Moikka!
Olen tässä nyt yli viiden vuoden ajan harkinnut koiran hankintaa, mutta vasta nyt se tuntuu kaikin puolin ajankohtaiselta sekä ajallisesti että rahallisesti. Haluaisinkin nyt tiedustella teiltä mikä koirarotu minulle mahtaisi sopia?
- Rodun tulee olla vähintään keskikokoinen (esim. bordercollie). Ei siis pieniä koirarotuja, muttei ehkä niitä suurimpiakaan (irlanninsusikoira, tanskandoggi, jne.).
- Olen valmis lenkkeilyttämään koiraani n. 1,5-2h päivässä (15min aamulla, 1-1,5h päivällä koulun/töiden jälkeen ja 15min illalla).
- En osaa vielä sanoa aionko harrastaa koirani kanssa mitään koiralajia, kuten agilityä tai TOKOa, joten etsin rotua, joka ei kaipaa yhtä paljon henkistä ja fyysistä stimulointia kuin esim. monet palvelus- ja työkoirarodut. Ts. rotu, joka on tarvittaessa tyytyväinen pelkkiin hihnalenkkeihin ja pallon/kepin heittelyyn. Toki aion peruskouluttaa koirani kunnolla, mutta en välttämättä ole kiinnostunut mistään sen monimutkaisemmasta :) Koirasta tulisi lähinnä seurakoira eikä harrastuskoira.
- Ei erityisen paljon kuolaavia koirarotuja (esim. (bull)mastiffit).
- Mahdollisimman helppohoitoinen turkki (ei trimmaustarvetta, lähinnä vain harjaus kerran viikossa, jos sitäkään). Ei karvattomia!
- Plussaa olisi, jos koiran seurassa pystyisi tuntemaan itsensä turvalliseksi illalla pimeitä katuja pitkin kävellessä, mutta tällaiset rodut taitavat taas mennä haasteellisemman puoleisiksi (tarvitsevat paljon aktivointia jne.)?
- En välttämättä hae mitään automaattisesti alistuvaa, helposti koulutettavaa rotua, vaikka ensimmäistä koiraa olenkin hankkimassa. Omaan tervettä maalaisjärkeä, joten uskon, että onnistun kasvattamaan hieman "vaikeammastakin" rodusta kunnollisen koiran.
Siinäpä taisikin tulla ne tärkeimmät :) Tiedän että vinttikoirat sopisivat monelta osin vaatimuksiini, mutta kavahdan hieman niiden "rimpulaista" olemusta. Valitsemani koirarotu saisi olla hieman tukevampi rakenteeltaan.
Olen tässä nyt yli viiden vuoden ajan harkinnut koiran hankintaa, mutta vasta nyt se tuntuu kaikin puolin ajankohtaiselta sekä ajallisesti että rahallisesti. Haluaisinkin nyt tiedustella teiltä mikä koirarotu minulle mahtaisi sopia?
- Rodun tulee olla vähintään keskikokoinen (esim. bordercollie). Ei siis pieniä koirarotuja, muttei ehkä niitä suurimpiakaan (irlanninsusikoira, tanskandoggi, jne.).
- Olen valmis lenkkeilyttämään koiraani n. 1,5-2h päivässä (15min aamulla, 1-1,5h päivällä koulun/töiden jälkeen ja 15min illalla).
- En osaa vielä sanoa aionko harrastaa koirani kanssa mitään koiralajia, kuten agilityä tai TOKOa, joten etsin rotua, joka ei kaipaa yhtä paljon henkistä ja fyysistä stimulointia kuin esim. monet palvelus- ja työkoirarodut. Ts. rotu, joka on tarvittaessa tyytyväinen pelkkiin hihnalenkkeihin ja pallon/kepin heittelyyn. Toki aion peruskouluttaa koirani kunnolla, mutta en välttämättä ole kiinnostunut mistään sen monimutkaisemmasta :) Koirasta tulisi lähinnä seurakoira eikä harrastuskoira.
- Ei erityisen paljon kuolaavia koirarotuja (esim. (bull)mastiffit).
- Mahdollisimman helppohoitoinen turkki (ei trimmaustarvetta, lähinnä vain harjaus kerran viikossa, jos sitäkään). Ei karvattomia!
- Plussaa olisi, jos koiran seurassa pystyisi tuntemaan itsensä turvalliseksi illalla pimeitä katuja pitkin kävellessä, mutta tällaiset rodut taitavat taas mennä haasteellisemman puoleisiksi (tarvitsevat paljon aktivointia jne.)?
- En välttämättä hae mitään automaattisesti alistuvaa, helposti koulutettavaa rotua, vaikka ensimmäistä koiraa olenkin hankkimassa. Omaan tervettä maalaisjärkeä, joten uskon, että onnistun kasvattamaan hieman "vaikeammastakin" rodusta kunnollisen koiran.
