Kuulemma Raamatun mukaan antikristus ilmoittaa tulostaan ihmein ja merkein, mutta minun mielestäni ihmeet ja merkit ovat hitonmoisen hieno asia, jotka minun elämässäni ovat liittyneet vain hyviksi kokemiini asioihin ja toivottuihin muutoksiin. Jos antikristus on sitten sitä, niin minä olen myyty. Ja sitäpaitsi, mitä muutakaan sielulla voisi tehdä kuin kauppaa jumalten kanssa? Tehkää siis viisaita sijoituksia, sielunomistajat. Älkää lainatko sieluanne "juutalaisille" ;-)
Ihmeet ja merkit
Turmelus
10710
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Antikristus tai mikä lie mikä ilmoittaa tulostaan. (Jäännyt tuon eepoksen selailu vähemmälle, mutta mikä ettei olisi.) Mutta kahdesta en luovu; ilman merkkejä ihmisen elämä olisi aika tylsää ja toinen on... ;)
Mitä muutakaan sielulla voisi...
Kasvattaa sielustaan suuremman sielun? Ja tehdä paremmat kaupat jumalten kanssa...jäipä askarruttamaan itseäni: omistanko minä sieluni vai lainassako vain?
Kerro lisaa niista "ihmeista ja merkeista"...
>> Kerro lisaa niista "ihmeista ja merkeista"... >>
Erinäisiä asioita on sattunut matkan varrella. Ne ovat kuitenkin senverran monimutkaisia ja henkilökohtaisia asiakokonaisuuksia, etten aio tässä mediassa selittää. Mutta jos näet Hesassa kävellessäsi sellaista tyyppiä jolla on päässään musta Puma-pipo ja vapaapainijaviikset, niin kysy lähdenkö kahville. Juttelen syvällisiä mieluummin kasvotusten ja mustaa herkkunestettä ryypiskellen.
Taidat puhua Johanneksen Ilmestyksestä, joka kuuluu enemmän kristilliseen gnostilaisuuteen kuin vallalla olevaan kristin_uskoon_.
En ehkä vastaa alkuperäiseen aloitukseen, mutten viitsi aloittaa uuttakaan. En ole ennen kirjoittanut tänne joten jännittää...
no ei jännitä.
Olen aina harhaillut kaikenlaisilla poluilla ja pitänyt silmät auki. Välillä olen jopa mulkoillut nähdäkseni. Eräs elämääni vahvimmin ohjainneista ajatuksista on ollut se, ettei tässä nyt ole ihan kaikki näkyvillä. Olen raapinut ja kurkistellut, kuunnellut ja huutanut. Tulos on aika nolla.
Minulle ominaista on kummallinen nurinkurinen tarkastelutapa ilmiöihin ja sen sellaisiin. Ensin kaikki uppoaa ja pienen ajattelun jälkeen tyrmään
surutta.
Uskon kaikenlaisiin asioihin, mutta usko edes "jonkinlaisen" tavalliselle toppapuvulle selittämättömän asian tai ilmiön suhteen on kriisissä. En odota tapaavani Saint Germainea, mutta tapahtuisi nyt edes jotain! Tai sitten olen vaan syksyn synkkyyden vanki, tai niin sokea. Tiedä sitten. jokatapauksessa tervehdys kaikille, toivottavasti teille edes voimat humajavat.
"En odota tapaavani Saint Germainea, ..."
MINA odotan elamalta melkein MITA VAIN, koska olen saanut henkilokohtaisen kokemuksen koskien arkkienkeli Mikaelia....
Ja tuohon samaan "syssyyn" voin todeta, etta olen todellakin joskus pitanyt Raamattua SATUKIRJANA!
Kai siihen nyt on PAKKO ainakin jotenkin uskoa...
...tai siis ainakin Uuteen Testamenttiin...
En minäkään mitään väheksy.
Välillä hölmöönkin oppiin tai tekstiin sisältyy yllättävän paljon kunhan raapii kuoret pois. Siinä on vain se huono puoli ettei aina voi olla varma löydöksiensä totuusarvoista. Se ehkä onkin päällimäinen ongelma kun ei tiedä mitään varmaa mistään.
ja otsikkoon vielä, että olen utelia.
Sori, kesti tama vastaus hiukan...
Niin, (ainakin oletan vahvasti), etta kysessa oli Mikael...johtuu tietynlaisesta "jaljitysprojektista", jossa tieto annettiin minulle ikaankuin valahdyksenomaisesti kuin "vastauksena"...
Lisaksi tieto loytyi erittain eriskummallisesta paikasta.
En voi paljastaa hirveasti nain julkisesti, mutta periaatteessa minulle jatettiin VIESTI, jossa han ilmoitti tulostaan/olemassa olostaan.
(Taidan olla nyt entista uteliaampi...?);)
Miksikohan kirjoitin (vahingossa):
"(Taidan olla nyt entista uteliaampi...?);)"
Piti kirjoittaa etta
TaidaT olla nyt entista uteliaampi.
...no, molemmat ovat kai entista uteliaampia...:)
No, olipa todellakin valaiseva vastaus. Eipä nyt oikein vakuuttavalta kuulostanut, vaikka henkilökohtainen kokemus/usko asiaan on tietenkin tärkeämpää. Toi kuulosti lähinnä siltä, että olisit kompastunut oman juttusi perustelun mahdottomuuteen.