Onneksi olkoon!Itse odotin lähes kauhulla ekaa kaatoani,jännitti että jos mokaan.Sitten se hetki koitti ja älysin ampuneeni kun laukaus kaikui pitkin metsää ja latasin asettani.Katselin juoksevaa hirveä ja ajattelin että kaadu nyt jo,perhana...Kun pääsin kaadolle,en tuntenut yhtään mitään.Tyytyväisyyttä että onnistuin,mutta en sen suuremmin muuta.Ihmettelin kun kaikki hössöttivät ja kyselivät asiasta.Mutta näin jälkeenpäin olen tyytyväinen ja se oli ihan hieno hetki.Onnea vielä ja lykkyä jatkossakin!
0Äänestä
ööpöö
onneks olkoon vaan sullekkin! minä ammuin ekan hirveni viime suksynä ja kyl jännitti! melkein toivo et ei hirvi tulis mun passiini=) mut sieltä se 6 piikkinen vaan löntysti... ei sitä jännittämistä kerenny edes ajatella siinä vaiheessa! pyssy poskelle ja pam... vieläkin on vain pari muistikuvaa tilanteesta! mut täytyy sanoa et on se hirvi iso eläin..... olohuoneen seinällä!=)
0Äänestä
Mettämies
Onnittelut! Ite en ole vielä hirveä päässyt tuikkaamaan, mutta ekan peurani ammuin viime syksynä. Se oli todella mahtavaa. Olin istunut kyttikopissa monta tyhjää iltaa ja harmittelin kun olin ekana iltana päästäny tappisarven karkuun. Ajattelin jo lähteä kopista, kun huomasin että peura katseli puun takaa. Pian peuroja oli pellossa 3: emä ja 2 vasaa. Toinen vasoista kaatui Tikkakoskelaisen lyötyä nalliin. Mahtava oli fiilis! Ja voin sanoa että ei ne seuraavatkaan kaadot jätä kylmiksi. Pari viikkoa sitten ammuin 11. peurani ja fiilikset oli yhtä mahtavat. Hyviä jahteja!
0Äänestä
metsastaja
seinällä?? koko hirvi..se on varmaan iso *näsäys* :)
0Äänestä
ööpöö
metsastaja kirjoitti:
seinällä?? koko hirvi..se on varmaan iso *näsäys* :)
no okei, vain sarvet =)
0Äänestä
hirvimies-88
ööpöö kirjoitti:
no okei, vain sarvet =)
oma ensimmäinen hirveni viime vuodelta oli vasa.. tuosta on seinällä talja. neljäs hirveni oli myöskin vasa, ja päätin ottaa siitä kallon...hauskan näkönen se urosvasan kallo ku siinnä on semmoset sarvenalut... mutta ekasta hirvestä kannattaa jonkinlainen muisto ottaa... eihän sen pääse kuin kerran ampumaan!=)niin ja onnea vaan hirvenkaatajille!
0Äänestä
poikuuskoe
Sama mulla! oli tosi mahtavaa kun näki kun luoti läpäisi hirven ja veret purskahtivat toiselta puolelta, hirvi lyhistyi polvilleen ja myljäisi viimeisen kerran, sitten se kaatui tantereelle ja viimeiset lämpimät höyryt leijuivat turvasta. Ahh sitä tappamisen iloa!
0Äänestä
Lea
siis millä ammuit, kun läpi meni ?
0Äänestä
juniori
Lea kirjoitti:
siis millä ammuit, kun läpi meni ?
Ihan originelli 308. ja lapuan 12,gr. osuma oli lapojen takana keuhkoilla.
0Äänestä
hirvimies
Ei se ihan noin mene oikeassa elämässä..kerroppa sitten uudestaan kun kaadat hirven
0Äänestä
Jahtaaja
Onneksi olkoon. Kaadon tunne on aina hieno. Itse ammuin ensimmäisen hirveni( Mullikan) kun oli 13 vuotias. Laakista putos ja tunne oli hieno. Viime vuonna sain ammuttua ekan sonnini, piikkejä oli 11. Trofee on seinällä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Onneksi olkoon!Itse odotin lähes kauhulla ekaa kaatoani,jännitti että jos mokaan.Sitten se hetki koitti ja älysin ampuneeni kun laukaus kaikui pitkin metsää ja latasin asettani.Katselin juoksevaa hirveä ja ajattelin että kaadu nyt jo,perhana...Kun pääsin kaadolle,en tuntenut yhtään mitään.Tyytyväisyyttä että onnistuin,mutta en sen suuremmin muuta.Ihmettelin kun kaikki hössöttivät ja kyselivät asiasta.Mutta näin jälkeenpäin olen tyytyväinen ja se oli ihan hieno hetki.Onnea vielä ja lykkyä jatkossakin!
onneks olkoon vaan sullekkin! minä ammuin ekan hirveni viime suksynä ja kyl jännitti! melkein toivo et ei hirvi tulis mun passiini=) mut sieltä se 6 piikkinen vaan löntysti... ei sitä jännittämistä kerenny edes ajatella siinä vaiheessa! pyssy poskelle ja pam... vieläkin on vain pari muistikuvaa tilanteesta! mut täytyy sanoa et on se hirvi iso eläin..... olohuoneen seinällä!=)
Onnittelut! Ite en ole vielä hirveä päässyt tuikkaamaan, mutta ekan peurani ammuin viime syksynä. Se oli todella mahtavaa. Olin istunut kyttikopissa monta tyhjää iltaa ja harmittelin kun olin ekana iltana päästäny tappisarven karkuun. Ajattelin jo lähteä kopista, kun huomasin että peura katseli puun takaa. Pian peuroja oli pellossa 3: emä ja 2 vasaa. Toinen vasoista kaatui Tikkakoskelaisen lyötyä nalliin. Mahtava oli fiilis! Ja voin sanoa että ei ne seuraavatkaan kaadot jätä kylmiksi. Pari viikkoa sitten ammuin 11. peurani ja fiilikset oli yhtä mahtavat.
Hyviä jahteja!
seinällä?? koko hirvi..se on varmaan iso *näsäys* :)
no okei, vain sarvet =)
oma ensimmäinen hirveni viime vuodelta oli vasa.. tuosta on seinällä talja. neljäs hirveni oli myöskin vasa, ja päätin ottaa siitä kallon...hauskan näkönen se urosvasan kallo ku siinnä on semmoset sarvenalut... mutta ekasta hirvestä kannattaa jonkinlainen muisto ottaa... eihän sen pääse kuin kerran ampumaan!=)niin ja onnea vaan hirvenkaatajille!
Sama mulla! oli tosi mahtavaa kun näki kun luoti läpäisi hirven ja veret purskahtivat toiselta puolelta, hirvi lyhistyi polvilleen ja myljäisi viimeisen kerran, sitten se kaatui tantereelle ja viimeiset lämpimät höyryt leijuivat turvasta. Ahh sitä tappamisen iloa!
siis millä ammuit, kun läpi meni ?
Ihan originelli 308. ja lapuan 12,gr. osuma oli lapojen takana keuhkoilla.
Ei se ihan noin mene oikeassa elämässä..kerroppa sitten uudestaan kun kaadat hirven
Onneksi olkoon. Kaadon tunne on aina hieno. Itse ammuin ensimmäisen hirveni( Mullikan) kun oli 13 vuotias.
Laakista putos ja tunne oli hieno. Viime vuonna sain ammuttua ekan sonnini, piikkejä oli 11. Trofee on seinällä.