joo elikkäs mulla on tämmönen tapaus: oltiin kahen tytön bestiksii (siis meit oli kolme) jotai puoltoist vuotta. Yläasteelle mentäessä haettiin samalle luokalla ja päästiinkiin. Ei siinä vielä mitää, eka kuukaus meni ihan hyvin, eli niinkuin ennenkin. oltiin yötä toistemme luona, käytiin konserteis, halittiin ja oltiin kamuja. mut sit tää toinen rupes olee niinkuin mä oisin ollu ilmaa. Se huomas mut vaan sillon kun sillä oli jääny läksyt tekemättä. Sit se rupes räyhää jo s olin välillä muittenkin luona kuin hänen, ja kahen muun tytön kaa. sit se on kauheen mustasukkanen toisesta bestiksestää: jos menin toisen luo niin puolen tunnin päästä hän oli oven takana: "voitteks olla?". Sit mun piti toisen kaa hesaan syysylomalla, niin se rupes että: "ethän sä voi tulla myös hesaan kun sit se eivois olla mun kaa!" tää toinenki oli nimittäin menossa hesaa. Nyt mä oon niille niinku ilmaa ja mulla ei oo omalla luokalla yhtään kaveria. ehkä aika tavallinen juttu, mutta satuttaa mua silti.
tosi kivaa tämmöne...
särkynyt enkeli
3462
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
naiset ovat kieroja varsinkin toisiaan kohtaan. onhan se nähty jo ajat sitten. aina kun toisella menee paremmin syttyy kateuden liekki. sitten yritetään tuhota toisen maine. jos onnistuu, saa olla todella ylpeä itsestään.
yleistämistä, mutta toimii joihinkin ihmisiin.
hei vaan teillekkin!jos saan sanoa väliin me tytöt ollaan kyllä aika paskamaisii ja tiiän kyl mikä sitä likkaa vaivaa...onhan se ihan ymmärrettävää että likka suuttuu sellasest....se kohtelee sua ku ilmaa koska se testaa huomaat sä sen ilman kaveruutta jase koittaa saada sult huomioo koska se on kuses suhu pöljä!!!!!
En rupee kauheesti kirjoittamaan omasta kiusaamishistoriikista, koska itseäni kiusattiin ala- ja yläasteella. Yläasteella kaveerasin kiusaajani ja hänen kaverinsa kanssa kun ei ollut ketään muuta... mää olin vain kolmaspyörä siinä ja onnekseni otin ja lähdin porukasta, vaikka tämä tarkoitti yksin olemista loput yläasteesta. No, ei yksin olemisessa ole mitään vikaa... siihen tarttee vain tottua ja sanon, että mieti oikein kunnolla...
onko ne sulle oikeita kavereita vai olisiko sun parempi olla yksin. Sanon vaan, että yläasteella on vaikea saada uusia kavereita, kun ollaan murrosikäisiä ja ollaan kapinallisia. Itse selvisin yläasteelta olemalla yksin ja aika paljon puhelin opettajienkin kanssa.
Kehotan sua miettimään todellakin... olisiko parempaa olla yksin vain kavereiden kanssa, joille olet vain ilmaa!!! Jos susta tuntuu, niin kannattaa koittaa vaihtaa koulua... mulla itellä kävi tuo mielessä ja olis varmaan helpottanut mun koulun käyntiä enemmän. Koita puhua jolle kulle ongelmasta... aina ei opettajat ole paras valinta... joku ulkopuolinen... ehkä sukulainen tai joku jolle voit puhua mistä vaan.
Toivotan sulle paljon voimia ja rohkeutta :)! Et ole ainoa, joka on kokenut kauheuksia ja on hyvä puhua ongelmistaan... se kummasti helpottaa oloa :).