Jotkut voittavat kuulemma epätavallisen usein arpajaisissa ym. , onko tästä tehty mitään tutkimuksia.
Arpajaisonnea
onneton
191227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Arpaonni on puoliksi onnea, puoliksi itseluotua magiaa...:)
Itse asiassa tämänkaltaiset tutkimukset kuuluvat vahvasti PSI-tutkimuksiin, joissa yhtenä keinona on tutkia onnistumista todennäköisyyksiä paremmin esimerkiksi nopanheitossa, korteissa, ruletissa jne. Niinpä "yliluonnollisen hyvää" onnistumista pelaamisessa ja rahapeleissä tai vahvasti sitä sivuavia tutkimuksia on aika paljon, sillä asiaa on tutkittu pitkään. Esimerkiksi voi mainita vaikkapa The Journal of Parapsychologyssa tälläisiä tutkimuksia Kugel (1990, 1991, 1999), Broughton & Perlstrom (1992), Smith yms. (1997), Palmer (2000), Watt & Nagtegaal (2000) ja Australian Journal of Parapsychologyssa Storm (2003).
Tulokset osoittavat yleensä lievästi viitteitä siihen, että PSI:n avulla voisi pystyä keskimääräistä parempaan arvaukseen ja näin voittoihin. Asia ei ole kuitenkaan aivan niin helppo. Tulokset eivät ole selkeitä, vahvoja ja yksiselitteisiä. Myös ristiriitaisia tuloksia löytyy eli ei olisi näyttöä normaalia paremmasta arpajaistuurista. Toisaalta voisi kuvitella, että jo pelkän todennäköisyyden perusteella jossain on joku, joka on toisia parempionnisempi eli hannu hanhi ja vastaavasti toinen, joka on toisia huono-onnisempi eli aku ankka.
Jos ajatellaan, että rahapeleissä voisi voittaa keskimääräistä enemmän, tulee mieleen ainakin seuraavat vaihtoehtoiset keinot:
1) huijaaminen (vrt. villin lännen pokerihuijarit)
2) matemaattiseen todennäköisyyteen (esim. ruletissa) ja/tai hyvään muistiin perustuminen (esim. korttipeleissä)
3) parapsykologiset kyvyt:
_a) tuloksen ennaltatietäminen/-näkeminen (esim. korttipeleissä)
_b) tulokseen vaikuttaminen psykokineettisesti (esim. nopassa ja ruletissa)
Eräiden PSI-tutkimusten mukaan tulokset peleissä olisivat paremmat silloin, kun henkilö on toisaalta motivoitunut, mutta ei kuitenkaan ylitsevuotavasti, eli ei pyri vaikuttamaan tulokseen. Motivoitunut, rauhallinen pelaaminen parantaisi tulosten ennaltatietämistä. Lisäksi paremmilla tuloksilla on selvä yhteys itsevarmuuteen ja "onnen mukana olon" tuntemiseen; oletettavasti tämä vaikuttaa pelistrategiaan ja mahdollisesti PSI-kykyynsä luottamiseen.
Toisaalta J. Fahler kirjassaan Parapsykologia kertoo siitä, että tutkimuksissa vahvoja näyttöjä PSI:stä saatiin, kun havaittiin että usein koehenkilöt arvasivatkin arvattavaa korttia tai noppalukua seuraavan tai lähikerran oikein. Toisinsanoen arvaus jonka he antoivat ei ollutkaan se luku tai kortti jota nyt kysyttiin, vaan seuraavan tai sitä seuraavan kortin tai nopanheiton antama luku. Rahapeleillä rikastumisen kannalta tämä ei ole luonnollisesti kovin käytännöllistä. Samassa kirjassa käsiteltiin myös noppaan vaikuttamista pskokinesian avulla. Tutkimusten mukaan olisi jonkinlaista näyttöä kyvystä vaikuttaa nopan tulokseen, esim. aiheuttamalla tietty luku keskimääräistä useammin.
