tänne saa valittaa c&r kalastuksesta

Järjetöntä juppikulttuuria leikkiä ja rääkätä eläviä olentoja, jotka useimmiten kuitenkin kuolevat saatuihin vammoihin ja stressiin.
PS kalastus, pyydä ja syö.

pyytömies kirjoitti:

Järjetöntä juppikulttuuria leikkiä ja rääkätä eläviä olentoja, jotka useimmiten kuitenkin kuolevat saatuihin vammoihin ja stressiin.
PS kalastus, pyydä ja syö.

nimenomaan juppikulttuuria jota halveksuisi jokainen sota-ajan ihminen. silloin ruokaa arvostettiin. kiteytit hyvin tuon että pyydä ja syö. jos haluaa vesillä nautiskella pidempään, pyydetään vähemmillä tehoilla. yksinkertaista ja luontoa arvostavaa. kalaa ei tule nähdä elämyksien lähteenä vaan arvokkaana ravintona jota se on aina ennenkin ollut. muualla nähdään nälkää ja meillä kalakin on vain juppien leikkikalu kuvausta varten. hienot vehkeet ja paatit mutta arvot viturallaan.

pyytömies kirjoitti:

Järjetöntä juppikulttuuria leikkiä ja rääkätä eläviä olentoja, jotka useimmiten kuitenkin kuolevat saatuihin vammoihin ja stressiin.
PS kalastus, pyydä ja syö.

Miksi alamittaiset sitten pitää vapauttaa, jos ne kuitenkin useimmiten kuolevat?

Anteeksi, pistinkö liian pahan kysymyksen?

Miksette vastaa "pyydä ja syö" kalastajat, veikö kissa kielen?

Koska kalat eivät kuole siihen. Itsekkin olen saanut saman kalan uudestaan.

Kovasti täällä kotitarvekalastajat aina muuta väittää?

Luuletteko te CR kalastajat olevanne jotenkin "eettisempiä" / parempia kalastajia.

Itse en kalasta verkoilla, enkä kalasta kudun aikaan, en hamstraa kalaa.

Alle 45 cm kuhia en ota, jos eivät ole kiduksistaan kiinni. Kuhien verkkopyynti kudun aikaan pitäisi kieltää lailla.

Haukien CR kalastusta en ymmärrä ollenkaan, paljonkohan kymppikilon limapötkökin mättää kuhan poikasia ja muita "jalokaloja" vuoden aikana kitusiinsa.

Sitä voi yrittää viehe / kalastuspaikan valinnalla vältellä niitä alamittoja.

Silti kaikista röyhkeintä "kalastusta" on kutemassa olevien kalojen verkkopyynti,

tai "omiin tarpeisiin" "kalastus" 10 verkolla, siitä on järkevä kalastaminen kaukana. Jos ei vapavälineillä saa ruokaa itselleen, ei vaan osaa kalastaa.

Kalasdaja kirjoitti:

Koska kalat eivät kuole siihen. Itsekkin olen saanut saman kalan uudestaan.

Kyllä muuten kuolee, siitä on tehty tutkimuksiakin ainakin lohella.

Sittenhän alamittaisiakaan ei kannata vapauttaa jos ne kuitenkin kuolee?

oudoksuja kirjoitti:

Sittenhän alamittaisiakaan ei kannata vapauttaa jos ne kuitenkin kuolee?

Hauella ei ole alamittaa, kaikki vaan ylös ja pois järvestä.

oudoksuja kirjoitti:

Sittenhän alamittaisiakaan ei kannata vapauttaa jos ne kuitenkin kuolee?

