runo jonka on kirjoittanut 14 vuotias tyttö...runo ei ole totta eikä otsikko välttämättä kovin kuvaava mutta tässä se on:
Istun koulussa,
pulpetissani.
Katson seinää,
Tyhjää seinää.
Se on vaalea,
Niin kuin ihonikin.
Tummat hiukseni laskeutuvat
pitkin selkääni.
Huuleni ruusun punaiset liikkuvat,
mutta ääntä ei kuulu.
Sanat kaikuvat mielessäni:
’rakastan sinua’.
Alan kyynelehtimään.
En enää koskaan voi kuulla sitä rakkaani suusta.
Opettaja tulee luokseni ja sanoo:
’voit mennä käytävälle jos tahdot.’
Nousen ylös ja lähden kyyneleet poskissa kävelemään kohti ovea.
Luokkatoverini katsovat minua ymmärtäväisesti.
He eivät ymmärrä,
tiedän sen.
Avaan oven ja suljen sen perässäni.
Istun penkille,
kyyneleet valuvat pitkin poskiani.
Miksi minulle kävi näin?
Käyn makuulleni penkille.
Suljen silmäni.
Tunnen käden kyljelläni.
Avaan silmäni.
Ne ovat niin sumeat etten näe mitään.
Vähitellen näkö alkaa palautua.
Näen rakkaani,
avaan suuni,
mutta hän laittaa sormen suunsa eteen hiljenemisen merkiksi.
Hän sanoo:
’Älä itke, en ole oikeasti tässä, sieluni vain.
On mentävä, rakastan sinua, hyvästi.’
Hän katoaa.
Hän rakastaa minua.
Suljen silmäni jälleen ja vaivun rauhallisena uneen.
kiitos jos jaksoitte lukea....
Istun koulussa,
pulpetissani.
Katson seinää,
Tyhjää seinää.
Se on vaalea,
Niin kuin ihonikin.
Tummat hiukseni laskeutuvat
pitkin selkääni.
Huuleni ruusun punaiset liikkuvat,
mutta ääntä ei kuulu.
Sanat kaikuvat mielessäni:
’rakastan sinua’.
Alan kyynelehtimään.
En enää koskaan voi kuulla sitä rakkaani suusta.
Opettaja tulee luokseni ja sanoo:
’voit mennä käytävälle jos tahdot.’
Nousen ylös ja lähden kyyneleet poskissa kävelemään kohti ovea.
Luokkatoverini katsovat minua ymmärtäväisesti.
He eivät ymmärrä,
tiedän sen.
Avaan oven ja suljen sen perässäni.
Istun penkille,
kyyneleet valuvat pitkin poskiani.
Miksi minulle kävi näin?
Käyn makuulleni penkille.
Suljen silmäni.
Tunnen käden kyljelläni.
Avaan silmäni.
Ne ovat niin sumeat etten näe mitään.
Vähitellen näkö alkaa palautua.
Näen rakkaani,
avaan suuni,
mutta hän laittaa sormen suunsa eteen hiljenemisen merkiksi.
Hän sanoo:
’Älä itke, en ole oikeasti tässä, sieluni vain.
On mentävä, rakastan sinua, hyvästi.’
Hän katoaa.
Hän rakastaa minua.
Suljen silmäni jälleen ja vaivun rauhallisena uneen.
kiitos jos jaksoitte lukea....
Vastaukset 1
Vanhimmat
tehdä myös kauniita runoja rakkaudesta se oli ihana runo jatka tyttö samaan malliin.terveisin:mummeli