Toisin ennen, toisin eilen
14.runo Kantelettaresta
Toisin ennen, toisin eilen,
Toisinpa tänäi päänä:
Elettihin meillä ennen,
Oltihin ojan takana,
Ojaputa poltettihin,
Ojavettä keitettihin:
Syötihin ojakaloja,
Isolassa ollessani
Emolass´ eläessäni.
Toisin silloin Lappi lauloi,
Hyrehti hyväsukuinen,
Vennon joukio jorisi,
Vennon joukko jouatteli,
Hyvän sammon saatuansa,
Kirjokannen tuotuansa.
Toisin silloin touko kasvoi,
Toisin maa orahan otti,
Toisin paistoi päivä silloin,
Toisin kuutamet kumotti.
No tuommoisen runon löysin tästä omasta Kantelettarestani, vuodelta 1925.
Katsoinpa tuon suomalaisten ja venäläisten yhteistyönä tekemän elokuvan Sampo. Upea oli kaikkinensa, en ollut ennen nähnytkään.
14.runo Kantelettaresta
Toisin ennen, toisin eilen,
Toisinpa tänäi päänä:
Elettihin meillä ennen,
Oltihin ojan takana,
Ojaputa poltettihin,
Ojavettä keitettihin:
Syötihin ojakaloja,
Isolassa ollessani
Emolass´ eläessäni.
Toisin silloin Lappi lauloi,
Hyrehti hyväsukuinen,
Vennon joukio jorisi,
Vennon joukko jouatteli,
Hyvän sammon saatuansa,
Kirjokannen tuotuansa.
Toisin silloin touko kasvoi,
Toisin maa orahan otti,
Toisin paistoi päivä silloin,
Toisin kuutamet kumotti.
No tuommoisen runon löysin tästä omasta Kantelettarestani, vuodelta 1925.
Katsoinpa tuon suomalaisten ja venäläisten yhteistyönä tekemän elokuvan Sampo. Upea oli kaikkinensa, en ollut ennen nähnytkään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kriitikot ovat tietysti taas sanoneet omat sanansa, elokuva tehtiin vuonna 1959, kahden vuoden ajan. Ei se minusta ollut liian teatraalinen, Kalevalaan sopii teatraalisuus. Värit on nyt lisätty siihen myöhemmin, maisemakuvat Kolilta, Mustaltamereltä ja Seurasaaresta.
Katsoin puolesta välistä kun selvisi mikä siellä oli meneillään. Yllättävän hyvin lavastettu, mutta näyttelijäsuoritukset olivat minusta kuin kuvaelmat koulunäytelmissä ta työväentalolla. Tuo paatos kuului ennen tosin Kalevalaan, mutta vientinä ei varmaan puhuttele niinkään siihen tottumattomia.
Myyttisenä tarinana pohjoisen pimeydestä, ja kansallissankarin Lemminkäisen auringon takaisinryöstöstä on tosin kiehtova.
Etenkin lavastus veneineen ja kanteleensoittoineen, Louhin Pohjolanemännän valtakunnassa oli upeaa magiaa puhtaimmillaan!
Sinäpä sen sanoit! Olishan sinä hirveesti hiomista nykyaikana, mutta pidin tästäkin.
Verrattuna noihin meidän omiin vanhoihin perisuomalaiselokuviin, joissa juuri sitä teatteriesitystä on, hyvähän tämä monella tavalla kahden kulttuurin yhteistyönä, tuo trikkikuvauskin. Lemminkäisen äidin usko, voima ja rakkaus, samoin maaäiti ja koivu....ihania.
Kalevala ja Kanteletar ovat hyvin paljon terveemmällä pohjalla kuin raamattujen tapaiset pakkouskontoa sivuavat teokset.
Tässä tietoa muinaisuskosta suomalaisilla. Tämänpäivän panteistista luonnonuskontoa edustaa Viccauskonto lähinnä.
file:///Users/tellervo/Downloads/Suomalainen mytologia – Wikipedia.html