Fysiikan laki rikkoo enemmän isompia kaloja joita vapautetaan. Siksi isommat kuolevat herkemmin kun revityttävät leukansa ja kitusensa tällä pyydystä ja rääkkää tyylillä. Pienemmät kalat eivät voi riuhtoa samanlaisella massalla jonka takia ne selviävät useinmiten vapauduttuaan. Pitäisi tehdä laki että kaikki yli kaksi kiloiset on pakko ottaa ja sitä alle saa mielensä mukaan vapauttaa huomioiden että kala on kiduksineen terve. Pakko ei ole kalastaa enempää kuin syö. Eihän hirviäkään ammuta säkäharjaan jolloin vaan taintuvat, oteta kuvaa ja taputella hereille.

pyytömies kirjoitti:

Järjetöntä juppikulttuuria leikkiä ja rääkätä eläviä olentoja, jotka useimmiten kuitenkin kuolevat saatuihin vammoihin ja stressiin.
PS kalastus, pyydä ja syö.

KALAMAKKARA

Suomalaisten hylkäämä raaka-aine taipuu thaimaalaisen näpeissä herkuksi
Penprabha Helsingius tekee ruokaa kaloista, jotka eivät kelpaa suomalaisten lautasille. Esimerkiksi roskakalana pidetystä lahnasta syntyy maukasta makkaraa. Hyvää ruokakalaa päätyy turhaan jätteeksi, hän sanoo.


Penprabha Helsingius tekee kalamakkaraa.
Penprabha Helsingiuksen mielestä olisi tuhlausta olla tekemättä niin sanotuista roskakaloista ruokaa. Esimerkiksi lahnasta syntyy maukas makkara. Kuva: Mikko Tuomikoski / Yle
Mistä on kyse?

Takavuosina suomalaiset hyödynsivät kaikki kalat, joita järvestä nousi - tämän päivän suomalainen on paljon nirsompi
Penprabha Helsingiuksen mukaan makean veden kaloja voi hyödyntää monella tavalla, kunhan näkee vähän vaivaa esimerkiksi maustamisessa
Suurin osa hoitokalastuksen yhteydessä tulevista suurista saaliista päätyy kaatopaikalle
Kalafilee saa kyytiä, kun Penprabha Helsingius pääsee vauhtiin. Tehosekoitin pärisee ja pannu tirisee.

Tällä kertaa ruokaa ei kuitenkaan laiteta suomalaisten ykköskaloista, siiasta ja kuhasta, vaan roskakalana pidetystä lahnasta. Suomen järvet kuhisevat kaloja, joista voisi tehdä vaikka mitä syötävää, kunhan viitsisi nähdä vähän vaivaa, hän pohtii.

Kun Helsingius muutti Thaimaasta Suomeen ja Nastolaan, hän ei voinut ymmärtää, että täällä heitetään hyviä ja herkullisia ruokakaloja roskiin.

– Kun tulin ensimmäisiä kertoja Suomeen sain kuulla, että appiukkoni on innokas kalamies. Suuri osa saaliista päätyi kuitenkin kompostiin tai siilinruoaksi. Minä sanoin, että anna ne minulle, niistä saa hyvää ruokaa, hän naurahtaa.

Helsingiuksen kalatietous ei ole mutu-pohjaista, vaan hän on opiskellut Thaimaassa teknillisessä yliopistossa elintarviketekniikkaa ja suorittanut tutkinnon, joka vastaa suomalaista elintarviketeknologian maisterin tutkintoa.

Hän on perehtynyt etenkin makeanveden kalojen hyödyntämiseen. Niinpä esimerkiksi lahna, särki ja säyne ovat päätyneet hän valmistamiinsa ruokiin.

– Nämä ovat hyviä ja helposti ruoanlaitossa hyödynnettäviä kaloja.

Hoitokalastussaaliista suurin osa päätyy roskiin

Vaikka Penprabha Helsingius on ottanut tehtäväkseen laittaa ruokaa myös niistä kaloista, joita moni suomalainen ei arvosta, päätyy suuri osa niin sanotusta roskakalasta edelleen roskiin.

Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi Lahden seudun ympäristöpalveluista kertoo, että esimerkiksi Lahden Vesijärvellä hoitokalastussaaliin kokonaismäärä nousi viime vuonna hieman yli 140 000 kiloon.

