Suomessa tehdään paljon mielipidemittauksia erilaisista asioista. Mielipiteitä, kansanomaisesti sanottuna galluppeja, tehdään useiden eri tutkimuslaitosten toimesta. Mielipidetutkimuksia tilaavat monet tahot, mm. media, puolueet, yritykset jne.
Mielipidetutkimus perustuu yleensä otantaan kansasta, joka otanta perustuu tiettyyn matemaattiseen kaavioon ,
Siinä kaaviossa ei ole lainkaan yli 80-vuotiaita, sillä raja on vedetty 79 -ikävuoteen. Miksi.
Suomessa elää n. 275.000 yli 80-vuotiasta henkilöä. Se on noin 5,5% koko väestösrä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että suomenruotsalaista puoluetta RKP:tä äänesti viime eduskunta vaaleissa n. 4% kansasta. Siis yli 80-vuotiaita on enemmän, kuin suomenruotsalaisia, mutta "ruotsalaiset" saa äänensä kuuluviin vähän liiankin hyvin, mutta yli 80-vuotiaiden ääntä ei haluta kuulla lainkaan.
Mielipidemittauksilla on paljon vaikutusta koko yhteiskuntaan, sen kehittämiseen ja päätöksen tekoon. On suorastaan törkeätä, että yli 80-vuotiaat on vainnettu, ikään kuin heitä ei olisi lainkaan tai että heidän tarpeilla ei olisi mitään merkitystä.
Tässäkin asiassa paljastuu selvästi suomalaisten asenteet vanhuusväestöä kohtaan. Ei missään muualla maailmassa vanhuksia kohdella niin yliolkaisesti, kuin Suomessa.
Mielipidetutkimus perustuu yleensä otantaan kansasta, joka otanta perustuu tiettyyn matemaattiseen kaavioon ,
Siinä kaaviossa ei ole lainkaan yli 80-vuotiaita, sillä raja on vedetty 79 -ikävuoteen. Miksi.
Suomessa elää n. 275.000 yli 80-vuotiasta henkilöä. Se on noin 5,5% koko väestösrä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että suomenruotsalaista puoluetta RKP:tä äänesti viime eduskunta vaaleissa n. 4% kansasta. Siis yli 80-vuotiaita on enemmän, kuin suomenruotsalaisia, mutta "ruotsalaiset" saa äänensä kuuluviin vähän liiankin hyvin, mutta yli 80-vuotiaiden ääntä ei haluta kuulla lainkaan.
Mielipidemittauksilla on paljon vaikutusta koko yhteiskuntaan, sen kehittämiseen ja päätöksen tekoon. On suorastaan törkeätä, että yli 80-vuotiaat on vainnettu, ikään kuin heitä ei olisi lainkaan tai että heidän tarpeilla ei olisi mitään merkitystä.
Tässäkin asiassa paljastuu selvästi suomalaisten asenteet vanhuusväestöä kohtaan. Ei missään muualla maailmassa vanhuksia kohdella niin yliolkaisesti, kuin Suomessa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joskus olen täyttänyt kilpailulipukkeita, joissa on ikäkysely. Niissä on yleensä viimeinen kategoria 65 vuotta täyttäneet. . Eläkeläiset niputetaan usein samaan ryhmään, vaikka meissä on monen vuosikymmenen ikähaitari, ihan hyvin voi olla 55-100 -vuotiaita eläkeläisiä. Meissä on myös hyvin erilaisia lähtökohdiltamme ja varallisuudeltamme. 90-vuotias ei ole enää mikään harvinaisuus, ja odotettavissa oleva elinikä on vain kasvamassa, ja yhä hyväkuntoisempina eletään pitkälle vanhuuteen, myös henkisten kykyjen osalta. Harvoin kiinnitetään huomiota siihen, miten suuri henkinen voimavara olemme kansakunnalle ja miten paljon vanhoilla olisi annettavaa.
Lama-aikojen hoidossa vanhukset olisivat parhaita asiantuntijoita, säästämisessä ja suun säkkiä myöten panemisessa, kaikenlaisen työn arvostamisessa. Olemme aikamoinen kuluttajaryhmä, varsinkin pirteät ikärouvat ovat myös kulttuurin suurkäyttäjiä. Eläkkeet hyödyttävät kauppoja, palveluiden tarjoajia, lasten perheitä ja hyväntekeväisyyteenkin kukkaron nyörejä hellitetään ehkä enemmän kuin nuoremmat ikäluokat. Veronmaksajinahan olemme erinomaisia , ja eläkeläiselle ei tarvitse ainakaan työttömyysrahoja maksaa. Julkaistaanko koskaan lukuja, mitä maksaa yhteiskunnalle jo nuorena työelämästä syrjäytynyt, alkoholisoitunut ihminen, kenties laitoskierteeseen joutunut. Vanhusten aiheuttamia hoitokuluja kyllä kauhistellaan ja isoja lukuja vyörytetään näkösälle. Olemme suuri ryhmä, ja kulut ilmoitetaan aina könttäsummina, mutta päätä kohden ne eivät niin valtaisat ole, ja paljon on niitäkin, jotka eivät yhteiskunnan hoitoa juuri koskaan tarvitse.
