Oletteko muuten huomanneet miten paljon meiltä "isien" uusilta avovaimoilta vaaditaan?!
Meidän tulisi ehdoitta hyväksyä ja rakastaa ihan vieraita lapsia.
Meillä ei kuitenkaan ole oikeuksia esim. kasvatuksen tai yleensäkään tapojen opettamisen suhteen.
Jos annamme yhtään kritiikkiä, olemme ns. huonoja äitipuolia.
Äideillä on oikeus olla välillä pahalla tuulella, lapset toki sen ymmärtävät. Meille äitipuolille taas minkäänlaiset negatiiviset tunteet eivät ole sallittuja.
Edes kaikki äidit eivät rakasta omia lapsiaan, miksi meiltä vaaditaan näitä tunteita???
Vaatimuksia...
9
746
Vastaukset
- Äippäliini
Koettakaa nyt muistaa, että lapset ei ole syyllisiä eroihin, eikä heidän mielestäni tarvitse tilanteesta enempää kärsiä. Muistetaan käyttäytyä aikuisen tavoin, vaikka tunteita ei olisikaan toisen lapsia kohtaan. Vaikka rakkautta ei pysty antamaan, voi antaa turvallisen olon ja hyväksynnän tunteen. Ja kuka ties, lapset alkaisivatkin tuntua ihan mukaviltakin joskus...
Negatiivisia tunteita oppii käsittelemään ilman, että niitä purkaa lasten aikana.Ja kyllähän lapset ymmärtävät myös sen , että aina ei voi olla kivaa tai mukavaa, äitipuolikin saa olla väsynyt ja kiukkuinen, kunhan ei ole sitä aina!
Kritiikkiä on hyvää kestää molemmin puolin.Lapsille on hyvä tehdä selväksi, että kotona äidin luona voi olla eri tavat ja tyylit, mutta meillä toimitaan näin.Lapsetkin voivat olla tilanteessa , jossa isillä tai äidillä on uusi koti ja uusi ihminen siinä vieressä, aika hukassa ja epävarmoja ja peloissaan.
Mutta niinkuin jo sanoin, tämä on minun mielipiteeni ja muilla voi olla muunlaisia...- aikunen
Aikusuus on hukassa - missä mielessä? Kenellä? Miten voi tapaajalapselta vaatia, että meillä on meidän tavat ja "oikeassa" kodissasi toisenlaiset tavat, koska juuri silloinhan, näin vaatimalla, äitipuoli juuri on se ilkeä ihminen, joka ei hyväksy isän lapsia!!??
Eivät ne meidän kodin tavat mene perille pelkästään puhumalla kerran tai kahdesti. Niistä jauhetaan joka ikinen viikonlopputapaaminen!! SE rasittaa! Miten nämä samat lapset muistavat, että kerhossa on näin, koulussa on noin, kaverilla on silleesti ja kotona tälleesti, mutta ei millään kykene muistamaan että isän kotona toimitaan toisella tavalla ??? !!! Kouluikäiset lapset!
Ja kun siitä muistutat, huomautat, nalkutat, komennat, puhut ja puhut - olet se ilkeä. Ja sitten on aikuisuus hukassa.
Hiivatin ristiriitaista! - Tiitu
aikunen kirjoitti:
Aikusuus on hukassa - missä mielessä? Kenellä? Miten voi tapaajalapselta vaatia, että meillä on meidän tavat ja "oikeassa" kodissasi toisenlaiset tavat, koska juuri silloinhan, näin vaatimalla, äitipuoli juuri on se ilkeä ihminen, joka ei hyväksy isän lapsia!!??
Eivät ne meidän kodin tavat mene perille pelkästään puhumalla kerran tai kahdesti. Niistä jauhetaan joka ikinen viikonlopputapaaminen!! SE rasittaa! Miten nämä samat lapset muistavat, että kerhossa on näin, koulussa on noin, kaverilla on silleesti ja kotona tälleesti, mutta ei millään kykene muistamaan että isän kotona toimitaan toisella tavalla ??? !!! Kouluikäiset lapset!
