ulkonäkö ja menneisyys

En sitten sano mielipidettäni hetero-bi-lesbo määritelmästäni...

Mutta ulkonäöstä sen verran, pakko myöntää, jos kapakassa näen kovati "heteron oloisen" (meikkiä, hametta, pitkää tukkaa jne.) naisen, niin mieleen tulee, että jonkun lesbon heterokaveri on tullut vähän katsomaan millaisissa bileissä se lesbo kamu käy.

Mutta ei siinä meikkaamisessa ja feminiinissä pukeutumisessa yms. mitään vikaa tai väärää mielestäni ole. On vaan niin, että suurin osa lesboista on tämmöisiä kuin minä. Eli "poikamaisia", ollut lapsesta pitäen. Meikkaaminen, prinsessa- ja missileikit eivät lapsena kiinnostaneet. Pitsit, röyhelöt, kukka kuosit, mekot ja hameet ovat tuntuneet vieraille jutuille. Meikkausvinkit lehdissä eivät ole aiheuttaneet kiinnostusta, ei ole tullut opeteltua kyseistä taitoa silloin lapsena/nuorena, niin eipä sitä sitten enää tässä iässäkään oikein huvita.

Mutta noin muuten, kukin olkoon ulkoisesti sellainen minkä tuntee hyväksi ja omakseen. Klisheisesti sanoen: Sisäinen kauneus on kuitenkin aina se tärkein juttu.

Oon 16-vuotias tyttö Oulusta.

Ennoo ikinä tykänny nukeilla leikkimisestä, Barbiet kuitenki ollu sellanen kiinnostuksen kohe lähinnä kerräilymielesä. Rinsessaleikit eijoo ikinä kiinnostanneet.

Hammeet... No ennoo niitä vältelly, mutta en niissä tykkää ollakkaa. Om mulla hammeita, mutta en niitä käytä, ku en tykkää, jos jalat näkkyy.

Vältän pissismäistä pukkeutumista, kaikki mun housut oo sellasia pusseja, ettei muodot näy. Paitsi yhen farkut.

Oon tosi vahavasti feministi, mulla on periaatteita, joista en luovu. Esimerkiksi säärikarvojen ajelun lopetin tuosa kesä alusa. Miehet kyllä voi olla kommeita karvoineen päivinnee, mutta naisetko ei? Minähää en karvoihini koske! Kainailoihin kyllä.

Meikki. No sitä minä käytän sillee, ettei nää, että mulla on meikkiä. Puuteria ja ripsiväri, empä muuta. Evvaa halua, että iho kiiltää.

Ja mulla on pitkä tukka. Tekis mieli leikata se lyhyeksi, mutta mun kasvoille ei passaa lyhyt tukka.

Mää oon lesbouvestani/"bisseyvestäni" huolimatta meleko kiinnostunu ulukonäöstä. Että haluan näyttää ihan siejettävältä, emmää kuitenkaa ressiä siitä revi.

Oon täsä vast ikkää löytäny identiteettini. Ja tosiaan tullu mielee, että pijetäänkö ainuastaan rekkanaisia lespoina. Ja vähä yrittäny muuttaa ittiäni poikamaisemmaksi ja näin. Mutta miksi ihimeesä? Emmää kuitenkaa aivaa ittiäni muuta, hullun hommaahaa se ois. Oon vaan oma itteni, rempsiä sellanen.

Periaate on, että semmosta minusta ei tuu, mitä miehet oottaa. Ku ei palijo kiinnosta tuo miesten mielipije.

Eli, mulle kävi periaattees, ihan samallailla ja elin myös oman bi-vaiheen (yritin epätoivoisesti seurustellla poikien kanssa) ja tulin siihen tulokseen että lesbo olen, enkä muuksi muutu..

Saan itsekkin tuota samaa "ethän sä edes näytä lebolta"-kommenttia kuulla aika usein, miehiltä baareis.. :/

Ja sit alkaa se hillitön kysely mun naisesta ja pääsiskös katteleenkin viä, *huoh*...

miehet on selkeästi kattellu liikaa pornoa... ;)

monesti kysytään/ luullaa myös etten oo ollu ikinä miehen kans ja sit sanotaan et "kyl mä sut käännyttäisin" joo.. heko heko.. :/

Myös lesbo/homopiireissä suhtauduttiin alkuun melko epäluulosesti, näin naiselliseen typyyn, mutta kyllä ihmiset on tässä viiden vuoden aikana jo tajunnut, mikä olen naisiani. enää sitä sen enempää kyseenalaistamatta.