Hyviä ruokakaloja päätyy turhaan jätteeksi.
– Penprabha Helsingius
– Osa kalastuksesta tehtiin lämpimän veden aikaan. Kylmäsäilytystilojen puutteen vuoksi emme voineet tarjota näitä kaloja yleisölle. Emme voineet taata niiden säilymistä syömäkuntoisina.

Hoitokalastuksella järvestä pyydetty kala päätyi siis kesällä jätteeksi.

Osa pyynnistä ajoittui syksynpään ja silloista pyyntisaalista jaettiin myös yleisölle. Muu saalis meni tällöinkin kompostoitavaksi.

– Karkeasti voi sanoa, että tuolloin saalis oli noin 40 000 kiloa, josta noin 7 000 kiloa meni jakelussa, eli yleisölle päätyi reilu viidennes, Kotakorpi summaa.

Kalamakkaraa.
Niin sanotuista roskakaloista valmistettu makkara on valmis paistettavaksi. Kuva: Mikko Tuomikoski / Yle
Lahnamakkara syntyy helposti

Penprabha Helsingius esittelee kehittämäänsä makkarareseptiä, johon tällä kertaa käytetään lahnafileitä. Kalan lisäksi makkaraan tulee öljyä, suolaa, mausteita ja ripaus vehnäjauhoja.

Fileet jauhetaan ensin kahdella eri koneella, jolloin ruodot häviävät lähes olemattomiin. Tahna jäähdytetään lisäämällä sekaan hieman jäähilettä.

Sitten seokseen lisätään suola ja muut mausteet, muun muassa paprika sekä öljy ja jauhot.

Oikea lämpötila on hyvin tärkeä.
– Penprabha Helsingius
– Oikea lämpötila on hyvin tärkeä. Makkaran valmistaminen ei onnistu, jos seos on vaikkapa liian lämmin.

Lopuksi valmis massa laitetaan pursottimeen, jolla se syötetään suolikuoreen. Keittämisen jälkeen makkara on valmis vaikka pannulla paistettavaksi.

Maku on mieto, mutta hienostunut

Raaka-aineena ollut lahna antaa makkaralle miedon maun, jota mausteet eivät peitä. Maku on hienostunut, eikä lainkaan kalamainen tai mutainen, kuten joskus makean veden kaloilla on.

– Oikea maustaminen auttaa kalan oman maun esiintuomisessa ja mutaisen maun häivyttämisessä. Thaimaassa tällainen makkara savustettaisiin keittämisen sijaan. Sitä aionkin pian kokeilla. Se antaa vielä enemmän makua ja luonnetta, Helsingius sanoo.

Hän kertoo, että kala säilyy melko hyvin ja sopii myös pakastettavaksi.

Oikea maustaminen auttaa kalan oman maun esiintuomisessa.
– Penprabha Helsingius
Lahnamakkara sopii kokkinsa mukaan syötäväksi sellaisenaan, esimerkiksi grillattuna tai pannulla ruskistettuna. Makkaratäyte sopii myös kalapullien raaka-aineeksi.

Haaveena oma kauppa

Helsingius kertoo, että kalamakkaran valmistus olisi helppo toteuttaa teollisessa mittakaavassakin, sillä kalaa löytyy – kuten hoitokalastussaaliin määrä osoittaa.

Pitäisi vain hankkia sopivat tilat,

Enpä ole koskaan kuullut kenenkään pitävän lahnaa roska kalana. Yksi parhaista ruokakaloista.

kalamakkara kirjoitti:

KALAMAKKARA

Suomalaisten hylkäämä raaka-aine taipuu thaimaalaisen näpeissä herkuksi
Penprabha Helsingius tekee ruokaa kaloista, jotka eivät kelpaa suomalaisten lautasille. Esimerkiksi roskakalana pidetystä lahnasta syntyy maukasta makkaraa. Hyvää ruokakalaa päätyy turhaan jätteeksi, hän sanoo.


Penprabha Helsingius tekee kalamakkaraa.
Penprabha Helsingiuksen mielestä olisi tuhlausta olla tekemättä niin sanotuista roskakaloista ruokaa. Esimerkiksi lahnasta syntyy maukas makkara. Kuva: Mikko Tuomikoski / Yle
Mistä on kyse?

