Olen 19 vuotias nuori nainen ja mua on koko ikäni häirinnyt yksinäisyys ja se et mul ei oo ketään. (tiiän et tää ei osittain kuulu tänne mut tääl käy enemmän lukioit niin siks skrivasin tän tänne)
Mun koko elämäni ajan oon koittanut saada ystäviä ja poikaystävää. Kaikki on jotenkin niin ilkeitä mua kohtaan. Masentaa, kun yritän saada ystäviä, mua mulkoillaan tylysti. Oon ollu ujo pienestä asti, mutta nyt olen pikkasen rohkaistunut. Pidän huolta itsestäni, että siihen puoleen ei pitäisi tää ongelma johtua. Oon usein ujoista, syrjityistä ihmisistä saanut itselleni ystäviä (ja myös niistä rohkeimmistakin) mutta jostain syystä vuosien varrella he ovat jättäneet minut tylysti kokonaan huomioimatta ja unohtaneet minut. Jäljellä on vain yksi ystävä, mutta hänkin muuttaa kohta kauas emmekä näe enään kuin harvoin.
Nuoret miehetkään ei vaikuta kiinnostuvan minusta, vaikka olen aina se joka pitää yhteyttä ja ehdottaa näkemistä jossain esim. keilaamassa tai kahvilassa. Tai ovat he olleet hetken kiinnostuneen oloisia, mutta sitten hekin jättävät minut huomioimatta kokonaan, eikä enään halua puhua kanssani. Ne kundit, joista en ole kiinnostunut, kuin vain kaverina, ovat olleet minuun ihastuneita ja on minun kanssa haluttu jopa seurustella pariin kertaan, mutta sitten hekin ovat muuttuneet töykeiksi, kun en ole ihastunut heihin.
Joten missä vika? Olen pohtinut ja pohtinut, enkä saa vastausta. Kysyä en tovi nykyiseltä ihastukseltani, kun tiedän ettei hän ole kiinnostunut minusta kuin kaverina (joka tuntuu kohta muuttuvan hänen puoleltaan vastemieliseksi minua kohtaan niin kuin muillakin kundeilla) ja jos kysyisin, varmaan ärsyttäisin häntä vaan lisää.
Olen kyllä joskus kysynyt yheltä kaveri pojaltani ja hän sanoi pelkäävänsä minua, mutta en tiedä oliko se vain vitsi. Erään toisen kundin mielestä minussa ei ole mitään vikaa ja että minun kanssani on mukava jutella, mutta muut ovat niin ilkeitä. (ja nää kyseiset poika kaverini ovat vain nettikavereita, näen heitä hyvin harvoin..).
Osaisiko joku auttaa tai jos joku voisi selventää, millainen käytös/ihminen karkoittaa teidän pois luotanne? Olenko minä tämän tekstin perusteella siihen kuuluvaa luokkaa? Tuntuu vain niin kurjalta, että joka päivä koitan solmia ystävyyssuhteita ihmisiin ja tutustua heihin paremmin, mutta he joko ei halua järjestää aikaa ja välttelevät minua tai jotain jota en itse tiedä. Kiitos jos joku viitsii auttaa mua.
Mun koko elämäni ajan oon koittanut saada ystäviä ja poikaystävää. Kaikki on jotenkin niin ilkeitä mua kohtaan. Masentaa, kun yritän saada ystäviä, mua mulkoillaan tylysti. Oon ollu ujo pienestä asti, mutta nyt olen pikkasen rohkaistunut. Pidän huolta itsestäni, että siihen puoleen ei pitäisi tää ongelma johtua. Oon usein ujoista, syrjityistä ihmisistä saanut itselleni ystäviä (ja myös niistä rohkeimmistakin) mutta jostain syystä vuosien varrella he ovat jättäneet minut tylysti kokonaan huomioimatta ja unohtaneet minut. Jäljellä on vain yksi ystävä, mutta hänkin muuttaa kohta kauas emmekä näe enään kuin harvoin.
