Lapsemme ovat 4.v,2.v ja hieman alta vuoden ja ero on edessä nyt.
Mies tekee kolmivuorotyötä joka hankaloittaa huomattavasti tapaamisia?Itse olen aloittamassa opiskelut tammikuussa..
Mikä on paras ja toimivin ratkaisu tapaamisten suhteen kun kyseessä noinkin pienet lapset?Systeemi että vain joka toinen viikonloppu isällään tuntuu minusta kamalan pitkältä ajalta lapsille olla erossa.Mutta saako vuoroviikko systeemiäkään mitenkään toimimaan kun toinen tekee vuorotyötä??
Onko kenelläkään niin että isä pitäisi joka viikonloppu?
Apua kaivataan,miten teillä tapaamiset menee?
Mies tekee kolmivuorotyötä joka hankaloittaa huomattavasti tapaamisia?Itse olen aloittamassa opiskelut tammikuussa..
Mikä on paras ja toimivin ratkaisu tapaamisten suhteen kun kyseessä noinkin pienet lapset?Systeemi että vain joka toinen viikonloppu isällään tuntuu minusta kamalan pitkältä ajalta lapsille olla erossa.Mutta saako vuoroviikko systeemiäkään mitenkään toimimaan kun toinen tekee vuorotyötä??
Onko kenelläkään niin että isä pitäisi joka viikonloppu?
Apua kaivataan,miten teillä tapaamiset menee?
Vastaukset 11
Vanhimmat
On todella kamala aika olla erossa isästä.
Lapsille siis. Ja tietenkin myös isälle.
Voisit kai hieman joustaa kohtuuttomissa vaatimuksissasi?
Voisin joustaa kohtuuttomista vaatimuksistani??
Kun tässä juuri pointtina oli saada apua että _ei_ missään nimessä tarvisi tehdä niin,minähän itse sanoin että se on liian pitkä aika??
Et tainnut keskittyä lukemaasi tai sitten et vain jostain syystä sisäistänyt asiaa..
...sun lapset ovat tosi pieniä vielä viettämään viikonlopun ilman sinun läsnäoloasi. Riippuu niin paljon sinun ja ex-miehesi väleistä miten saatte asiat järjestymään - kaikki riippuu täysin siitä. Ja miten pitkä välimatka on sitten kun asumisasiat on selvitetty.
Minä jäin kotihoidontuelle aikanani ja isän tapaamiset ovat silloin kun hän haluaa - joka toinen viikonloppu hän on käynyt.
Vai ovat 2 ja 4 vuotiaat liian pieniä pelkästään isän hoitoon koko viikonlopuksi ??? Sano yksikin esimerkki mihin äitiä välttämättä tarvitaan viikonlopputapaamisen yhteydessä.
Se riippuu miten paljon lapset ovat isäänsä nähneet, esim. jos 2-ja 4-vuotiaat ovat nähneet isäänsä esim. pari tuntia kerran tai kahdesti kuukaudessa niin ikävä tulisi äitiä. Eiväthän lapset edes tunne isäänsä - siis mikäli tapaamisia on vain muutama kerta kuukaudessa.
Siis tuo parihan on vasta eroamassa, isä ja äiti ovat tuossa suhteessa samalla viivalla. Kolmivuorotyö taas huono elättäjälle muttei sekään mahdoton.
"joka toinen viikonloppu hän on käynyt" ???
Niin kuka käynyt ja missä? Oletteko eronneet vai mitä?
Hei!
Hienoa että pohdit asioita jo etukäteen. Sitä kannattaa tietenkin tehdä myös sen isän kanssa, jotta alusta asti voitte neuvotella ja tehdä mahdolliset kompromissit yhdessä. Mikäli lapsilla on läheiset välit isäänsä ja lapsille on ihan luonnollista viettää aikaa hänenkin kanssaan kahden kesken, mielestäni he voivat hyvinkin viettää viikonlopun tai vaikka pidennetynkin sellaisen isänsä kanssa. Jos ero on sopuisa, ei heti tarvitse tehdä kirjallisia papereita sossussa, vaan voitte sopia asiat ihan kahdenkesken teidän tarpeidenne mukaan.