Takavuosina suomalaiset hyödynsivät kaikki kalat, joita järvestä nousi - tämän päivän suomalainen on paljon nirsompi
Penprabha Helsingiuksen mukaan makean veden kaloja voi hyödyntää monella tavalla, kunhan näkee vähän vaivaa esimerkiksi maustamisessa
Suurin osa hoitokalastuksen yhteydessä tulevista suurista saaliista päätyy kaatopaikalle
Kalafilee saa kyytiä, kun Penprabha Helsingius pääsee vauhtiin. Tehosekoitin pärisee ja pannu tirisee.

Tällä kertaa ruokaa ei kuitenkaan laiteta suomalaisten ykköskaloista, siiasta ja kuhasta, vaan roskakalana pidetystä lahnasta. Suomen järvet kuhisevat kaloja, joista voisi tehdä vaikka mitä syötävää, kunhan viitsisi nähdä vähän vaivaa, hän pohtii.

Kun Helsingius muutti Thaimaasta Suomeen ja Nastolaan, hän ei voinut ymmärtää, että täällä heitetään hyviä ja herkullisia ruokakaloja roskiin.

– Kun tulin ensimmäisiä kertoja Suomeen sain kuulla, että appiukkoni on innokas kalamies. Suuri osa saaliista päätyi kuitenkin kompostiin tai siilinruoaksi. Minä sanoin, että anna ne minulle, niistä saa hyvää ruokaa, hän naurahtaa.

Helsingiuksen kalatietous ei ole mutu-pohjaista, vaan hän on opiskellut Thaimaassa teknillisessä yliopistossa elintarviketekniikkaa ja suorittanut tutkinnon, joka vastaa suomalaista elintarviketeknologian maisterin tutkintoa.

Hän on perehtynyt etenkin makeanveden kalojen hyödyntämiseen. Niinpä esimerkiksi lahna, särki ja säyne ovat päätyneet hän valmistamiinsa ruokiin.

– Nämä ovat hyviä ja helposti ruoanlaitossa hyödynnettäviä kaloja.

Hoitokalastussaaliista suurin osa päätyy roskiin

Vaikka Penprabha Helsingius on ottanut tehtäväkseen laittaa ruokaa myös niistä kaloista, joita moni suomalainen ei arvosta, päätyy suuri osa niin sanotusta roskakalasta edelleen roskiin.

Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi Lahden seudun ympäristöpalveluista kertoo, että esimerkiksi Lahden Vesijärvellä hoitokalastussaaliin kokonaismäärä nousi viime vuonna hieman yli 140 000 kiloon.

Hyviä ruokakaloja päätyy turhaan jätteeksi.
– Penprabha Helsingius
– Osa kalastuksesta tehtiin lämpimän veden aikaan. Kylmäsäilytystilojen puutteen vuoksi emme voineet tarjota näitä kaloja yleisölle. Emme voineet taata niiden säilymistä syömäkuntoisina.

Hoitokalastuksella järvestä pyydetty kala päätyi siis kesällä jätteeksi.

Osa pyynnistä ajoittui syksynpään ja silloista pyyntisaalista jaettiin myös yleisölle. Muu saalis meni tällöinkin kompostoitavaksi.

– Karkeasti voi sanoa, että tuolloin saalis oli noin 40 000 kiloa, josta noin 7 000 kiloa meni jakelussa, eli yleisölle päätyi reilu viidennes, Kotakorpi summaa.

Kalamakkaraa.
Niin sanotuista roskakaloista valmistettu makkara on valmis paistettavaksi. Kuva: Mikko Tuomikoski / Yle
Lahnamakkara syntyy helposti

Penprabha Helsingius esittelee kehittämäänsä makkarareseptiä, johon tällä kertaa käytetään lahnafileitä. Kalan lisäksi makkaraan tulee öljyä, suolaa, mausteita ja ripaus vehnäjauhoja.