Nuoret miehetkään ei vaikuta kiinnostuvan minusta, vaikka olen aina se joka pitää yhteyttä ja ehdottaa näkemistä jossain esim. keilaamassa tai kahvilassa. Tai ovat he olleet hetken kiinnostuneen oloisia, mutta sitten hekin jättävät minut huomioimatta kokonaan, eikä enään halua puhua kanssani. Ne kundit, joista en ole kiinnostunut, kuin vain kaverina, ovat olleet minuun ihastuneita ja on minun kanssa haluttu jopa seurustella pariin kertaan, mutta sitten hekin ovat muuttuneet töykeiksi, kun en ole ihastunut heihin.
Joten missä vika? Olen pohtinut ja pohtinut, enkä saa vastausta. Kysyä en tovi nykyiseltä ihastukseltani, kun tiedän ettei hän ole kiinnostunut minusta kuin kaverina (joka tuntuu kohta muuttuvan hänen puoleltaan vastemieliseksi minua kohtaan niin kuin muillakin kundeilla) ja jos kysyisin, varmaan ärsyttäisin häntä vaan lisää.
Olen kyllä joskus kysynyt yheltä kaveri pojaltani ja hän sanoi pelkäävänsä minua, mutta en tiedä oliko se vain vitsi. Erään toisen kundin mielestä minussa ei ole mitään vikaa ja että minun kanssani on mukava jutella, mutta muut ovat niin ilkeitä. (ja nää kyseiset poika kaverini ovat vain nettikavereita, näen heitä hyvin harvoin..).
Osaisiko joku auttaa tai jos joku voisi selventää, millainen käytös/ihminen karkoittaa teidän pois luotanne? Olenko minä tämän tekstin perusteella siihen kuuluvaa luokkaa? Tuntuu vain niin kurjalta, että joka päivä koitan solmia ystävyyssuhteita ihmisiin ja tutustua heihin paremmin, mutta he joko ei halua järjestää aikaa ja välttelevät minua tai jotain jota en itse tiedä. Kiitos jos joku viitsii auttaa mua.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Vaikea sanoa, koska pitäisi nähdä tilanne paljon tarkemmin, mutta omasta kokemuksesta tiedän, että näille ei aina välttämättä löydy järkeviäkään syitä. Tällä hetkellä olen sellaisessa mielentilassa, että näen ihmiset vain tyhminä, ahneina ja itsekkäinä. :(
Syynä voi olla jokin omaan persoonaan liittyvä seikka, mikä voi tuntua melko mitätömmältä ja vähäpätöiseltä, mutta kuitenkin ärsyttää muita. Se on kuitenkin niin tilannekohtaista, että en osaa sanoa.
No kiitos kuitenkin, oli sen verta pitkä teksti
Voihan se tietty olla myös millainen mielentila silloin on. Tänäänkin olen jutellut yhdelle uudelle kundille ja mukavalta vaikutti. Juttelin myös ihastukselleni, mutta huomaan, ettei häntä nyt kiinnosta tippaakaan jutella kanssani, vaikka kaverini tahtoo olla..Yritän aina, vaikka masentaa niin peittää sitä muilta ja koittaa aina yrittää ja olla avoin ja positiivinen, mutta silti kuraa vain niskaa jossain vaiheessa. Mutta jos joku haluaa vielä jakaa kokemuksia tai muuten vain osallistua tähän keskusteluun niin luen mielelläni :)
Toi on jotenkin niin tuttu fiilis, kun tuntuu sille että kaikki vaan jättää huomiotta. Kun se tyyppi kenestä sä tykkäät, ei ookkaan kiinnostunut susta.
Mä itsekin yritin jutella yhelle tytölle ja olla mukava ystävä, sellanen poika joka olis aina tukena. Mut sit kun vastaukset on joskus jopa törkeitä eikä toinen tee mitään aloitteita niin alkaa se masentaa pikkuhiljaa.
En mä itekkään tiiä varmaa syytä miks niin on, et monilta tytöiltä saa joskus rujoakin tekstiä takasin...
Mut pysy positiivisena! :) Ajattele, et ne pojat keitten kanssa sä oot jutellu ei vaan huomannut et sussa on hyvä ja mukava tyttöystävä. Sä löydät joskus vielä sen pojan joka välittää ja rakastaa sua kahta lujemmin!! :)
Voi kiitos! :) toi kyllä piristi mukavasti :) hymy nous korviin.