Muistaakseni reilu vuosi sitten oli eräässä lehdessä (olisikohan ollut talouselämä tai vastaava) juttua suomalaisesta kaverista, jonka ammattina oli pelaaminen. Kaveri kiersi ympäri eurooppaa kasinoilla uhkapelaamassa siis "työkseen". Kaiken lisäksi vieläpä erittäin tuloksellisesti; luonnollisesti välillä hävisikin, mutta oikeanlainen pelitekniikka ja matemaattinen todennäköisyys sekä hyvä muisti auttoivat kaverin kiitettäviin kuukausituloihin. Keskeistä oli normaalia paremman pelituurin kannalta pelin sääntöjen täydellinen hallinta, todennäköisyyslaskelmien ja matematiikan hyvä hallinta, korttipeleissä hyvä muisti siitä mitkä kortit ovat jo tulleet, sekä itsehillintä; pitää malttaa lopettaa jos on ns. huono päivä ja tulla takaisin toisena päivänä. Artikkelissa myös mainittiin Suomessa olevan muutama muukin tälläinen ammattimainen uhkapeluri. Samoin eurooppatasolla jotkut hyväksi kehittyneet pelurit eivät ole toivottuja tietyille kasinoille voittokykyjensä vuoksi. Siksi ei ole hyvä kuluttaa naamaa kovin pitkään yhdessä paikassa, vaan kierrellä ymäriinsä eri paikoissa. Näin peleissä voi rikastua ihan ilmankin yliluonnollisia kykyjä. Itse olen kehitellyt rulettia varten oman matemaattiseen todennäköisyyteen perustuvan pelistrategiani, jonka avulla pystyn yleensä voittamaan; toisaalta joskus on todennäköisyydet heittäneetkin häränpyllyä ja takkiin on tullut pahasti. Uskon kuitenkin edelleen strategiaani, en kuitenkaan lähtisi sen varassa elämään.
Tätä asiaa on tutkittu tieteellisesti ainakin 1600-luvun puolivälistä, jolloin ranskalainen aatelismies Antoine Gombaud kysyi Blaise Pascalilta kaksi uhkapeleihin liittyvää kysymystä ja tuli samalla käynnistäneeksi kehityksen, joka johti klassisen todennäköisyyden käsitteen syntymiseen. Koko tänä aikana ei ole tavattu 'henkisisiä' ilmiöitä, jotka kykenisivät toimimaan siten, että ne vaikuttaisivat todennäköisyyksiin esimerkiksi arpajaisissa. Tämä onkin luonnollista koska tällaiset ilmiöt tekisivät pelkällä olemassa olollaan Las Vegasin kaltaiset pelikaupungit mahdottimiksi.
Esimerkiksi lotossa erilaisia numeroyhdistelmiä 7 numerolle 39:stä on 39!/7!32! = 15380937, joten todennäköisyys tulokselle 7 oikein on 1/15380937 = 6,5*10^-8.
Tämä sama tulos pätee _jokaiseen_ ihmiseen.
Kirjoittamasi on totta ja osoituksena jatkuvasta kiinnostuksesta rahapeleihin ja epätavallisen onnen etsimiseen on nähtävissä nykyäänkin monissa tieteellisissä ja epätieteellisissä pelaamista käsittelevissä julkaisuissa. Viimekädessä paras taktiikka yrittää päihittää todennäköisyys on taistella sen omin asein sitä vastaan. Taitavilla pelureilla on yleensä tietynlaiseen matemaattiseen kaavaan perustuva systeemi, jolla haetaan ylisuurten voittojen etua.
