m/s "

Wikipediassa on noin. Vakuutusyhtiöllä joillakin 15 m/s.

http://www.if.fi/web/fi/sitecollectiondocuments/private/oppaat/venevakuutusopas.pdf

korvataan vesillä sattuneet vahingot, joiden syynä on
–
myrsky (keskituulen nopeus 15 m/s)


Kukaan täysipäinen ei lähde yli 20 m/s keliin itämerellä huviveneellä, joten huvivenilyssä 15 m7s on ihan paseeli myrksytuulen määritelmä ja 100% fokka toimii.

Lue lisää

Kyllä mä olen ollut useasti yli 15 m/s kelissä ja luovinutkin. Se onnistuu ihan hyvin kunhan fokka ei ole 100%. Viimeksi pari vuotta sitten ajoin Isokarin ohi 20m/s jatkuvassa tuulessa, purjealaa oli ehkä käytössä 10 neliötä 75 neliöstä, eikä tarvittu yhtään enempää, kun silläkin saatiin uusi nopeusennätys. En ymmärrä, miksi täytyisi hankkia vakuutus firmasta, jonka mielestä ei pidä putjehtia 16 m/s tuulessa.

54452 kirjoitti:

"Minun mielestäni 100% fokka ei ole myrskypurje edes avotuulessa. Onneksi myrskyihin joutuu hyvin harvoin. Meillä myrskyn rajana pidetään 21 m/s "

Wikipediassa on noin. Vakuutusyhtiöllä joillakin 15 m/s.

http://www.if.fi/web/fi/sitecollectiondocuments/private/oppaat/venevakuutusopas.pdf

korvataan vesillä sattuneet vahingot, joiden syynä on
–
myrsky (keskituulen nopeus 15 m/s)


Kukaan täysipäinen ei lähde yli 20 m/s keliin itämerellä huviveneellä, joten huvivenilyssä 15 m7s on ihan paseeli myrksytuulen määritelmä ja 100% fokka toimii.

Lue lisää

Mielestäni esitit hullunkurisia ajatuksia! Sekoitit metereologisen myrskyn määritelmän jonkun vakuutusyhtiön vahingon korvauksen tuulirajaan. Jos kukin tekee omia määritelmiään myrskylle, tuulivaroituksissa ei ole tolkkua. Säätiedotusten huomautus veneilijöille, kovan tuulen varoitus ja myrskyvaroitus ovat perustuneet tiettyihin keskituulen nopeuksiin. Sama koskee gale warningeja ym. Niitä olet kai lukenut siitä wikipediastasi?

Jos sinä pidät 15 m/s myrskynä, miksi nimität 21 m/s keskituulta? Mikä mielestäsi on navakka tuuli ja kova tuuli? Onko se vaikkapa 5 m/s ja kovan tuulen raja esim. 8 m/s?? Ja Porkkalan selkä on ehkä samanlainen kuin valtameri ;-)

"Kukaan täysipäinen ei lähde yli 20 m/s keliin…joten huviveneilyssä….". Ainoastaan kappaleesi alku on kutakuinkin oikein. Viisainta on pysyä satamassa, mikäli satama on turvallinen.
Joskus satamasta on viisainta lähteä, vaikka tuuli olisi kova tai jopa myrskyinen. Näin kävi vajaa kymmenen vuotta sitten Floresin Porto Das Lajesissa (Azoreilla), jossa satamakapteeni määräsi sataman tyhjennettäväksi lähestyvän myrskyn takia (kuulin VHF:ssä, kun lähestyimme Hortaa). Flores ei ollut turvallinen, Horta oli. Sama sattui Itämeren Christiansössä (80-luvun alkupuolella). Satamakapteeni Alfred Sörensen kehotti kaikkia veneitä poistumaan myrskyn lähestymisen takia, koska piti satamaan jäämistä turvallisuusriskinä veneille. Tietysti, jos vene ei ole purjevarustukseltaankaan merikelpoinen (100% fokka ainoana "myrskypurjeena"), "täysipäinen" uhraa mielluummin veneensä kuin riskeeraa miehistönsä ja oman turvallisuutensa.

Käytännössä on tavallisesti niin, että myrskyyn (keskituuli 21 m/s tai yli) on jouduttu vaikka myrskyyn ei lähdetty. Sääennusteiden osuvuus on viime vuosina parantunut, mutta yllätykset ovat yhä mahdollisia. Pitkillä avomeri/valtamerietapeilla taas on vastaanotettava se sää mikä kulloinkin on tulossa.

"100% fokka toimii". Toimiihan se navakassa tuulessa mainiosti, mutta on myrskytuulessa aivan liikaa. Se, että vakuutusyhtiö korvaa vahinkosi "15 m/s myrskyssä", ei pätkääkään paranna veneesi merikelpoisuutta myrskyssä! Mieti sitä, kun/jos joskus joudut oikeaan myrskyyn.

dyneema kirjoitti:

Mainitsit dyneeman irrotettavan välistaagin mahdollisena materiaalina. Tuossa ei kai pistoolihakasia voi käyttää purjeen kiinnittämiseen vai kestääkö dyneema hakasten hankausta kovassa tuulessa? Ei kai siinä foiliakaan voi olla?