Voihan se olla et oon masentunu tän kundin takii ja kaikki näyttää harmaalta. Oon kyllä huomannu, et joissain tytöissä on kyllä vikaa, kun nyrpistellään ja ollaan töykeitä muita kohtaan. Se on tosi inhottavaa ja siks oonki pikku tytöstä asti tykännyt pojista ja haalinut enemmän heitä kavereikseni (mut muutamahan niit vaan on...). Tohon en osaa sanoa, miks tytöt on joitain poikia kohtaa töykeitä ja jättävät jopa vastaamatta :/
Se on tosi ikävää ja epäkypsää touhua. Ehkä kyse ujoudesta/nuoruudesta/muiden hyväksynnästä...
Pysy sinäkin "partiolainen98" vaan positiivisena! :)
Joillakin pojillakin on just tollanen paha tapa, et yhtäkkiä vaan lopetetaan juttelu tai vastaillaan tympeesti. Mikäköhä hitto siinäki on niin vaikeeta sanoa vaikka sit suoraan että ei halua enää jutella, parempi sekin kun et vaan lopettaa tylysti kesken.
Mulla on tiiäksä toi ihan sama, et joskus jopa suoraan sanottuna hävettää miten jotkut pojat käyttäytyy. Siks mä tuunkin paremmin toimeen tyttöjen kaa. Vaikka eipä noita kovin monia oo (,siis yks, mut siltäkin joskus vaan -unohtuu- vastailu..)..
P.s. Joku viel osaa sanoa kiitos :) mä luulin jo et sekin on kuollut luonnonvara...
Niin kiitosta saa nykyään hyvin vähän :/
Mä oon sellanen luonteeltani et tykkään kehua ja kannustaa muita. Mä kehun usein mun ihastusta ja hän tulee siitä iloiseksi mutta pikku hiljaa olen huomannut et hän ihan kuin vastaisi pakosta mulle kiitos ja viimeksi kun kehuin niin ei mitään vastannut, vaikka on luonteeltaam mukava, ystävällinen ja sympaattinen.
Kuitenkin tää mun ihastus vilkuilee ja seuraa mua. Tärisee mun lähellä vieläkin, puree kynsiää hermostuksissaan niin kuin myös haroo hiuksiaan ja muutenkin liikkuu hermostuneesti, mutta muulloin hän on ihan rauhallinen eikä pidä kovaa mekkalaa itestään ja on vähän ujo mitä nyt on mulle kertonut. Hän jopa seuraa mitä teem ja jos luen jotain lehteä, niin kun nostan katseeni ylös hän kääntää pään nopeasti pois päin ja alkaa itekki lukemaan lehteä ja katsoo vieläpä samaa aukeamaa! Välil tuntuu et jää tuijottaa (ehk jopa hymyään peittää) mutta kun haluan moikata häntä niin on välinpitämätön ja katsoo muualle vihaisena.
Mitä toi vois meinaa? Aina kun annan huomiota enemmän niin on välinpitämätön ja jos en anna huomioo niin ihan kuin tulis onnelliseks kun annan huomioo.
No tota...Nyt mun ihastus kiitti kyllä, mutta tuntuu kuitenkin et pitää minua joko itsestään selviytyneenä (vai miten se nyt sanotaan :D) tai ei pidä kauheen kiireenä tai tärkeänä mua vai mitä mieltä?
Itsestäänselvyytenä ;)
Mmmh... tavallaan jos se poika vilkuilee sua ja käyttäytyy muutenkin tollein, niin tavallaan vaikuttais et olis kiinnostunut susta. Ujous saattaa just aiheuttaa ton että on joskus vähän törkee. Toi on muuten oikeesti hyvä pointti, et pitää itsestäänselvyytenä!! Ja ihan jopa mahdollinen syy, et ei osaa arvostaa läheisiään ja niittten läsnäoloa ennenkuin sit jotakin käy...
Sunlaisia positiivisia tyyppejä kun olis enemmän niii maailma ois paljon kivempi paikka :) jatka tota moikkailua, mä muistan ikuisesti sen kun mun ihastus joskus yks aamu vaan hymyili ja sano moi :) Siit on nyt jo pari vuotta aikaa mut siltikin varmaan parasta mitä mulle ikinä on sanottu :)
Pistä mulle tonne profiiliin viestii jos haluut jutella :p ei tarvi tätä palstaa spämmiä :D
Kiitos taas viestistäsi! :)
Kiva kun joku viitsii vastailla. Toivoisin et kyseinen kundi olis ihastunut mut kun jakkoin keskustelua niin huomasin, että on paikalla mutta ei vastaa mulle eli juttelee ilmeisesti jollekkin toiselle enkä olekkaan niin tärkeä (vielä/enään)...
