Laitoinpa sellasen virityksen, että ensin ketuttaa kun ei syö, mutta sitten kun se rupeaa syömään, niin kaloja riittää kyllä sen jälkeen.
Sähelsinpä sellasen virityksen että: ensin sidoin siimaan pystypilkin, ja otin koukun pois. Sen jälkeen laitoin koukun tilalle siiman, jossa roikkuu kolme morria. Muutaman kerran on ollu kaikissa ahven kiinni, mutta yleensä kaksi. Nopea tapa siis saada pienet keittokalat, jos oikein tekee kalasoppaa mieli. Hyvä sähellys tällainen morriviritelmä.
Sähelsinpä sellasen virityksen että: ensin sidoin siimaan pystypilkin, ja otin koukun pois. Sen jälkeen laitoin koukun tilalle siiman, jossa roikkuu kolme morria. Muutaman kerran on ollu kaikissa ahven kiinni, mutta yleensä kaksi. Nopea tapa siis saada pienet keittokalat, jos oikein tekee kalasoppaa mieli. Hyvä sähellys tällainen morriviritelmä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse käytän pilkkiessä pelkkiä morrilitkoja. Eli mulla on sidottu siimaan kaksi tai kolme morria. Se on ainakin syvältä pilkkiessä erittäin hyvä ratkaisu, koska morrilitka vajoaa huomattavasti nopeammin kuin pelkkä yksi morri. Siikapilkillä erittäin pätevä ratkaisu.
Yleensä aina käytän morrilitkoja ja olen sitonut siimaan erivärisiä morreja, koska silloin on kalalle valinnanvaraa. Joku väri kyllä kelpaa lähes aina kalalle.
Usein olen itsekkin saanut kahta kalaa kerralla ja joskus jopa kolme. Joskus sitten se ISO vie koko litkan, mutta onneksi teen itse morreja, eikä tule sitten mitään suurta rahallista menetystä. Kalan menetys harmittaa huomattavasti enmmän.
Olen joskus tavalliseen mato-onkeenkin pistänyt kolme koukkua ja on ihan mielenkiintoista onkia, kun tulee useampia kaloja kerralla ylös. Varsinkin ison särkiparven harventaminen on mielenkiintoista puuhaa sellaisella virityksellä.
Ja sitten tietysti pohjaonkeen tulee laitettua useampia koukkuja.
Eräs Ahvenanmaan reissu jäi hyvin mieleen. Se oli syksyä jo kun olitiin siellä kavereiden kanssa kalastelemassa ja siirryttiin pohjaonkea käyttämään, kun uistimellakaan ei kalaa oikein tullut. Sitten eräässä salmessa kaiku näytti alla olevan paljon kalaa ja ei kun vene parkkiin siihen ja pohjaonget esiin.
Aluksi tuli vain erittäin isoja särkiä kahta tai kolmea kerrallaan mutta jonkun ajan päästä paikalle tuli ahventen parvi. Sitten alkoi juhlat.
Ahvenet painoivat 300-700 g kappale ja oli todella mielenkiintoista vetää kolmekin sellaista yhtäaikaa ylös. Tunsi hyvin kun ahven otti kiinni ja sitten vaan odotti hieman, että otti toinen ja kolmaskin ahven kiinni ja sitten vasta alettiin hinaamaan kaloja ylös.
Tätä ahventen syöntiä jatkui noin puoli tuntia, mutta olihan todella mieleen painuva hetki.
Siinä tuli soppakalat nopeasti ja jäi vielä vähän paistikalaakin.
Se on ihan kiva kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja usein vielä varsin antoisin kokemuksin.
Ei kun kokeilunhalua ja kireitä siimoja sinulle!