Lue lisää

Wichardin yhdenkäden hakasen pinnat ovat tasaisemmat kuin perinteisen pistoolihänksin. Edellä mainitun kuorellinen dyneema kestää sen mitä kotivesillämme tarvitaan. Kuorettoman dyneeman käyttö kutteristaagina ja dyneemashakkelin käyttö metallihänksin tilalla on vaiheessaan. Vuoden kuluttua tiedän paremmin mutta luultavasti on hyvä idea. Metallistaagin säilöminen on ollut hieman ongelmallista. Dyneemavirityksellä saisi kaiken säilötyksi käyttövalmiina pussiin kannelle.

seppomartti kirjoitti:

Wichardin yhdenkäden hakasen pinnat ovat tasaisemmat kuin perinteisen pistoolihänksin. Edellä mainitun kuorellinen dyneema kestää sen mitä kotivesillämme tarvitaan. Kuorettoman dyneeman käyttö kutteristaagina ja dyneemashakkelin käyttö metallihänksin tilalla on vaiheessaan. Vuoden kuluttua tiedän paremmin mutta luultavasti on hyvä idea. Metallistaagin säilöminen on ollut hieman ongelmallista. Dyneemavirityksellä saisi kaiken säilötyksi käyttövalmiina pussiin kannelle.

Lue lisää

Miten välistaagi on kiinni? Tai paremminkin miten sitä kiristetään? Onko siine jokin vanttiruuvi, jossa on kääntöpyörä?

Kantta on varmaan tarvinnut vahvistaa kiinnitystä varten?

............. kirjoitti:

Miten välistaagi on kiinni? Tai paremminkin miten sitä kiristetään? Onko siine jokin vanttiruuvi, jossa on kääntöpyörä?

Kantta on varmaan tarvinnut vahvistaa kiinnitystä varten?

Lue lisää

Tarvitaan kiristys. Minulla on ollut aina mekaaninen kun luotan ruuvikierteeseen enemmän kuin hydraulikkaan. Kiinnityskohta kannessa täytyy olla kestävä. Toisessa veneessä kansihela ehkä on alkuaan ollut tarkoitettu alagaijaa varten. Toisessa tilasin uutena kutteristaagia varten. Molemmissa kiinnityskohta on tietenkin umpilaminaattia ja tukeutuu ankkuriboksin taaempaan laipioon, ettei kansi notku. Itse helat ovat Wichardin taittuvia rosterirenkaita, joiden murtolujuus lienee 3-3.5 tonnin luokkaa. Ainoa ongelma on ollut metallistaagin säilöminen silloin kun se ei ole käytössä. Ja tietenkin genoalla luoviminen on hankalaa jos kutteristaagin ja etustaagin väli on pieni. Tarvitaan joskus keulagasti. Toisaalta avomerellä pidän aina kiinni kun halssit voivat olla monta päivää tai jopa pari viikkoa pitkiä. Tuntuu turvallisemmalta jos nsattuisi etustaagi katkeamaan. Tapahtui viimeksi 2013.

Kunhan tarkastat koneen manuaalista suurimmat sallittut kallistukset.

Käy, jos ei ole pitkä matka eikä kova keli.. Myrskyssä ei käy kun ei konetehot riitä eikä taida olla kovin terveellistä koneellekaan. Muutaman kerran olen reivatuilla purjeilla purjehtinut ohi koneella vastatuuleen pyrkivän purjeveneen. Räteistä saa enemmän voimaa. Koneella pysähtyy vasta-aaltoon.

Näin ainakin itse ymmärrän, eli virheeni oli ajaa levanki alhaalla, akuutti kireällä, jolloin purjeen yläosassa ei ollut tuulta päästävää twistiä, vaan kallistavaa litteyttä. Olisi pitänyt kai olla kiertynyttä litteyttä

...---... kirjoitti:

Näin ainakin itse ymmärrän, eli virheeni oli ajaa levanki alhaalla, akuutti kireällä, jolloin purjeen yläosassa ei ollut tuulta päästävää twistiä, vaan kallistavaa litteyttä. Olisi pitänyt kai olla kiertynyttä litteyttä

Lue lisää

Eikö päätelmä olisi sittenkin se, että tulet tarvitsemaan kolmosreivin. Sitä ei ilmeisesti ollut, joten teetä ensi kaudeksi. Joskus kuitenkin joudut navakampaan tuuleen kuin nyt kertomasi tilanne oli.

teetä kolmosreivi kirjoitti:

Eikö päätelmä olisi sittenkin se, että tulet tarvitsemaan kolmosreivin. Sitä ei ilmeisesti ollut, joten teetä ensi kaudeksi. Joskus kuitenkin joudut navakampaan tuuleen kuin nyt kertomasi tilanne oli.