Pääseekö mobiili versiolla sun profiin vai? Mun kone lagii et käytän siks kännyy...
Ihan samat fiilikset. Se toinen ei ikinä vastaile nopeesti vaikka oliski paikalla. Sit kun mä en joskus vastaa varttiin (keskellä yötä...) saatetaan siitä suuttua mulle...
Mä en tiedä pääseekö :D voithan sä tän sivun varmaan täysversionakin avata kännykällä... :p
Se vaatis multa kirjautumist sisään, enkä mä haluu kirjautuu tänne...Jos ei haittaa? Mut jos haluut joskus jutella niin voithan sä välil piipahtaa tähän keskusteluun jos tää on viel tääl :) mut kiitti kuiski ku jeesasit! :)
Partiolainen98 sulla on aina hyviä ja asiallisia kommentteja ja niitä on ilo lukea. Niin kuin miukumauku@ sanokin jo, tuo tähän maailmaan vähän iloa ja hyvää mieltä jatkamalla positiivisuuttasi :)
Vaikea tietty sanoa, kun ei tunne sua tai ole muutenkaan näkemässä tilanteita, että mitä kukakin tekee väärin, jos edes tekee väärin.
Veikkaan kuitenkin, että "vika" on sinussa. Ehkä odotat liikoja? Jos olet vaikka kiinnostunut jostain ihmisestä (ihan sama missä mielessä), niin jotenkin odotat hänen huomioivan sinua normaalia enemmän, kun taas tämä ihminen ei aseta sinua erityisesti muiden yläpuolelle, vaan jakaa aikaansa ja kiinnostuksiaan jokseenkin tasapuolisesti kaikille. Ja se tuntuu sinusta sitten siltä, ettei häntä kiinnosta, koska hän ei ole jatkuvasti antamassa sulle haluamaasi huomiota.
En jotenki jaksa uskoa, että johtuisi mistään luonteenpiirteestäsikään. Kuitenkin ihmisiä on niin paljon erillaisia, että väkisinkin joku pitää ihmisestä, vaikka tämä olisi kuinka ärsyttävä tai muutenvaan vastenmielinen.
Pelkkää arvailua toki, kuten sanoinkin niin aika mahdoton sanoa tuntematta sinua ja kun olet ainut jonka version tapahtumista on saanut lukea.
Vau! Tuo oli valaisevaa lukemista :)
Se voi olla noin. Ehkä olen ajatellut, et miks mulle ei anneta enemmän huomiota. Voi ei, hävettää! Oon varmaan ollu liian takertuva ihminen, mutta minkä sille luonteenpiirteelleni mahtaa, kun olen sellainen :/
Voihan se johtua ehkä myös siitä, että kun olen vieläkin jokseenkin ujo ja jos sattuu olemaan uusi ihminen kyseessä ja pikkasen hermostuttaa niin ehkä luulen et nolaan kaiken ja sit just aiheutankin draamaa (jota inhoan) ja muut katoavat luotani. Tämä minun ihastukseni on kyllä sitkeä sissi, kun otti minuun yhteyttä ja sanoi, ettei häntä yhtään haittaa, vaikka olenkin tälläinen ja et hänellä on vaan ollut kiire jne. Mut siis ei nyt ihan noin kirjoittanut, en vaam haluu kaikkee henk kohtas tänne kirjottaa. Mut toi oli tosi valaisevaa mitä kirjoitit :)
Niin, saattaa johtua ujoudestakin. Nää sosiaaliset jutut on vähän sellaisia, että jos ei jokin suju luonnostaan, niin aika monimutkaista ja vaikeaahan se on. Varsinkin, kun niitä omia sanoja, eleitä ja ilmeitä on vaikeampi ajatella muiden näkökulmasta, niin niitä ei sitten ole helppo huomata saatika sitten korjata.