Ja kun siitä muistutat, huomautat, nalkutat, komennat, puhut ja puhut - olet se ilkeä. Ja sitten on aikuisuus hukassa.
Hiivatin ristiriitaista!joka paikassa voi olla erilaiset tavat. Onhan koulussa, päiväkodissa ja kotona aivan erilaiset säännöt ja tavat. Lapset oppivat kyllä kun opettaa. Aikuiset vaan tekevät asiasta kun asiasta hemmetin vaikean.
- aikuinen
Tiitu kirjoitti:
joka paikassa voi olla erilaiset tavat. Onhan koulussa, päiväkodissa ja kotona aivan erilaiset säännöt ja tavat. Lapset oppivat kyllä kun opettaa. Aikuiset vaan tekevät asiasta kun asiasta hemmetin vaikean.
.. että samoista asioista, niistä meidän kodin tavoista tai säännöistä, pitää jauhaa joka kerta tapaamisviikonlopulla ja sen viikonlopun aikana monta monta kertaa. Se väsyttää. Että eikö jo pitäisi muistaa??!! Vaikka miten lapsi on, niin miksi muka ei muista? Miksi se tänäänKIN on ikään kuin uusi asia?
Eikä kyseessä ole edes mitään erikoisia, kummallisia tapoja tai sääntöjä vaanihan perusasioita. Pitäisi kait laittaa lappuja seinille, niin muistaisivat. Ja jos ne ei kirjoiitaisikaan kielto-muotoon, vaan: MEILLÄ SAA
- laittaa vaatteet naulakkoon
- laittaa märät vaatteet kylpääriin kuivumaan
-oikasta lapaset suoraksi .. jne
- viedä ruokalautaset syönnin jälkeen paikoilleen
- syödä kauniisti ja siististi
--- ihan vaan muutamia esimerkkejä. Eikä nämä esillä luetellut nyt niitä "unohtuneita" asioita ole, mutta semmoisia kuitenkin, mitä meillä tehdään tai vaaditaan, mutta kotona ei. - äiti 2+1
aikuinen kirjoitti:
.. että samoista asioista, niistä meidän kodin tavoista tai säännöistä, pitää jauhaa joka kerta tapaamisviikonlopulla ja sen viikonlopun aikana monta monta kertaa. Se väsyttää. Että eikö jo pitäisi muistaa??!! Vaikka miten lapsi on, niin miksi muka ei muista? Miksi se tänäänKIN on ikään kuin uusi asia?
Eikä kyseessä ole edes mitään erikoisia, kummallisia tapoja tai sääntöjä vaanihan perusasioita. Pitäisi kait laittaa lappuja seinille, niin muistaisivat. Ja jos ne ei kirjoiitaisikaan kielto-muotoon, vaan: MEILLÄ SAA
- laittaa vaatteet naulakkoon
- laittaa märät vaatteet kylpääriin kuivumaan
-oikasta lapaset suoraksi .. jne
- viedä ruokalautaset syönnin jälkeen paikoilleen
- syödä kauniisti ja siististi
--- ihan vaan muutamia esimerkkejä. Eikä nämä esillä luetellut nyt niitä "unohtuneita" asioita ole, mutta semmoisia kuitenkin, mitä meillä tehdään tai vaaditaan, mutta kotona ei.Mieheni 7v. poika on nyt vuoden asunut meillä koko aikaisesti ja vieläkin joudun joka päivä vaatimaan ja muistuttamaan (vai onko se sitä nalkutusta :)?) esim kiittämään, kun olemme syöneet. Tai sammuttamaan vessasta valot, kun siellä on asioitu. Tai saatikka vetämään sen vessanpöntön, kun sinne on jotain tehty...raskasta, hyvin raskasta. Ja lapselta saan aika ajoin vain ivallisia katseita, kun muistutan asiasta.
Mutta kun oma äiti teki pojalle kuusi ja puoli vuotta kaiken, ihan kaiken! Nukutti vieressään, ja kulki varmaan kotona koko ajan perässä, ettei lapsen tarvitse tehdä mitään.