Viime vuosikymmenellä tehtiin matemaattisiin malleihin perustuvia tutkimuksia esimerkiksi lotosta. Todennäköisyyksien perusteella on aivan yhtä suuri todennäköisyys, että loton numerot ovat 1,2,3,4,5,6,7 kuin että ne ovat 1,8,15,16,23,28,30 tms. Kuitenkin matemaattisin mallein pyrittiin osoittamaan, että ääripäiden vaihtoehdot esiintyisivät harvemmin kuin keskellä olevat. Asiaa voi verrata varmaan ajatukseen normaalijakaumasta. Näin tuo 1,2,3,4,5,6,7 olisi KUITENKIN epätodennäköisempää saada kuin vaikkapa tuo jälkimmäinen yhdistelmä. Tutkimuksessa tuotettiin tietokoneen ja matemaattisen mallin avulla kasa optimaalisempia numerosarjoja, sekä empiirisesti testattiin niitä. Tuloksena saavutettiin lievästi keskiarvoa parempi voitto. Yllättävää muuten, että Suomessa silti veikatuin rivi on tuo 1,2,3,4,5,6,7 eli anomaliat kiinnostavat.
>>>Koko tänä aikana ei ole tavattu 'henkisisiä' ilmiöitä, jotka kykenisivät toimimaan siten, että ne vaikuttaisivat todennäköisyyksiin esimerkiksi arpajaisissa. Tämä onkin luonnollista koska tällaiset ilmiöt tekisivät pelkällä olemassa olollaan Las Vegasin kaltaiset pelikaupungit mahdottimiksi.
Itse asiassa jo J.B. Rhinen 1930-luvulla suoritetut tutkimukset PSI:stä ja psykokinesiasta tuottivat lievästi positiivisia tuloksia mielen kyvyistä pelituloksien ennakoimisesta tai niihin vaikuttamisesta. Tuloksista julkaistiin myös tieteellisessä julkaisussa artikkeli, joka toimi yhtenä PSI-tutkijoiden tärkeimmistä lähteistä kymmeniä vuosia.
Keskeistä Rhinen tuloksissa oli, että kunkin testisarjan alussa koehenkilö pystyi keskiarvoa parempiin suorituksiin, mutta ne laskivat testin kuluessa. Luonnollisesti rahapeleissä rikastuakseen tulisi kyetä jatkuvaan keskiarvoa parempaan tulokseen. Toisaalta keskiarvoa parempi tulos ei tarkoita sitä, että koehenkilö pystyisi yksiselitteisesti tietämään oikean tuloksen halutulla kerralla. Se tarkoittaa sitä, että tietyssä koesarjassa saavutetaan jonkin verran keskimääräistä todennäköisyyttä parempi tulos. On vaikea nähdä, että tämä riittäisi rahapelissä huimaan rikastumiseen. Edelleenkin positiivisia tuloksia osoittaneet koehenkilöt tekevät myös runsaasti virheitä. Pitkällä aikavälillä ja tasaisella panoksella voisi ehkä saavuttaa voittoja, mutta niin voi saavuttaa matemaattiseen malliin perustuvalla strategiallakin.
Tulokset ovat kuitenkin toimineet pohjana aktiiviselle tutkimukselle. Nykypäivänä tutkitaan nimenomaan mielen vaikutusta koneisiin (mind over machines) aivan tieteelliselläkin pohjalla. Tässä pohditaan mm. mielen vaikutusta (selvänäköisyyttä tai tuloksiin vaikuttamista psykokinesialla) kolikko- ja automaattipeleihin sekä tietokonepeleihin. Yksi aluetta tutkivista tieteellisistä yksiköistä on esimerkiksi Princetonin yliopistossa ( http://www.princeton.edu/~pear/index.htm )
"Suomessa silti veikatuin rivi on tuo 1,2,3,4,5,6,7 eli anomaliat kiinnostavat"
Hauskinta on että vaikka asia on jo vuosia ollut tiedossa ja sitä on toitotettu mediassa vaikka kuinka paljon, silti se vain pysyy suosituimpana rivinä. Eli rivi on suuresta pelausmäärästä johtuen "turha", koska osuessaan voittajia olisi niin monta että voitto jäisi kai pariin tuhanteen euroon... Kun ottaa huomioon että mikä tahansa muu rivi on yhtä todennäköinen, luulisi tyhmemmänkin valitsevan mieluummin sellaisen mitä ei kovin monella muulla ole...