Mutta kiva jos miusta oli edes pikkuisen hyötyä!
Mulla oli yks semmonen kaveri, tai en nyt tiedä olika ihan kaveri, koska sen läsnäolo aina välillä jotenkin ahdisti. Tuli tosta mieleen, että ehkä sä olet just sellanen kuin hän. Kun erikseen alan pohtia niin sinänsä hänessä ei ollut mitään konkreettista vikaa miksei voisi olla kaveri koska aluksi juttu luisti hyvin ja oli ihan mukavaa seuraa. Sitten kun hän alkoi tulla mulla valmiiksi olevaan kaveripiiriin mukaan, alkoi tuntua jotenkin kummalta ja tekemiset alkoi ahdistaa. Esimerkiksi ikävältä tuntui kun hänellä oli tapana todeta todella usein että teitä varmaan haittaa kun mä oon tunkeutunut teidän seuraan. Siinä ei jää oikein vaihtoehtoja kun sanoa että no ei tietenkään. Samoin oman tilan tarve oli hänelle jotenkin vaikea ymmärtää ja varmaan ajatteli että välttelen häntä kun hänen istuutuessaan koulun käytävillä oleville penkeille aivan viereen aina siirryin vähän kauemmaksi. Kieltämättä siihenhän se lopulta vähän tuntui menevän että välttelin. Tuntui todella pahalta ja sain siitä huonon omantunnon monta kertaa, mutta aina en vaan jaksanut hänen seuraansa. Nyt en ole nähnyt häntä enää puoleentoista vuoteen kun lähdettiin lukiosta eri suuntiin. Hän oli vähän sellanen yli-innokas ystävä joka ehkä koki kaveruuden syvemmäksi kun se todellisuudessa oli. Jos näet tuollaisia piirteitä itsessäsi, en oikeasti tiedä miten asiaa voisi auttaa, mutta koita hidastaa ihmissuhteisiin siirtymistä. Ei väliä onko ihan vaan kaverisuhde vai seurustelusuhde. Tuntui, että seuraa tuputettiin vähän liian kovaa kun häneltä alkoi tulla rupattelusoittoja parin viikon jälkeen siitä kun ensimmäisen kerran satuttiin istahtamaan historiankurssilla vierekkäin. Ja itsestäni vielä haluaisin sanoa sen verran, että yleensä tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa, eikä kenenkään muun seura ole tuntunut noin pakonomaiselta.
On melko selvää että kun oppii tuntemaan toisen ihmisen niin kiinnostus häntä kohti voi yhtälailla kadota.
Esim kuullostaako tämän kaltainen keskustelu tutulta:
" Heips, mitäs sinä? "
" Eipä paljoa mtn, sie? "
Tätä varmasti tapahtuu hyvin usein monien kanssa koska ketään heistä/sinusta ei enää oikeastaan kiinnosta toisen ns. kuulumiset kun elämä on oikeasti tylsää kaikilla aikuistuessaan:
-Töissä
-Työtön
-Opiskelu
perhe/elämän toistuva arki.
Olette varmasti kuulleet "aikuisten" keskustelua jossa selittävät vaikkapa metsässä käytyä marjanpoimintaa, kuinka paljon saivat kerättyä, jne..
Muttapa katsotaas miumaukun ongelmaa johon hän itse jo vastasi:
"-mutta sitten hekin ovat muuttuneet töykeiksi, kun en ole ihastunut heihin.
-Joten missä vika? Olen pohtinut ja pohtinut, enkä saa vastausta."
Tämä saa sinut kuullostaa melko nirsolta ihmiseltä, sinulla on ollu siis monta tilaisuutta aloittaa suhde monen ihmisen kanssa jotka ovat olleet kiinnostuneita sinusta ,mutta kiinnostuksesi heitä kohti ei ole riittänyt ja sitten "tylysti" torjut heidät leikkien kaveria.
Se voi MASENTAA heitä näes.
Oma kokemukseni tästä aiheesta nimenomaan on juuri ihastuminen nättiin suosittuun tyttöön ,mutta vaikka tunnustat tunteesi häneen niin vastakaikua ei tipu ja se jää kiusalliseksi "kaveri" suhteeksi josta etääntyy ja etkä näe häntä enää kuin ehkä netin kautta kerran viikossa/kuussa hyvällä lykyl.
