Vihaan exääni

samoja kliseitä näköjään samaan aikaan rustattiin :)

Siitä on jo vuosi. Oikeastaan hän ei luvannut minulle mitään, joten hän ei siis loukannut minua, varsinaisesti. Tiesin tilanteen, tiesin ettei meistä voi tulla mitään. Silti toki toivoin ja odotin ihmettä, ja kun toinen heitteli pieniä syöttejä että josko sittenkin.. mutta ei. Lopulta sain repäistyä itseni irti edellä mainitun laastarin avulla, mutta sekään ei auttanut. Enää emme ole tekemisissä, mutta viha kytee silti. Osittain vihaan itseäni kun annoin hänen pompottaa itseäni. Ehkä kaipaan jotain lopetusta tapahtumille. Välit katkesivat kuin seinään eikä puhuttu asioita halki. Tosin tappelimme koko "suhteen" ajan samoista asioista.. En tiedä, haluaisin vaan koko ihmisen pois päästäni. Tuo juuri, viha ja rakkaus. En haluaisi välittää hänestä karvan vertaa.

snäksnäk kirjoitti:

Siitä on jo vuosi. Oikeastaan hän ei luvannut minulle mitään, joten hän ei siis loukannut minua, varsinaisesti. Tiesin tilanteen, tiesin ettei meistä voi tulla mitään. Silti toki toivoin ja odotin ihmettä, ja kun toinen heitteli pieniä syöttejä että josko sittenkin.. mutta ei. Lopulta sain repäistyä itseni irti edellä mainitun laastarin avulla, mutta sekään ei auttanut. Enää emme ole tekemisissä, mutta viha kytee silti. Osittain vihaan itseäni kun annoin hänen pompottaa itseäni. Ehkä kaipaan jotain lopetusta tapahtumille. Välit katkesivat kuin seinään eikä puhuttu asioita halki. Tosin tappelimme koko "suhteen" ajan samoista asioista.. En tiedä, haluaisin vaan koko ihmisen pois päästäni. Tuo juuri, viha ja rakkaus. En haluaisi välittää hänestä karvan vertaa.

Lue lisää

Selvittäkää välinne - kamalaa puhetta laastareista!

Mieti vähän kirjoitti:

Selvittäkää välinne - kamalaa puhetta laastareista!

Ei laastarit aina toimi ja sillon kun laastari itse ei tajua olevansa sitä ja joku paskiainen vaan hyväksikäyttää, niin ne on out! Mutta kyllä mullakin on itseasiassa viimekesältä kokemusta, kun yx transmies kävi nuolemassa parin kolmen viikon ajan, niin kyllä se sitä alkusurua helpotti. Katkeruuden tunteet on kuitenkin hävinny, vaikka aattelen vieläkin exääni vähintään joka toinen päivä...

snäksnäk kirjoitti:

Siitä on jo vuosi. Oikeastaan hän ei luvannut minulle mitään, joten hän ei siis loukannut minua, varsinaisesti. Tiesin tilanteen, tiesin ettei meistä voi tulla mitään. Silti toki toivoin ja odotin ihmettä, ja kun toinen heitteli pieniä syöttejä että josko sittenkin.. mutta ei. Lopulta sain repäistyä itseni irti edellä mainitun laastarin avulla, mutta sekään ei auttanut. Enää emme ole tekemisissä, mutta viha kytee silti. Osittain vihaan itseäni kun annoin hänen pompottaa itseäni. Ehkä kaipaan jotain lopetusta tapahtumille. Välit katkesivat kuin seinään eikä puhuttu asioita halki. Tosin tappelimme koko "suhteen" ajan samoista asioista.. En tiedä, haluaisin vaan koko ihmisen pois päästäni. Tuo juuri, viha ja rakkaus. En haluaisi välittää hänestä karvan vertaa.

Lue lisää

Oletko ihan varma, että tuntemasi tunne on vihaa? Voisiko se olla ihan yksinkertaisesti loukkaantumista? Katkeruutta siitä, ettei toivomasi edennyt niin kuin olisit halunnut.

Ajattelet kuitenkin kohtalaisen järkevästi, että epäilen tuota vihan tunnetta ja kun huomaat, ettet vihaakaan, niin helpompi jatkaa.