Lue lisää

3. reivi ior kisaveneesä turha. Isopurje alas ja fokalla matkaa jatkuu kuten aloitttajakin teki.

...---... kirjoitti:

Näin ainakin itse ymmärrän, eli virheeni oli ajaa levanki alhaalla, akuutti kireällä, jolloin purjeen yläosassa ei ollut tuulta päästävää twistiä, vaan kallistavaa litteyttä. Olisi pitänyt kai olla kiertynyttä litteyttä

Lue lisää

Hyvä ketju ja hyviä vinkkejä! Vastaavaava tilanne kävi meillä muutama viikko sitten, sillä erotuksella että toppirikisessä meillä oli täysi iso ja genoa. Tuuli nousi 8m/s. Samat twisti vinkit pätenee myös tähän?

keepitsimple123 kirjoitti:

3. reivi ior kisaveneesä turha. Isopurje alas ja fokalla matkaa jatkuu kuten aloitttajakin teki.

Itse lähtisin kyllä siitä että tuossa tilanteessa ei pitäisi tarvita vielä 3. Reiviä, tuskin kakkostakaan. Ja satkun fokkakaan ei pitäisi olla liikaa. Eli mielestäni ratkaisun tulisi löytyä purjeiden säätämisen puolelta. Tästä syystä aionkin seuraavan kerran vastaavissa olosuhteissa kokeilla tuota isoa twistiä. Joskin, seuraavassa isossa voi hyvinkin olla 3. Reivi, tai ainakin kaksi isommalla jaolla.

...---... kirjoitti:

Itse lähtisin kyllä siitä että tuossa tilanteessa ei pitäisi tarvita vielä 3. Reiviä, tuskin kakkostakaan. Ja satkun fokkakaan ei pitäisi olla liikaa. Eli mielestäni ratkaisun tulisi löytyä purjeiden säätämisen puolelta. Tästä syystä aionkin seuraavan kerran vastaavissa olosuhteissa kokeilla tuota isoa twistiä. Joskin, seuraavassa isossa voi hyvinkin olla 3. Reivi, tai ainakin kaksi isommalla jaolla.

Lue lisää

Siinä olet oikeassa, että ko tuulilukema ei ehkä vastannut reivaustarpeita. Toisaalta purjealan ja trimmin pitää olla olosuhteiden mukainen. Purjeet, veneet ja kaikki muukin vaihtelee.. Reivauksen tarpeessa voi olla valtava ero riippuen purjeiden muodosta. Vanhaa virahtanutta isoa pitää raivata paljon aikaisemmin kuin tuliterää laadukasta. Edellistä isopurjetta piti reivata jo 9-10 m/s tuulen krsyssillä, kun uudella isopurjeella ajoimme kisoissa 12 m/s krsyssituulessa ilman reivin tarvetta ja ilman mitää ongelmia. Tavanomainen kovan tuulen trimmi riitti, vene oli kevyt ohjata eikä kallistunut liikaa.
Vaikka viime kesät ovat Itämeren alueella sattuneet olemaan heikkotuulisia, purje olisi tarvittaessa voitava reivata riittävän pieneksi. Omassa käytössäni pidän kolmosreiviä tarpeellisena, koska teen pitkiä retkiä.

Vanha säkki vs uusi iso kirjoitti:

Siinä olet oikeassa, että ko tuulilukema ei ehkä vastannut reivaustarpeita. Toisaalta purjealan ja trimmin pitää olla olosuhteiden mukainen. Purjeet, veneet ja kaikki muukin vaihtelee.. Reivauksen tarpeessa voi olla valtava ero riippuen purjeiden muodosta. Vanhaa virahtanutta isoa pitää raivata paljon aikaisemmin kuin tuliterää laadukasta. Edellistä isopurjetta piti reivata jo 9-10 m/s tuulen krsyssillä, kun uudella isopurjeella ajoimme kisoissa 12 m/s krsyssituulessa ilman reivin tarvetta ja ilman mitää ongelmia. Tavanomainen kovan tuulen trimmi riitti, vene oli kevyt ohjata eikä kallistunut liikaa.
Vaikka viime kesät ovat Itämeren alueella sattuneet olemaan heikkotuulisia, purje olisi tarvittaessa voitava reivata riittävän pieneksi. Omassa käytössäni pidän kolmosreiviä tarpeellisena, koska teen pitkiä retkiä.

Lue lisää

Tuota mastoa pystyy taivuttamaan nykyisiä enemmän. Siis ei ole niin herkkä ison venymälle. Eikä myöskään tarvita erikseen light genuaa, kun etustaagin notkon voi aina säätää halutuksi.