Enkä ihmettele, keho kuin pottusäkki.
Joten panostakaa ulkonäköön sillä se on ensimmäinen asia jota mies/nainen katsoo ensimmäisenä.
Enkä ny tarkoita ett "vain ulkonäkö ratkaisee" ,mut enpä ole nähny/kuullut ikinä hoikan muijan kiinnostuneen lihavasta miehestä.
Vau tännehän on tullut paljon kommentteja, kiitos! :)
Joo...voin kuulostaa nirsolta, mutta kyseiset jätkät eivät ole olleet luonteeltaan sellaisia, että olisin ollut halukas seurustella heidän kanssa. Se olisi minusta tosi julmaa, jos seurustelisin heti ensimmäisen pojan kanssa, joka paljastaa tunteensa minua kohtaan, joka ei olisi se oikea. Sehän vaikuttaisi sitten siltä, että seurustelen vain sen takia, että olisin yksi ja että ulkonäkö miellyttää... Loppujen lopuksi, kumpikaan/tai toinen ei olisi onnellinen suhteessa, enkä tietenkään ole nolannut heitä ilkeästi. Enkä siis koskaan leiki kaveria vaan olen kaveri.
Jos nyt siis ymmärsin pointtisi? :)
Ei siin oo mitään nirsoilua jos ei rupea suhteeseen jonkun pojan kanssa, josta ei välitä seurustelukumppanina. Se kertoo vaan siitä, et välittää sentään toisesta edes sen verran, ettei rupea suhteeseen joka kuitenkin loppuis nopeesti.
Mulla on itsellänikin yks sellanen ystävä, joka on mulle tosi rakas. Mut vaan ystävänä. Aluks olisin halunnut seurustella tän tytön kanssa, mut sitkun sitä juttua alko miettimään ihan kunnolla niin tajusin et meiän jutusta ei olis ikinä tullut mitään.
Mielummin on hyviä frendejä, kuin et olis sellanen epämukava kaveruussuhde epäonnistuneen seurustelusuhteen jälkeen :)
Niin, ja kommentteja tulee jos osaa kirjottaa asiallisen aloituksen hyvin ;)
Joo kyllä sä mun sylii voisit purkautua hehheee.anteeks toi oli vitsi.oon aika huumorin tajunen.kyllä kelepaisit mulle.olen itsekkin ujo.
En oikein osaa paremmin auttaa kuin jo tälle palstalle kirjoittaneet, mutta voisin sanoa että kyllä sinäkin löydät vielä sen oikean, joka sinusta välittää :) Jos tahdot, voimme myös jutella :)
Wau :D kiitos kaikille!
No nyt mun tilanne on paremmin, kuin silloin kun aloitin tän keskustelun.
Mä sain vähän aikaan sit kaks uutta kaverii tai he juttelevat mulle nyt somessa :D
Ihmettelen, et mitäs nyt tapahtui :D kun aluks tuntuu et ihmisii ei kiinnosta ja nyt kun juttelen heille, he ovatkin ihan mukavia mua kohtaan ja olen tavallaan jo sopinut tapaamisiakin heidän kanssa! :D jännittää hieman et mokaanko mut toivon et saisin heistä hyviä ystäviä :)
Ja mun ihastuskin vaikuttaa nyt kuin olisi ihastunut muhun mut en oo varma.
Hän tutustuu läheisiini ja kun satuin tulee mukaan siihem viereen, hän hiljeni ja tuijotti minua tyytyväisen näköisenä, tärisi, hymyili, suki hiuksiaan ja kosketti (tai kätteli, kun onnitteli minua) toosi pitkään ja hymyili leveästi mulle :3
En tietty oo varma, koska ei ikinä aloita keskusteluja munkaa ja on muutenkin pidättyväisempi ja vaivaantuneempi tai silleen just tärisee mut kuiski tuijottaa/vilkuilee salaa ihan kuin. Kääntää nopee katsee, mut ei oo viel koskaan lähtenyt munkaa mihinkään kun oon ehottanu, mut en tiiä hengaako yleensä ees tyttöjen kanssa vaik tyttöjä hänellä on facebook kavereina tosi paljon...Tiedä sit.