"Kuitenkin matemaattisin mallein pyrittiin osoittamaan, että ääripäiden vaihtoehdot esiintyisivät harvemmin kuin keskellä olevat."
En usko että tätä voitaisiin mitenkään todistaa, koska numeroiden järjestys on kuitenkin vain ihmisten keksimä järjestelmä, joka ei siten voi vaikuttaa todennäköisyyteen. Vaikka on helppoa ajatella että alku ja loppupään numeroilla olisi jotain eroa keskellä oleviin, ei asia kuitenkaan niin ole. Ainakin lottoarvonnassa olisi erikoista jos sellainen vaikuttaisi lopputulokseen, koska arvontakone vastaa lähinnä ruletti ympyrää, eli numerot ovat sekaisin keskenään, eivätkä numerojärjestyksessä... Ehkä täyttöruudukossa järjestyksessä olevat numerot luovat sellaisen illuusion? Kuvittele että numerot ruudukossa olisivat sekaisin kuten rulettipöydässä, eli kun ruksaisit ensimmäiset 7 numeroa, ne voisivat olla vaikka 24,6,14,2,31,18,10 Jos taas tällä kupongilla ruksaisi numerot 1-7, ne olisivat sekaisin ympäri kuponkia kuten satunnaiset rivit ovat nyt. Jos näillä kahdella vaihtoehdolla olisi jotain eroa tuloksen kannalta, sehän tarkoittaisi sitä että tapa jolla numerot laitetaan kuponkiin vaikuttaisi arvontakoneen toimintaan...
Toinen tapa hajottaa tämä illuusio on ajatella numeroita ketjuna ja katkaista se "väärästä kohdasta". eli luvut 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10 ovatkin 7,8,9,10,1,2,3,4,5,6, nyt siis alku ja loppupään numerot vaihtuivat, kuinka se voisi vaikuttaa todennäköisyyteen? Olen vahvasti sitä mieltä että kyseessä on puhdas illuusio, eivät numerot "tiedä" ovatko ne alkupään numeroita vai keskimmäisiä, eivätkä lottokoneessa pomppivat pallot "tiedä" mikä numero niiden kyljessä on... Mielestäni asia on niin selvä, että jos joku itseään tiedemiehenä pitävä henkilö on moista alkanut tutkia, toivon että häntä edes vähän hävettää...
Ainoa asia joka lotossa voisi vaikuttaa, on se missä järjestyksessä pallot ovat telineessä ennen kuin ne pudotetaan sekoittajaan...
Ps. meni vähän sekavaksi johtuen aiheen luonteesta, toivottavasti edes joku ymmärsi idean...
Muistaakseni tutkimuksessa ei ajateltu numeroita ketjuina vaan pyrittiin matriisein osoittamaan väitetty asia. Esimerkkiäsi ajatellen, sijoittaisimme numerot 1,2,3,4,5,6,7 matriisitason keskelle, ikäänkuin levyn keskellä olevalle vuorelle, ja muut numerot sen ympärille mielivaltaiseen järjestykseen. Silloin pitäisi tutkimuksen mukaan olla todennäköisempää että keskimmäiset arvot esiintyisivät enemmän kuin reuna-arvot. Näin tässä tapauksessa kai tuo rivi 1-7 olisikin todennäköisempi kombinaatio.
