Tyttäreni kanin kaveri täytyi lopettaa pääpaiseen takia. Onko kenellä kokemusta kuinka tämä kaverinsa menettänyt kani suhtautuu asiaan? Kaverukset tulivat hyvin toimeen keskenään toistensa kanssa, vaikka olivatkin uroskaneja. Tämä yksin jäänyt on kyllä etsinyt kaveriaan.
Kani menetti kaverinsa
Falcon
5424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulle on käynyt noin parikin kertaa.
Ensin ostin ensimmäiselle kanilleni kaverin, joka osoittautuikin vastakkaisen sukupuolen edustajaksi joten jouduimme luopumaan siitä poikasten ohella. Kanini masentui, lopetti syömisen lähes kokonaan eikä halunnut liikkua. Ostin sitten parin kuukauden päästä sille uuden kaverin, kääpiöluppiksen, joista alkuhankaluuksien jälkeen tuli todella hyvät ystävät ja kanini piristyi silminnähtävästi.
Sitten kuvioihin tuli vielä kolmas kani jonka pelastin pakkaselta. Nämä kolme olivat melkoinen kopla. Ne leikkivät hippaa jne. Sitten nämä kaksi ensimmäistä kaniani kuolivat traagisesti, ja pakkaselta pelastettu pikkupupuni jäi yksin.
Vaikka nämä kolme olivat olleet yhdessä jo parisen vuotta, en huomannut yksin jääneessä kanissani lähellekkään samanlaisia masennuksen merkkejä kuin ensimmäisen kanini puolison myytyäni. Kyllähän tämäkin kavereitaan etsi, mutta ei vaikuttanut masentuneelta.
Ostin kuitenkin sillekkin kaverin, ihan kaiken varalta.
Eli se riippuu kanista, miten se asian ottaa.
Jotkut voivat masentua pahasti ja jopa kuolla siihen, ja toisia se ei hetkauta mitenkään.
Seuraa kanin käyttäytymistä. Jos se syö ja liikkuu ja vaikuttaa iloiselta niin kaikki on varmasti hyvin. Tietysti kannattaa helliä ja seurustella paljon yksin jääneen kanin kanssa ettei se tunne itseään aivan hylätyksi ja ettei masennus iske.
Kaneilla on tunteita enemmän kuin monet osaavat aavistaakkaan. Ne tuntevat lähes samoin kuin ihminen ja siten kaverin menettäminen lopullisesti on kanille lähes yhtä raskasta kuin ihmisellekkin.
Jaksamisia sinulle ja kanille!
Kysyisin sinulta Falcon että oliko uroskanisi leikattuja kun ne pärjäsivät niin hyvin keskenään? Itselläni on leikkaamaton iso uros, ja kaninpoikanen jota epäillään tytöksi. Jos se onkin poika, niin olisiko kaneillani silti mahdollisuus viihtyä keskenään, vaikka ovatkin leikkaamattomia?? Entä sinä Henna, onko sinulla ollut leikkaamattomia uroksia kaveruksina, siis sellaisia jotka EI ole sisaruksia, ja pennusta asti yhdessä olleina?? Ja muutkin voi vastata, jos on kokemuksia, kiitos!
Kyllä molemmat kanit olivat leikattuja uroksia. Elossa olevalta tosin himot eivät hävinneet mihinkään, jolloin se kylläkin kohteli tätä kaveriaan välillä " kanityyliin ". Lisäksi myös " merkkasi " reviiriään.
Siitä kanista tuntuu varmaan yksinäiseltä kun sen kaveri kuoli... se ei saata esim. syödä.
Minulla itselläni oli kaksi kania ja toinen kuoli (joku eläin pääsi häkkiin ja tappoi sen ja lähti lipettiin kani mukanaan) toinen kani joka jäi eloon ei syönyt kunnolla lähipäiviin sillä oli varmaan ikävä toista kania, mutta ne oli tehny pentuja ja jäljelle jäänyt kani sai kamuja ja alkoi taas syödä tavallisesti.
Tälle elossa olevalle kyllä ruoka toistaiseksi maistuu. Myös meidän ihmisten jalat ovat taas hyviä kavereita.