Fileet jauhetaan ensin kahdella eri koneella, jolloin ruodot häviävät lähes olemattomiin. Tahna jäähdytetään lisäämällä sekaan hieman jäähilettä.

Sitten seokseen lisätään suola ja muut mausteet, muun muassa paprika sekä öljy ja jauhot.

Oikea lämpötila on hyvin tärkeä.
– Penprabha Helsingius
– Oikea lämpötila on hyvin tärkeä. Makkaran valmistaminen ei onnistu, jos seos on vaikkapa liian lämmin.

Lopuksi valmis massa laitetaan pursottimeen, jolla se syötetään suolikuoreen. Keittämisen jälkeen makkara on valmis vaikka pannulla paistettavaksi.

Maku on mieto, mutta hienostunut

Raaka-aineena ollut lahna antaa makkaralle miedon maun, jota mausteet eivät peitä. Maku on hienostunut, eikä lainkaan kalamainen tai mutainen, kuten joskus makean veden kaloilla on.

– Oikea maustaminen auttaa kalan oman maun esiintuomisessa ja mutaisen maun häivyttämisessä. Thaimaassa tällainen makkara savustettaisiin keittämisen sijaan. Sitä aionkin pian kokeilla. Se antaa vielä enemmän makua ja luonnetta, Helsingius sanoo.

Hän kertoo, että kala säilyy melko hyvin ja sopii myös pakastettavaksi.

Oikea maustaminen auttaa kalan oman maun esiintuomisessa.
– Penprabha Helsingius
Lahnamakkara sopii kokkinsa mukaan syötäväksi sellaisenaan, esimerkiksi grillattuna tai pannulla ruskistettuna. Makkaratäyte sopii myös kalapullien raaka-aineeksi.

Haaveena oma kauppa

Helsingius kertoo, että kalamakkaran valmistus olisi helppo toteuttaa teollisessa mittakaavassakin, sillä kalaa löytyy – kuten hoitokalastussaaliin määrä osoittaa.

Pitäisi vain hankkia sopivat tilat,

Lue lisää

Odotan aina innolla kevättä että saan 80-100 millisen verkon ensi sulaan ja ensimmäiset reilu pari kiloiset savulahnat. Ovat kyllä kalamaailman courmettia parhaimmasta päästä. Tiedän ihmisiä ketkä eivät suostu ennakkoluuloisina edes maistamaan niitä. "maistuvat mudalle" Oudoin myytti mitä niistä kuulee sillä koskaan en ole niissä "mudan" makua maistanut. Toinen on purkitettu särki. Edesmennyt tuttavani verkotti keväisin reilun kokoisia särkiä ja tekivät vaimonsa kanssa näistä käsittämättömän hyviä purkkisärkiä. Uudet perunat ja purkkisärkeä tomaattisessa mausteessa niin avot. Harmi kun en koskaan ehtinyt opetella tätä taitoa ja reseptiä kun alan ehdoton ykkönen purkituksessa lähti toisenlaisille purkitus maille. Mutta jos tuolla reseptillä saataisiin suomalaiset ensiksi edes maistamaan särkeä takaisin että muu purkkikala katoaisi markkinoilta ja suomalaiset "roskakalat" alkaisivat löytää paikkansa suomalaisten ruokapöydässä.

En ime ja kutemaan nousevien lohikalojen c&r rikollisinta kalastusta mitä on! Paljon eettisempää olis ottaa ne taltee ku päästää takasi jotta ne kuolis vähän ajan päästä uupumukseen!

Jos eettisyydestä alkaa puhumaan kalastuksen yhteydessä, niin eiköhän silloin kannata kalastaa kokonaan ilman koukkuja?

päästäjä kirjoitti:

Jos eettisyydestä alkaa puhumaan kalastuksen yhteydessä, niin eiköhän silloin kannata kalastaa kokonaan ilman koukkuja?