Tämä kieltämättä ei istu arkijärkeen, koska kuten sanoit numerot ovat vain konseptuaalisia sopimuksia jostain asiasta. Toisaalta numerot perustuvat kuitenkin erilaisiin "universaaleihin" järjestelmiin, esim. ordinaalisiin malleihin; itse numeroarvolla konseptina tai sopimuksena ei voi olla vaikutusta mihinkään. Näin, jos korvaisimme matriisin keskialueen hymyilevillä naamakuvilla ja reuna-alue eli muut pidettäisiin edelleen numeroina, pitäisi tutkimuksen mallin mukaan saada todennäköisemmin sellaisia yhdistelmiä, missä on paljon hymyileviä naamoja. Tiedä häntä; ei kuulosta loogiselta, vaikka kuulostaakin kyllä houkuttelevalta.
Harmittaa etten löytänyt tuota tutkimusta ainakaan netistä; olisi mukava lukaista se tarkemmin läpi ja katsoa onko kaveri tosiaan karauttanut kivelle pyrkiessään todistamaan malliaan.
Sille, että lukusarja 1,2,3,4,5,6,7 olisi lotossa jotenkin epätodennäköisempi kuin esimerkiksi 2,6,15,27,28,32,36 ei ole olemassa minkäänlaisia perusteita.
Otetaan muutama ajatuskoe, jotka ehkä auttavat selvittämään itse kunkin ajattelun perusteita:
1.) Mikäli sijoittelisimme lottoruudukon luvut mielivaltaisessa järjestyksessä (esim. alkaen oikeasta yläkulmasta 36,5,12,22 jne.) vaikuttaisiko tämä lukusarjan 1,2,3,4,5,6,7 esiintymisen todennäköisyyteen?
2.) Mikäli sopisimme luvuille 1-9 eri merkitykset ja sijoittaisimme ne lottoruudukkoon näiden merkitysten mukaisesti (esim. 2 tarkoittaisi lukua 4 ja ja 4 lukua 2, joten luku 26 olisi nyt 46) niin olisiko nyt lukusarja 1,2,3,4,5,6,7 epätodennäköisempi vai todennäköisempi kuin lukusarja 1,4,3,2,5,6,7?
On täysin totta, että jokaisella 7:n numeron kombinaatiolla lotossa on täsmälleen sama matemaattinen todennäköisyys tapahtua.
On kiinnostava ajatus miettiä sitä, että ottaisimme lottoruudukon neliskanttiselle ruutupaperille (esim. 36 numeroa), joka näyttäisi ikäänkuin shakkilaudalta. Pudottelisimme sitten sen päälle 7 pelinappulaa. Matemaattisella todennäköisyydellä katsottuna on aivan yhtä suuri todennäköisyys sille, että nappulat sekoittuvat hujanhajan laudalle, kuin että ne kaikki menevät samaan nurkkaan.
Hujanhajan:
0X0000
0000X0
0X0X00
0000XX
X00000
Samassa nurkassa:
00XXXX
000XXX
000000
000000
000000
Todennäköisyyslaskennan matemaattinen sääntö kertoo tämän. Kuitenkin on houkuttelevaa ajatella, että käytännössä "hujanhajan" toteutuisi ennen "samassa nurkassa" tapahtumaa. Riittävän pitkällä aikavälillä, satunnaislukujen toistokokeissa (esim. numerot välillä 1-10000) kai toteutuu kaikki luvut vähintään kerran eli tulokset tasoittuvat. Kuitenkin tähän luultavimmin tarvitaan yli 10000 satunnaisluvun arvontakertaa. Jotta saamme kaikki luvut väliltä 1-10000 kertaa tulokseksi kerran, joudumme arpomaan satunnaisluvun esimerkiksi 10400 kertaa. Niinpä jotkut luvut esiintyvät useammin kuin kerran. Riittävän monella toistolla saattaisi jopa kaikki luvut esiintyä täsmälleen yhtä usein.
Edelleen olisi matemaattisesti yhtä todennäköistä, että kaikki satunnaisluvut välillä 1-10000 toteutuisivat vieläpä samassa järjestyksessä. Siispä ensimmäisellä arvontakerralla tulisi luku 1, toisella luku 2, jne. Tällöin tarvitsemme vieläpä vain ja ainoastaan tuon 10000 arvontakertaa.