Tietenkin säännönmukaisuus on hyväksi,mutta vuorotyöt eivät sitä helposti mahdollista.
Ystävälläni on asia hoidettu niin, kylläkin riitelyjen kanssa, että joka toinen viikonloppu ovat isällään, joko pe tai la sunnuntaihin, riippuen onko iltavuoroviikko. Aamuvuoro viikolla isä voi tavata lapsia iltaisin esim.kerran/vko hakee päivähoidosta ja tuo illalla iltapalalle kotiin tai vie aamulla päivähoitoon, mikäli se on mahdollista. Vapaa viikoilla si kans ihan sopimuksen mukaan mikäli niitä on.
Meillä lapset ovat isän luona joka toinen viikonloppu pe-su tai ma. Hakee päiväkodista ja tuo kotiin sunnuntai iltapäivänä tai ma aamuna vie hoitoon, mikäli arkitapaaminen on jäänyt väliin. Muuten yleensä yhtenä arki-iltana hakee lapset hoidosta ja vie ne sinne seuraavana aamuna. Kesällä ovat ainakin yhden viikon isänsä luona ja aina silloin tällöin tarvittaessa muutoinkin. Lomia sovitaan ja pyhiä vuorotellaan.
Ainahan kaikki ei mene niinkuin on sovittu. Niin se vaan on, mutta toisaalta koska lapset ovat molempien meillä voidaan neuvotella puolin ja toisin ja tapaamisia tarvittaessa muutellaan. Välillä istutaan teepöydän ääreen ja otetaan kalenteri käteen...
Onnea uuden elämän alulle, toivottavasti lasten asioista ei tarvitse tapella.
lapset kun ovat noinkin pieniä voisivat he kai tavata isäänsä myös viikolla kun ei vielä ole kouluun tai eskariin menoa aamuisin? Jos välit edes jotenkuten toimivat isän kanssa voisi lasten tapaamiset myös sopia joustavasti,meillä aikoinaan minun vuorotyöni takia sovimme isän tapaavan lapsia "keskimäärin" 4 vrk/kk. Eli lapset olivat hänen luonaan esim. minun ollessani yövuorossa. Voisivathan lapset olla isällään myös vain yhden yön,tai illan tai päivän riippuen isän työvuoroista,eikä välttämättä juuri viikonloppuisin.
Tiedän isiä, jotka tapaavat lapsiaan joka viikonloppu. Mielestäni kukaan ei pysty sanomaan oikeaa vaihtoehtoa millaiset tapaamisjärjestelyt sopivat parhaiten juuri teidän lapsillenne. keskustele lastesi isän kanssa eri vaihtoehdoista ja kokeilkaa niitä. Kyllä te fiksuina vanhempina kykenette huomaamaan, jos järjestely vaikuttaa lapsiin negatiivisesti. Tärkeintä lapsille on se, että vanhemmat kykenevät yhteisymmärryksessä lasten asioista sopimaan. Välttämättä jäykät tapaamissysteemit ei onnistu, jos toisella on hyvin vaihtelevat työajat. Voittehan te helpottaa lapsia esim. kertomalla ennakkoon kuinka tapaaminen aina kyseisellä viikolla on sovittu.
Lapsi voi ihan hyvin olla isänsä kanssa. Mä oon mies ja LTO ja lisäksi isä. Ei lastenhoito ole mitään naisen salatiedettä. Vauvasta lähtien lapsi voi olla ja hänelle on tärkeää olla sekä isänsä, että äitinsä kanssa. Tonikäiset lapset voi ihan mainiosti olla isänsä kanssa. Ihan niin kuin äitinsäkin. Mieti enemmänkin sitä miltä lapsesta tuntuu kuin sitä miten itse kestät eron. Ja mieti miltä isästä tuntuu olla erossa lasistaan. Tuntuu ihan yhtä kamalalta. Unohda itsekkyys ja ajattele lapsianne. Tehkää sopimus että isä voi olla lastenne kanssa ihan niinkuin sinäkin ja elää tavallista arkea. Niin sanottu jaettu vanhemmuus olisi varmaan yksi parhaita malleja jos asutte samalla paikkakunnalla.