Ei, kun silloin voi olla kalastamatta ihan kokonaan ja työnnellä sormea cr kaverin pyllyyn. Sitä sormea voi sitten aamulla tuoksutella, että haiseeko silli.

kaunista päästää alamittaiset pois mutta se on samantekevää kalakantojen kannalta. ei sieltä ikinä sellaista määrää uistelemalla oteta että se kantaan vaikuttaisi. kalat uusiutuu liiankin tehokkaasti usein. moni järvi on täynnä silppukuhaa. ravinto ei riitä

erthsfdgsg kirjoitti:

kaunista päästää alamittaiset pois mutta se on samantekevää kalakantojen kannalta. ei sieltä ikinä sellaista määrää uistelemalla oteta että se kantaan vaikuttaisi. kalat uusiutuu liiankin tehokkaasti usein. moni järvi on täynnä silppukuhaa. ravinto ei riitä

Lue lisää

Siellä on liikaa CR haukia.

Se on sellaista "trophy" kalastusta, elvistellään sillä saaliilla ja sitten lasketaan se kala kuolemaan veteen. Se on mistään mitään tajuamattomien idioottien hommaa.

Jotkut pitää sitä urheiluna, se on sellaista brassailua ennemminkin.

Cr hirvenmetsästyksessä hirveä varmaan ammuttaisiin ei kuolettavasti esim jalkaan ja sitten siihen jalkaan laitettaisiin kipsi ja toivotettaisiin hirvelle hyvää matkaa.

cr naiminen on sellaista, että ensin lasketaan mällit muijan emättimeen ja sitten imetään ne sieltä pillillä pois.

mitähän muita cr urheilulajeja on olemassa.

itse en näitä harrasta.

idioottienhommaa kirjoitti:

Se on sellaista "trophy" kalastusta, elvistellään sillä saaliilla ja sitten lasketaan se kala kuolemaan veteen. Se on mistään mitään tajuamattomien idioottien hommaa.

Jotkut pitää sitä urheiluna, se on sellaista brassailua ennemminkin.

Cr hirvenmetsästyksessä hirveä varmaan ammuttaisiin ei kuolettavasti esim jalkaan ja sitten siihen jalkaan laitettaisiin kipsi ja toivotettaisiin hirvelle hyvää matkaa.

cr naiminen on sellaista, että ensin lasketaan mällit muijan emättimeen ja sitten imetään ne sieltä pillillä pois.

mitähän muita cr urheilulajeja on olemassa.

itse en näitä harrasta.

Lue lisää

:) Tykkää tästä :)

idioottienhommaa kirjoitti:

Se on sellaista "trophy" kalastusta, elvistellään sillä saaliilla ja sitten lasketaan se kala kuolemaan veteen. Se on mistään mitään tajuamattomien idioottien hommaa.

Jotkut pitää sitä urheiluna, se on sellaista brassailua ennemminkin.

Cr hirvenmetsästyksessä hirveä varmaan ammuttaisiin ei kuolettavasti esim jalkaan ja sitten siihen jalkaan laitettaisiin kipsi ja toivotettaisiin hirvelle hyvää matkaa.

cr naiminen on sellaista, että ensin lasketaan mällit muijan emättimeen ja sitten imetään ne sieltä pillillä pois.

mitähän muita cr urheilulajeja on olemassa.

itse en näitä harrasta.

Lue lisää

Jos olisi jokin helppo keino harrastaa C&R metsästystä niin sitä varmasti tehtäisi.

Mitä ihmettä? "cr naiminen" on yleisin naimisen muoto, jossa joko pillereillä tai kondoomilla estetään uuden elämän alku. Tai vahingon tapahtuessa, osittain kehittynyt ihminen revitään ulos.

ohannoita kirjoitti:

Jos olisi jokin helppo keino harrastaa C&R metsästystä niin sitä varmasti tehtäisi.

Mitä ihmettä? "cr naiminen" on yleisin naimisen muoto, jossa joko pillereillä tai kondoomilla estetään uuden elämän alku. Tai vahingon tapahtuessa, osittain kehittynyt ihminen revitään ulos.