Tuon lottotutkimuksen tekijä on kaiketi lähtenyt liikkeelle siitä, että todennäköisyys sille, että luvut tulisivat matemaattisen todennäköisyyden mukaisesti, ei toteutuisikaan. Lähtökohta itsessään rikkoo matemaattisen todennäköisyyden sääntöjä, mutta niinhän tekee kaikki anomaliat, ihan millä alueella tahansa. Näin hän lienee yrittänyt metsästää jonkinlaisia anomalioita ja mallintaa ne.
Yksi hauskimmista klassiseen todennäköisyyteen liittyvistä ajatusleikistä löytyy Stanislav Lemin 'Kyberiaasta'. Siinä robottitiedemiehet Trurl ja Klaupausius kehittävät 2. asteen kyberdemonin joka kerää talteen ilmassa liikkuvien molekyylien satunnaisen tanssin muodostamista kirjainyhdistelmistä muodostuvan informaation.
Niin... eikös jo Disneyn Leijonakuningas-elokuvassa ilmassa leijuvien vesimolekyylien tanssi sisältänyt informaatiota, joka herätti närää eräissä uskovaisten piireissä. Tuotantoyhtiön mukaan kysymys oli sattumasta. Vastaus ei ilmeisesti koskaan selviä ;)
http://www.snopes.com/disney/films/lionking.htm#add
Sanoisin, että yleisesti ottaen vastaavat tutkimukset sanovat, että hajajärjestelmä(ts, 7 numeroa, joista yksikään ei ole peräkkäinen, esim 6, 7) on todennäköisempi kuin sarja, jossa on paljon peräkkäisiä lukuja. Siis luonnollisesti jokainen yksittäissarja on yhtä todennäköinen, mutta sattumanvarainen sarja, joissa on peräkkäisiä lukuja on vähemmän todennäköinen kuin sattumanvarainen sarja jossa on vähemmän peräkkäisiä lukuja. Aika epäselvästi selitetty, mutta kuitenkin. Voisin yrittää valaista esimerkillä. Todarin kurssista on aikaa, mutta jos otetaan 7 peräkkäistä lukua, niin erilaisia yhdistelmiä on 33(siis 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7= yksi 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 = toinen, ..., 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39 =33 sarja) ja jos otetaan 6 peräkkäistä lukua, niin sarjoja on (1, 2, 3, 4, 5, 6, X(X=mikä tahansa välillä 7-39) eli 33 vaihtoehtoa, jatketaan samalla tavalla joten 6 peräkkäisen vahtoehtoja on jo 33*33= 1089. ) Toisaalta jos lotossa sattumalta(heh) tuleekin 4 peräkkäistä lukua, niin käytännössä koskaan ei tule 7:ää oikein, eli kannattaisiko yksin sen tähden laittaa peräkkäisiä lukuja?
Uskon että tuossa tutkimuksessa on oletusarvoisesti otettu lähtökohta hajajärjestelmän esiintymisen useammuudesta. Lisäksi muuten voisi vielä ajatella tuosta esimerkistäsi, että numerot muodostaisivat kehän, eli loppupäässä numerot viimeisen numeron jälkeen jatkuisivatkin taas alkupäässä; esim. 38,39,1,2,3,4 jne. Siitä tulee muutamia mahdollisia kombinaatioita lisää.
Olisi mielenkiintoista tutkia empiirisesti Suomen lottohistorian ajalta, onko mikään 7 numeron yhdistelmä esiintynyt kahdesti? Voisi olettaa aikaisemman esimerkkini mukaisesti, että pitkällä aikavälillä kaikki yhdistelmät tulisivat käytetyksi ainakin kerran. Sitten oma strategiaratkaisu vain haluaako kokeilla sellaisia yhdistelmiä, jotka eivät ole koskaan vielä tulleet vai uskooko sellaisiin, jotka ovat jo kerran tulleet.