Uskon, että vielä joskus voitte jutella asiasta. Toivotaan niin. Se olisi varmasti molemmille ihan paikallaan, niin kuin kaikilla muillakin. Saisi yhden asian loppuun puitua ja olisi vahvempi kohtaamaan uusia ihania ihmisiä ja vanhat möröt olisi lopullisesti haudattu. Muuten ne vaan kummittelee mielessä ja kuluttaa ihmistä turhaan.

hyvälaastari kirjoitti:

Ei laastarit aina toimi ja sillon kun laastari itse ei tajua olevansa sitä ja joku paskiainen vaan hyväksikäyttää, niin ne on out! Mutta kyllä mullakin on itseasiassa viimekesältä kokemusta, kun yx transmies kävi nuolemassa parin kolmen viikon ajan, niin kyllä se sitä alkusurua helpotti. Katkeruuden tunteet on kuitenkin hävinny, vaikka aattelen vieläkin exääni vähintään joka toinen päivä...

Lue lisää

Se vasta kamalaa onkin kun tajuaa olevansa vain laastari, ei mitään muuta. Koettakaa päästä pahimman yli ilman mitään laastareita. Ette te itsekään haluaisi olla varmaankaan kenellekään pelkkä laastari, ettehän naiset? Itse tajusin olevani pelkkä laastari eräässä suhteessa ja voitte vaan arvata miltä minusta tuntui. Hukkasin arvokasta aikaan sellaisen ihmisen kanssa, jolle en ollut muuta kuin arvoton laastari ja pelkkä kynnysmatto, vaikka olisin voinut käyttää aikana pajon hyödyllisemmin ja mielekkäämmin.

Ikinä itselle ei ole tullut mieleen eikä edes tarvetta millenkään laastarille. Vaikka suhteen loppuminen sekä torjutuksi tuleminen tuntuu todella pahalta, niin voin kertoa, että helpommin siitä pääsee eroon kun antaa ajan kulua, on hetken ihan vain itsekseen ja koettaa tehdä muita mielekkäitä asioita elämässä. Jos käsittelee laastarin avulla ikäviä tunteita tai siis pikemminkin välttelee asioiden käsittelyä laastareiden avulla, niin ne siirtyvät sitten eteenpäin sinne, missä taas mahdollisesti ehkäpä on uusi ero tulossa ja kierre on valmis. Sitten taas on paha olla ja etsitään uutta laastaria ja vältellään kohtaamasta ikäviä tunteita. Samalla turhaan satutetaan muita, viattomia ihmisiä.

ei laastareille kirjoitti:

Se vasta kamalaa onkin kun tajuaa olevansa vain laastari, ei mitään muuta. Koettakaa päästä pahimman yli ilman mitään laastareita. Ette te itsekään haluaisi olla varmaankaan kenellekään pelkkä laastari, ettehän naiset? Itse tajusin olevani pelkkä laastari eräässä suhteessa ja voitte vaan arvata miltä minusta tuntui. Hukkasin arvokasta aikaan sellaisen ihmisen kanssa, jolle en ollut muuta kuin arvoton laastari ja pelkkä kynnysmatto, vaikka olisin voinut käyttää aikana pajon hyödyllisemmin ja mielekkäämmin.

Ikinä itselle ei ole tullut mieleen eikä edes tarvetta millenkään laastarille. Vaikka suhteen loppuminen sekä torjutuksi tuleminen tuntuu todella pahalta, niin voin kertoa, että helpommin siitä pääsee eroon kun antaa ajan kulua, on hetken ihan vain itsekseen ja koettaa tehdä muita mielekkäitä asioita elämässä. Jos käsittelee laastarin avulla ikäviä tunteita tai siis pikemminkin välttelee asioiden käsittelyä laastareiden avulla, niin ne siirtyvät sitten eteenpäin sinne, missä taas mahdollisesti ehkäpä on uusi ero tulossa ja kierre on valmis. Sitten taas on paha olla ja etsitään uutta laastaria ja vältellään kohtaamasta ikäviä tunteita. Samalla turhaan satutetaan muita, viattomia ihmisiä.

Lue lisää

Ei minulle laastari ollut mikään arvoton kynnysmatto, todellakaan! Olin onnellinen että pystyin kiinnostumaan jostakin toisesta, että pääsin eroon exästä. Toki tiesin, että suhteesta uuden kanssa ei varmaankaan tule mitään niin pian entisen jälkeen, mutta en sitä poiskaan sulkenut. Lähdetäänkö kaikkiin suhteisiin aina sillä oletuksella, että tässä nyt ollaan sinne hautaan saakka? Ainakaan kaikki suhteet eivät sinne asti kestä, vaikka kuinka yrittäisi... Olimme yhdessä oman aikamme ja erosimme, kun homma ei toiminut. Hän tiesi tilanteeni, että olin lähtenyt juuri edellisestä huonosta suhteesta. Mutta ilman tätä uutta suhdetta olisin varmaan vieläkin exän pompotettavana. En olisi pystynyt lopettamaan sitä pelkästään jäämällä yksin. Yritin monesti eikä se onnistunut, aina exä veti takaisin puoleensa. Ehkä käytin uutta suhdetta hyväksi, ehkä en, mutta en ainakaan usko että siitä hänelle mitään suuria traumoja jäi.

