"Vettä sataa yhtenään,
milloin saamme poutasään.
Vesi juoksee räystään suusta,
tippuu kotipihan puusta."
Tämä vanhasta kansakouluaapisesta joskus muinoin oppimani loru tulee aina mieleeni, kun sataa vettä.
Nyt tämä loru on iskostunut päähäni koko kesän ja syksyn jatkuvien sateiden vuoksi.
Tapani Kansan laulu,
"Paista päivä,
helli helle,
paista meille jokaiselle,
paista pieniin ihmis-sydämiin..."
soi sisälläni tietenkin kaikkina lämpimän suloisina kesäpäivinä.
Tämä laulu on melkein päässyt unohtumaan "jostakin syystä".
Keväinen rallatus,
"Kevät toi, kevät toi muurarin.
Kevät toi, kevät toi maalarin.
Kevät toi rakennuksulle hanslankarin,
ja rannoille hampparin."
Talvella tietenkin "Jänöjussin mäenlasku",
tai "Lumihiutaleita hiljalleen,
sataa maahan lumivalkoiseen..."
Joululauluista mieleisiä ovat eittämättä
"Heinillä härkien kaukalon" ja
"En etsi valtaa loistoa"
Tämä "En etsi valtaa loistoa" ensimmäinen säkeistö, on minun ympärivuotinen sisälläni soiva melodia.
Siinähän se kiteytyy neljässä lauseessa se kaikkein tärkein.
Näitä mietin tänään, sateella.
Niska- ja hartiaseutu jumissa.
Huonosti nukuttu yö takana, edessä päivä, joka saattaa tuoda mukanaan jotain kivaakin.
milloin saamme poutasään.
Vesi juoksee räystään suusta,
tippuu kotipihan puusta."
Tämä vanhasta kansakouluaapisesta joskus muinoin oppimani loru tulee aina mieleeni, kun sataa vettä.
Nyt tämä loru on iskostunut päähäni koko kesän ja syksyn jatkuvien sateiden vuoksi.
Tapani Kansan laulu,
"Paista päivä,
helli helle,
paista meille jokaiselle,
paista pieniin ihmis-sydämiin..."
soi sisälläni tietenkin kaikkina lämpimän suloisina kesäpäivinä.
Tämä laulu on melkein päässyt unohtumaan "jostakin syystä".
Keväinen rallatus,
"Kevät toi, kevät toi muurarin.
Kevät toi, kevät toi maalarin.
Kevät toi rakennuksulle hanslankarin,
ja rannoille hampparin."
Talvella tietenkin "Jänöjussin mäenlasku",
tai "Lumihiutaleita hiljalleen,
sataa maahan lumivalkoiseen..."
Joululauluista mieleisiä ovat eittämättä
"Heinillä härkien kaukalon" ja
"En etsi valtaa loistoa"
Tämä "En etsi valtaa loistoa" ensimmäinen säkeistö, on minun ympärivuotinen sisälläni soiva melodia.
Siinähän se kiteytyy neljässä lauseessa se kaikkein tärkein.
Näitä mietin tänään, sateella.
Niska- ja hartiaseutu jumissa.
Huonosti nukuttu yö takana, edessä päivä, joka saattaa tuoda mukanaan jotain kivaakin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä se aurinko vielä paistamaan alkaa :=} Väliaikaista sadekin on vain.....
Vähän samanlaisissa tunnelmissa tässä mennään, valoa puuttuu, ehkä jotain muutakin.
Ei sitä sovi valittaa, mutta kyllä jotenski kohtuuttomalta tuntuu, että ei perhana enää edes kuukaan saa paistaa rauhassa vaan joku siihen eteen tunkee..
Taidan hankkia itselleni isänpäivälahjaks, konkkapullon lisäks tietty, semmosen kirkasvalolampun. Ootteko kokeillu kukaan? Jotkut niitä kehua retostaa. Kaippa sitä kotonaan kehtaa vähä kirkkaammassakin valossa pällistellä :)