Luulisin että järkevään lottostrategiaan kuuluu ainakin saman kombinaation pitäminen jatkuvasti, eikä jokaviikkoinen vaihtaminen.
En ole ikinä matematiikkaa lukenut ja uskon että kun matemaattisissa kaavoissa mennään normaalitasoa pidemmälle, löytyy kyllä joitakin poikkeuksi todennäköisyyslaskennan perus asioista. Mutta ne koskevat vain teoreettisia laskelmia. Lotto arvonnan luonteen vuoksi ei voi olla mitään mahdollisuutta että joku rivi esiintyisi muita harvemmin. Se tarkoittaisi käytännössä että jokin merkki(tässä tapauksessa numero) voisi vaikuttaa fyysisen esineen(pallo) liikkeeseen. Jos joku sellaisen todistaisi voisi jo mielestäni puhua yliluonnollisesta ilmiöstä ja "onnen numeroista".
Minä olen tehnyt näin olen käyttänyt samaa systeemiä 10 nen viikkoa, siis valitset seitsemän numeroa ja teet ne yhden ja 39 ydeksän välille. Teet samat numerot esimerkiksi 12 toista kertaa,
Jos kohdalle sattuu, niin kyllä raha poikii minä
olen onnistunut peräti kahdeksan kertaa.
Itse en ole väärää määrää rasteja laittanut kuin kerran eräissä pääsykokeissa :) Kyllä sitä tulee se 7 rastia laitettua ja vieläpä tuolla 1-39 välille jokaisena niistä harvoista kerroista, kun jaksan lotota. Laitan kuitenkin myös 10 vkoa kerrallaan ja tilinumeron mukaan, ettei vain onnenpotkauksen tullessa jää kuponki tarkastamattoman kirjahyllyyn lojumaan ja rahat mene sivu suun.
Asiassa kuitenkin on yksi matemaattinen puoli joka on se, että laitat kolmen laisia numeroita. Eniten esiintyviä vähiten esiintyviä Ja keski
arvo numeroita, Yleensä tämä systeemi on toiminut
minulla, Näet jos saat osuman yhteenkään voitto
sarjaan, Tulet saamaan voiton 12 toista kertaisena
Tässä asiassa täytyy vain tarkkailla mitkä numerot
esiintyvät eniten, mitkä vähiten ja millä on
keskiarvo lukemat. Muista jos saat osuman, niin
saat sen 12 toista kertaisena : Onnen
Painele Veikkauksen sivuille, siellä on suomen Lottohistorian kaikki 7 oikein rivit.
Itse asiassa viikonloppuna näin aloitinkin tekemään, mutta kyllästyin syöttämään lukuja ohjelmaan jota ajttelin käyttää apuna jo tämän vuoden tulosten jälkeen. Tein kuitenkin joitain ajoja ja sain joitakin numeroehdotuksia, jotka laitan ensi viikon kuponkiin. Tyhmää sinänsä kamppailla puhdasta sattumaa vastaan, mutta kokeillaan nyt jos tulisi edes neljä oikein näillä "paremmilla numeroilla" ;) Eihän se mitään maksakaan kuin korkeintaan tunnin analysointiaikaa.
1. Ole hyvää pataa sukulaisten kanssa (esim. mummut ja papat ovat erinomaisia).
2 Juttelet henkimaailman jutuista heidän kanssaan aina joskus.
3. Vannotat heitä että kun he kuolevat he avittavat sinua sieltä rajan takaa kaikissa arpajaisissa ym.
4. Pidät peukkuja ja toivot ettet ole myynyt sinun tai ukkisi sielua pirulle. (Ja tietysti sitä että ostaessasi Ässä-arpaa, kioskin jonossa ei ole muita haamuja häiritsemässä, heid'n saatuaan saman tehtävän omilta lapsenlapsiltaan.)