Itselläni on 3v ja 5v lapset. Nuorempi on siitä asti muistanut kiittää, kun oppi puhumaan ja ymmärtämään (kiitos oli aluksi kumarrus). En vaadi mielestäni paljon, ihan vain niitä perus seikkoja, mitkä helpottavat lasta jo kouluunkin mennessä.
Mutta tämä mieheni lapsi kasvatettiin ensimmäiset kuusi vuotta pumpulissa, joten saamme niitä tapoja harjoitella vielä varmaan pitkään. Onneksi lapsen isä on kuitenkin samalla aaltopituudella minun kanssa, ettei hänen kanssaan asioista tarvitse enää tapella...se olisikin jo sitten toinen juttu. - läheinen ja etäinen
aikuinen kirjoitti:
.. että samoista asioista, niistä meidän kodin tavoista tai säännöistä, pitää jauhaa joka kerta tapaamisviikonlopulla ja sen viikonlopun aikana monta monta kertaa. Se väsyttää. Että eikö jo pitäisi muistaa??!! Vaikka miten lapsi on, niin miksi muka ei muista? Miksi se tänäänKIN on ikään kuin uusi asia?
Eikä kyseessä ole edes mitään erikoisia, kummallisia tapoja tai sääntöjä vaanihan perusasioita. Pitäisi kait laittaa lappuja seinille, niin muistaisivat. Ja jos ne ei kirjoiitaisikaan kielto-muotoon, vaan: MEILLÄ SAA
- laittaa vaatteet naulakkoon
- laittaa märät vaatteet kylpääriin kuivumaan
-oikasta lapaset suoraksi .. jne
- viedä ruokalautaset syönnin jälkeen paikoilleen
- syödä kauniisti ja siististi
--- ihan vaan muutamia esimerkkejä. Eikä nämä esillä luetellut nyt niitä "unohtuneita" asioita ole, mutta semmoisia kuitenkin, mitä meillä tehdään tai vaaditaan, mutta kotona ei.Väsyttää toki! Siis jauhaa samoja asioita aina uudelleen ja uudelleen... Mutta lasten kanssa se on arkipäivää.
Eikä mitenkään muuten kuulu vain näiden "tapaaja- lasten" tapoihin tuo hyvien tapojen unohteleminen. Kyllä minä ainakin saan näille lähilapsille samalla tavalla jankuttaa asioista.
Eli tuo jankuttaminen kuuluu osana aikuisen kasvattamistyötä. Kertaus on opintojen äiti.
Lapsilla on monta kertaa aivan muut asiat olennaisempia, kuin vaatteiden laittaminen kuivumaan rypyt oikaistuna tai astioiden vieminen tiskikoneeseen. Mutta kyllä ne aikaa myöten oppivat.(ja välillä taas unohtavatkin...) Tiedän kokemuksesta. Koitahan jaksaa! - Hanna
aikuinen kirjoitti:
.. että samoista asioista, niistä meidän kodin tavoista tai säännöistä, pitää jauhaa joka kerta tapaamisviikonlopulla ja sen viikonlopun aikana monta monta kertaa. Se väsyttää. Että eikö jo pitäisi muistaa??!! Vaikka miten lapsi on, niin miksi muka ei muista? Miksi se tänäänKIN on ikään kuin uusi asia?