Lue lisää

"helppo keino" Miksi niin? Periaatteessa keino tuollaiseen metsästykseenkin on. Elävänä pyydystävät loukut. Monia petoeläimiä pyydetään elävänä. c&r tyyppisesti tehtynähän se tarkoittaisi sitä että esim supi otettaisiin elävänä pussiin, punnittaisiin, kuvattaisiin loukun vierellä ja laskettaisiin takaisin ja sanottaisiin perään että "tule viisi kiloa painavampana takaisin" Se vaan että metsästys ei ole tuollaista idiootin hommaa. Supihan voitaisiin pyytää myös niin että ollaan passissa liha kimpaleen kanssa johon on viritetty koukku. Kun supi ottaa kimpaleen suuhunsa nykäistään jolloin koukku tarraa huuleen ja riuhdotaan supi kuvattavaksi. Ainoa ero tässä on se että kalaa ei arvosteta nisäkkään lailla kipua tuntevaksi niin on suurta hupia antaa kalan riuhtoa koukussa ja suupielet verellä kuvataan sankarin ottein saatu kala ja lasketaan takaisin. Limainen ja ei kivusta huutava eliö kun lasketaan takaisin veteen on se silloin poissa silmistä ja poissa mielestä vaikka olisikin tunnin päästä maha pystyssä lahden pohjukan toisella puolella. Siksi metsästys ei perustu rääkkäykseen koska saaliilla ja riistalla on sentään joku arvo mitä valitettavasti kalat eivät saa osakseen.

Lähes aina näen kaloja käsiteltävän väärin. C&R kalastajat eivät vapauta kalojaan kalakantojen parantamiseksi (saaliiden turha kiskominen ylös tuskin sitä parantaa) vaan he vapauttavat kalat laiskuuttaan. Eivät jaksa perata tai laittaa ruokaa. Hesarissa oli artikkeli, jossa sanottiin 45 prosentin virvelillä pyydetyistä ja takaisin jokeen päästetyistä kaloista kuolevan. Jotkut sanovat Catch and eat kalastuksen tuhoavan kalakantoja, mutta itse ainakin lopetan heti kun saan kilon hauen. Silloin yksi ainut kala kuolee. Tietysti pienet ja alamittaisten kalat päästetään takaisin, jos eivät ole pahasti vahingoittuneita. Ne eivät vahingoitu läheskään niin pahasti, kun isot. Jos ei enää halua ravintoa niin kalastus pitää lopettaa. Robottikalat muuten toimisivat hyvin. C&R pellet menee kalastamaan kovasti vastaanoistäviä robotteja ilman yhdenkään kalan vahingoittumista. Jos ei kelpaisi niin voitaisiin laittaa koukku leuasta läpi, retuuttaa siitä vastatuuleen, vetää veden alle reiluksi minuutiksi ja heittää sitten takaisin kuivalle maalle. Ihminen saa helposti sairaalahoitoa, joten nämä ihmiset voisivat selviytyä useammin kuin kalat. Toivon, että lopetatte sadistien kalojen kidutuksen nimeltä C&R

Miksi et itse pyydystä katiskoin tai verkoin särkikaloja? Ovat mitä parhaimpia purkitettuna ja ei taatusti lopu. Ei tosin lopu petokalatkaan vaikka tätä cr pellet aina inttävät. Suomessa on kymmeniätuhansia järviä ja joitain tuhansia vapakalastajia. Vaikka ammatikseen vetelisitte isompia pois ei ne suomen vesistöstä lopu. Turha niitä on selitellä roskakala imureina kun voisitte helposti itse pyydystää useammankin hauen vuosittaiset roskakalan saalistus määrät särkeä vesistöistämme. Miksi arvotatte ja riepotatte petokalanne korkeampaan kastiin vaikka niillä lähnoilla ja särjilläkin on tuntoelimet mitkä aistivat kipua yhtälailla retuuttaa niitä mato ongella tai lohia vaapuilla?

Harvemmin ne kertaalleen ammutut jänikset enään juoksemaan lähtee.