zz50zz kirjoitti:

Oletko ihan varma, että tuntemasi tunne on vihaa? Voisiko se olla ihan yksinkertaisesti loukkaantumista? Katkeruutta siitä, ettei toivomasi edennyt niin kuin olisit halunnut.

Ajattelet kuitenkin kohtalaisen järkevästi, että epäilen tuota vihan tunnetta ja kun huomaat, ettet vihaakaan, niin helpompi jatkaa.

Uskon, että vielä joskus voitte jutella asiasta. Toivotaan niin. Se olisi varmasti molemmille ihan paikallaan, niin kuin kaikilla muillakin. Saisi yhden asian loppuun puitua ja olisi vahvempi kohtaamaan uusia ihania ihmisiä ja vanhat möröt olisi lopullisesti haudattu. Muuten ne vaan kummittelee mielessä ja kuluttaa ihmistä turhaan.

Lue lisää

Vaikka sanoin, että haluaisin keskustella ja saada jonkinlaisen lopetuksen tilanteelle, niin toisaalta tiedän, että se tuskin auttaisi. Asiasta puhuttiin ja tapeltiin koko suhteen ajan, eikä se siitä taida miksikään muuttua vaikka kuinka puhuisi nyt jälkikäteenkään.

Toki vihan lisäksi on kyse muistakin tunteista, loukkaantumisesta ja vastaavista, suorastaan inhoakin välillä tunnen häntä kohtaan. Enää en ainakaan haluaisi hänen kanssaan olla, sen tiedän. Pitää vain sinnikkäästi puskea läpi ja yrittää jotenkin saada tunteet nollattua. Kyllä sen vihan huomaa laantuneen jonkin verran nyt ajan myötä, sitä aikaa vain kai tarvitsee vielä enemmän, ja paljon.

Tämä pätee myös niissä ihastumisissa, jotka ovat olleet yksipuolisia esim. kaveriin ihastuminen.

Kannattaa joskus vaan laittaa se oma ego syrjään ja yrittää vaan unohtaa eikä vatvoa sitä vuositolkulla, että voi voi kun se ei minusta tykännytkään. Pahinta mitä itselleen voi tehdä on katkeroitua kun sieluun on niin sattunut, vaikka kukaan ei välttämättä edes ole tarkoittanut satuttavansa, on vaan sattunut itse ihastumaan täysin väärään henkilöön.

Tässä tilanteessa voi myös miettiä omalta kantilta, että jos joku sellainen olisi ihastunut minuun, johon en tunne minkäänlaista vetoa, ei sitten tipan tippaa, mitä itse tekisit siinä tilanteessa? Miltä itsestäsi tuntuisi? Haluaisinko minä, että hän minua vainoaisi vuosi tolkulla, mustamaalaisi minua netissä aamusta iltaan, katkeroituisi oikein kunnolla kun hauraaseen egoon on satutettu?

Paljon tässä vihassa tai mitä sitten onkaan, vaikuttaa myös ne exän ajatusmaailmat. En ole katkeroitunut pelkästään siitä että meistä ei mitään tullutkaan, vaan myös se raivostuttaa siinä ihmisessä miten hän ajattelee tietyistä asioista, liittyen juuri siihen miksi suhde ei toiminut. Egoa on varmasti myös loukattu, ja itsetuntoa ei muutenkaan ole koskaan liiaksi ollut. Tuohan se olisikin tarkoituksena, päästä yli ja lopettaa märehtiminen, mutta kaipa se oman aikansa ottaa ennen kuin onnistuu. Saan kuitenkin muistutuksia hänestä päivittäisessä elämässä aina silloin tällöin, joten unohtaminen on vaikeampaa. En siis voi häntä unohtaa sanan varsinaisessa merkityksessä, enemmän on kyse siitä että ei tarvitsisi kuluttaa energiaa hänen vihaamiseenkaan.

Yksipuolista ihastumista tämä ei ollut, joten tuo toinen viestisi ei päde tähän tilanteeseen.