Eikä kyseessä ole edes mitään erikoisia, kummallisia tapoja tai sääntöjä vaanihan perusasioita. Pitäisi kait laittaa lappuja seinille, niin muistaisivat. Ja jos ne ei kirjoiitaisikaan kielto-muotoon, vaan: MEILLÄ SAA
- laittaa vaatteet naulakkoon
- laittaa märät vaatteet kylpääriin kuivumaan
-oikasta lapaset suoraksi .. jne
- viedä ruokalautaset syönnin jälkeen paikoilleen
- syödä kauniisti ja siististi
--- ihan vaan muutamia esimerkkejä. Eikä nämä esillä luetellut nyt niitä "unohtuneita" asioita ole, mutta semmoisia kuitenkin, mitä meillä tehdään tai vaaditaan, mutta kotona ei.>Ja jos ne ei kirjoiitaisikaan kielto-muotoon, vaan: MEILLÄ SAA
- laittaa vaatteet naulakkoon
- laittaa märät vaatteet kylpääriin kuivumaan
-oikasta lapaset suoraksi .. jne
- viedä ruokalautaset syönnin jälkeen paikoilleen
- syödä kauniisti ja siististi
Tutulta kuulostaa, meillä on sama homma. Mutta tiedätkös kyse ei olekaan siitä, ettei oikeasti muistettaisi, vaan siitä ettei huvita. Jos kotona on löysäilty esim. takkien naulakkoon laittamisen kanssa, niin lapsi on niin laiskistunut siihen että joku tekee sen hänen puolestaan, ettei sitten muuallakaan viitsi. Ja tämä on tosi, muistan sen omasta lapsuudestani ja nyt näen sen tytärpuolen kohdalla. - läheinen ja etäinen
Hanna kirjoitti:
>Ja jos ne ei kirjoiitaisikaan kielto-muotoon, vaan: MEILLÄ SAA
- laittaa vaatteet naulakkoon
- laittaa märät vaatteet kylpääriin kuivumaan
-oikasta lapaset suoraksi .. jne
- viedä ruokalautaset syönnin jälkeen paikoilleen
- syödä kauniisti ja siististi
Tutulta kuulostaa, meillä on sama homma. Mutta tiedätkös kyse ei olekaan siitä, ettei oikeasti muistettaisi, vaan siitä ettei huvita. Jos kotona on löysäilty esim. takkien naulakkoon laittamisen kanssa, niin lapsi on niin laiskistunut siihen että joku tekee sen hänen puolestaan, ettei sitten muuallakaan viitsi. Ja tämä on tosi, muistan sen omasta lapsuudestani ja nyt näen sen tytärpuolen kohdalla.Totta tietenkin, muistaminen ja huvittaminen ovat välillä muksulla toistensa "synonyymeja"... ;)
Mutta itse ainakin täällä kotona (siis lähiäitinä sekä lähiäitipuolena) jankutan kyllä päivittäin tällaisista asioista. Sitten lähtee "homma luistamaan", eli muistetaan laittaa astiat tiskikoneeseen jne.
Kunnes: HUPSIS! Taas alkavat kengät ihan itsestään "unohtua" keskelle eteisen oviaukkoa tms. Eli taas pitää vaan alkaa muistuttamaan asiasta.
Sama juttu esim. kesän jälkeen, kun talvi tulee on tuo ylimääräisten lumien pudisteleminen vaatteista ja kengistä... Eli olen kyllä sitä mieltä, että lapset on lapsia... Jotkut "tyhmät" ja lapselle "toisarvoiset" asiat yksinkertaisesti vaan "unohdetaan" tehdä. Aikuisen tehtävä onkin huolehtia asian "palauttamisesta" (jankuttaminen) mieleen.
Tässä nyt "jankutan" tätä ihan vain puolustaakseni näitä lapsia, jotka käyvät tapaamiskodissa. Eivät he välttämättä olekaan huonosti kasvatettuja, vaan ihan tavallisia muksuja, eivät lainkaan mitään ihmelapsia. Antakaa heille mahdollisuus, vaikka se välillä ottaakin kupoliin.
Käy nimittäin meilläkin myös näitä etälapsia, jotka myöskin helposti "unohtavat" ne kengät keskelle eteisen lattiaa... Kyllä ne sitten jo sunnuntai- iltana taas muistetaan laittaa sivummalle ihan hyvään ojennukseen.
Silloin voi muuten ihan oikeasti vähän kehaistakin asiasta. Hyvä mieli on hyvä palkka. :)
- Lepakko
Aivan totta..
Aina pitäisi hymyillä ja ymmärtää..
Jos olisi jotain oikastavaa, pitää miettiä mitä siitä taas seuraa..
Joskus ei vain jaksa.. Tekisi mieli heittää pyyhe kehään.. Nostaa kytkin ja lähteä kauas pois..
Mutta ollaanhan tässä nyt kuitenkin aikuisia..
Onneksi on hetkiä kuitenkin vain meille kahdelle..
Ilman niitä olisin pakannut jo..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6467936Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4662220Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2292124- 1441696
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511229Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251218Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule991103Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65834Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.55751Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7727