Hesarin ison jutun lopussa kerrotaan Vanhustyön keskusliiton ja Suomen mielenterveysseuran tuoreesta kyselytutkimuksesta. Siinä kyseltiin kasvotusten tuhannelta yli 15-vuotiaalta, ja mukana oli yli 80-vuotiaita samassa suhteessa kuin heitä on väestössä. Tuloksissa näkyivät myönteiset asenteet vanhuksia kohtaan, ja haluttiin ikäihmisten kokemusten parempaa hyödyntämistä.
Galluppien tulokset ovat siis teettäjänsä näköisiä, ei niitä pitäisi käyttää ainakaan poliittisten päätösten tukena, vielä vähemmän lietsoa mitään syrjintää.
Mielipidetutkimuksia tekevät yritykset ja niiden toimeksiantajat harjoittavat törkeätä ikärasismia. Eikä siitä juurikaan puhuta. On huomattava, että yli kahdeksankymppisiä on enemmän, kuin suomenruotslaisia. Viime mainitut saavat paljon huomiota, jopa oman teeveekanavan kautta, jonka kustantaa koko kansa Yle pakkoveroilla.
Niin ja eläkeikää nostetaan -- siittä on vähän hyotyä maksajalle --Terveys heikkenee vanhuusikäisellä ja kuolemakin korjaa --
Jää saamatta niitä kertyneitä eläke säästöjö -- onneksi olen itse saanut 65 vuoden eläkeikäni ajasta tähänpäivään 15 v eläkettäni jonka itse olen maksanut . Ehkä voin sanoa että kohta tasoissa olallaan --varsinkin kun en ole sairastamiseen haaskannut niitä säästöjä. Mutta olenkin aika harvinainen kun lääkärikin just" ihmetteli ja kyseli millä täytän elämäni ja aikani kotona . Oli pikkusen varmaankin harmissaan kun ei saa minusta itselleen palkanmaksajaa
Oijoi, miten nyt noin kyynisesti ajattelet, saattoihan hän olla aidon kiinnostunut miten iäkkäät viihyvät elämässään, ehkä ihaili terveyttäsikin,,,,,
Mitä tarkoitat -- kyynillisyydellä -- olen tosi elämäärakastava -- Kyynikkö on tosipaha.
Se tapa jolla hän minua kuulusteli -- varsinkin kun olen sellainen leikinlaskia --enkä jännitä edes lääkärissäkäyntiäkään .
Sanoin että joskus tunnen, että kunmenen ulos niin en oikein pysy suoraankäveleen ..
Hän sanoi että nautinko alkoholia silloin -- minäkö joka ei käytä sitäkään muutakun minimaalisesti.
No sitten sanoin että sekin korjaantuu kun otan ne lähilasit silmiltäni pois jotka jäi vahingossa :-)
Viimeisimpien kansainvälisten elämäntapamittausten mukaan Suomen vanhuusväestö sijoittuu vasta jonnekin keskikastiin, kun muut Pohjoimaat, Ruotsi etunenässä porkuttaa kärjessä.
Hätkähdyttävää on, että kysymyksessä ei aina ole rahasta, vaikka niin usein kuulee väitettävän, vaan ASENTEISTA.
Nyt vasta on Suomessa herätty tekemään jotain asenteiden muuttamiseksi. Esimerkkinä on hanke, jossa Ylekin on mukana, muuttaa asenteita näkemään vanhukset yksilöinä, eikä vaan harmaana massana.
Olenko minä ihan toisinajattelija kun minua ei vaivaa laisinkaan tuo vaikk' en ikäni puolesta kelpaa mielipidetutkimuksiin. Soronnoo, enkä minä mielipiteitäni muille tyrkytä. Ollaan jokainen mitä mieltä hyvänsä, kunhan ei koko ajan purnata ja valiteta nykymenoa.
Tuo vanhustenhoito ja vanhus sanana alkavat jo olla hiuksia nostattavat. Juuri tuo että ne on kasattu yhdeksi ikäväksi massaksi. Vain ikävänsorttisia puheita aiheuttavat. Onneksi en ole vanhus (vasta 79v) ja saan päättää täysin asioistani tällä hetkellä. Kun tilanne muuttuu olen jo etukäteen asiat hoitanut, joten turvallista on.