Olihan mullakin vaihe (epätoivoa?) kun leikkasin tukkani lyhyeksi, mutta ei musta silti kyllä poikamaista millään saanut.. :/

Nykyään pykeudun miten tunnen ja olen vain ihan iloisesti oma itseni ja mun puolesta muut saavat ajatella ihan mitä lystäävät. Pääasiahan on että itse tiedän missä seison.

Joten, et ole ainoa onkkelminesi.
kyllä se siittä ajan kanssa. Kaikki on hyvin, kunhan oot sinut itsesi kans ja jätät ne ihmisten puheet omaan arvoonsa..

mielipiteistä ulkonäköön liittyen ei tarvitse välittää. eihän se sinun ongelmasi ole vaan niiden muiden ongelma.

Kysyit mielipidettä voiko bi-seksuaali muuttua lesboksi? Se on kyllä ihan mahdollista. Itse luulin levani bi, koska oli tavallaan turvallisempaa ajatella, että itsellä on rajattomat mahdollisuudet ihastua ihmisiin välittämättä sukupuolesta. Ajattelin myös etten ikinä joutuisi selittämään suuntautumisestani kenellekkään jos olisin bi.Olen ollut miesten kanssa, ollut jopa palavasti rakastunut miehiin, mutta silti koen olevani lesbo. Tätä on hankala selittää uskottavasti, mutta niin se vaan on, että nykyään en enää edes ajattele miehiä ja tiedän että haluan elää naisen kanssa loppuikäni.(kun vaan löytyisi mukava nainen) Uskon, että jotkut ihmiset ovat vilpittömästi jossain elämänsä vaiheessa lesboja ja yhtäkkiä rakastuvat mieheen ja tuntevat olevansa bi-seksuaaleja tai heteroja. Kyllähän ihmisen seksuaalisuus voi muuttua. Niin ei käy kaikille ja sen takia joidenkin ihmisten on sitä niin hankala ymmärtää.Ympäristö asettaa niin kamalat paineet, että itsekin huomasin vasta joku aika sitten olevani lesbo.Kun kuitenkin katselen ja mietin menneisyyttäni, niin tajuan, että olen ollut sitä aina. Tietyt asiat menneisyydessä käyvät nyt järkeen.

Itse oon tyttömäinen,paitsi hameita en koskaan käytä. Meikkaan ja on pitkät hiukset. silti ei kukaan,ainakaan kukaan tuttu,kaveri epäile suuntautumistani ulkonäköni perusteel.
Tottakai oma itsensä saa olla ja meitä on niin monennäköisiä. lesbojakin. :) poikimaisia, ja naisellisimpia..
Ehkä helpompaahan se on jos näyttää miehiseltä,niin ehkä voikin huomata että tuo tykkää naisista...? paitsi onhan niitä hetero naisiakin jotka näyttää miesmäisiltä.. :)(ok,nyt en enää itekkään tiiä mistä puhun) :D
juu..ja siis ite en koskaan varsinaisesti oo seurustellut pojan kanssa.. mitä nyt yhtä tapailin,mut se oli enemmän kaveruutta..aina oon ollu vain hyvä kaveri poikien kans.. ja tytöt..niin moniin tullu ihastuttuu.. pojat ei kiinnosta siinä mielessä.. että lesbona itteeni pidän. ja ikää kohta 17vuotta.. :)
mut nii,ei kai pidä ottaa liian tosissaan niitä epäilyjä... kannattaa ottaa läppänä enemmänki.. :)

Otan osaa närästykseesi ja ymmärrän kyllä täysin että harmittaa! Mä olen naisellinen kauniiksi kehuttu nainen ja kärsin siitä että moni lesbo on kateellinen mulle. Saan osaksi ilkeilyä, jonka takaa paistaa kateus. Mutta tilaisuuden tullen sama kyseinen ilkeilijä yrittää iskeä. Ovatko he kateellisia ulkonäölleni mutta haluaisivat kuitenkin sänkyyn tai muuten vain jotakin läheisyyttä kauniin kanssa tai vipinää? En niitä ihmettele ketkä "vittuilematta" tulevat iskemään, mutta tämä iskeminen-ilkeily on kyllä outo yhdistelmä.