Siinäpä taisikin tulla ne tärkeimmät :) Tiedän että vinttikoirat sopisivat monelta osin vaatimuksiini, mutta kavahdan hieman niiden "rimpulaista" olemusta. Valitsemani koirarotu saisi olla hieman tukevampi rakenteeltaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Labradorinnoutaja? Usko pois, se kyllä tuo turvaa pimeille kaduille. Oivallinen ja monipuolinen koira.
Muita ehdotuksiani on dalmatialainen, pinseri (ei kääpiö), rhodesiankoira, lyhytkarvainen collie, akita, ja vaikket olekaan kiinnostunut koiraharrastuksista niin saksanpaimenkoiraa ja valkoistapaimenkoiraakaan ei tarvitse unohtaa.
Rhodesiankoira, lyhytkarvainen collie sekä akita ovat kaikki käyneet mielessä aikaisemminkin. Eikö rhodesiankoira kuitenkin ole todella aktiivinen rotu? Rhodesiankoira on kyllä ulkomuodoltaan upea ilmestymä ja sellaisen hankkisin mielelläni, jos se vain kasvattajien mielestä minun kaltaiselleni ihmiselle sopii.
Lyhytkarvainen collie on suloinen rotu, mutta colliet ylipäätään tuntuvat hieman "vässyköiltä", vaikka nahkikset taitavatkin olla pitkäkarvaisia rohkeampia?
Akitakaan ei olisi paha vaihtoehto!
Labradorinnoutajat ovat kyllä erinomaisia ja monipuolisia koiria, mutta täytyy myöntää, että en tiedä haluanko rotua, joka löytyy joka toiselta vastaantulevalta koiranomistajalta ;)
Kiitos näistä erinomaisista ehdotuksista :)
Akita on tosi massiivinen ja hyvin haastava rotu, jota ei suositella ihmisille jotka eivät ynsinkertaisesti pysty pitämään koiraansa kurissa
sen massan takia. Akitoilla on myös sairaus, johon ne voi menehtyä. Pitää huomioida, että akita on tehty metsästykseen ja tappelemiseen. Akita on sinulle sopiva, jos olet ottanut kaiken tämän huomioon.
Voisin suositella myös jotain toista japanilaista koiraa, esim. shibaa tai kishua, mutta et halunnut bordercollieta pienempää rotua.
Akita ei ole järin massiivinen, nartut etenkään. Amerikanakita on se massiivisempi versio. Akitoilla tosiaan esiintyy autoimmuunisairauksia, ja niihin sairastuminen on melko yleistä. Haastava rotu on siinä mielessä, ettei sillä ole miellyttämisen halua. Akita ei ole mikään koirapuistokoira. Se on hieman aggressiivisempi ja alkukantaisempi kuin amerikanakita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö akita tulisi minkään koiran kanssa toimeen. Urokset tykkäävät nartuista, luonnollisesti. Nartut uroksista toisinaan. Akitat ovat yleensäkin hyvää pataa muiden kanssa - mutta jos toinen yrittää akitaa dominoida, kaveruus on mennyttä.
Akitat eivät luonnostaan ole mitään remmirähjiä jotka käyvät jokaisen päälle. On kasvatuksessa vikaa jos sellaisen tuosta koirasta saa. Ja tosiaan, siihen ei paljoa vaadita että tällaisen rodun saa pilalle. :/ Joten näihin koiriin on ehdottomasti tutustuttava huolella etukäteen ja tiedostaa millainen koira akita oikeasti on, mitä se vaatii ja hyväksyttävä rodun piirteet.
no rottweilerit :) käy kattomassa taustoja, että oisko sulle sopiva ja kerro sitten mihin rotuun päädyit!
Ensimmäisenä koirana labradorikin on ihan riittävän haastava. Kun olen näitä remmirähjiä ja urossagressiivisia uroksia nähnyt: Pideltävää riittää jos koulutus ei ole kohdillaan. Ja laittavat helposti ensimmäisinä vuosina kämpän remonttiin, jos ei ole riittävästi tekemistä. 1,5 tuntia päivässä ulkoilua on varmaan se sadepäivän ulkoilu.
On meilläpäin nuori nainen, joka on ottanut ensimmäiseksi koirakseen käyttöpuolen sakemanniuroksen, siinä menossa riittää sitten ihmeteltävää muillekin -eikä se ole se omistaja joka siinä koirakossa määrää tahdin....
Jos aikoo pennun ottaa, on varauduttava siihen että ulkoiluttamiseen ja kouluttamiseen menee aikaa enemmän ensimmäisinä ikävuosina.
Mulla olluut Labbikset sekä yks Pinseri.- Otan kyllä jomman kumman kun jään eläkkeelle.- Labbikset hyviä noutajia ja pinsseri hyvä vahtikoira.- Kauheaa olla ilman koiraa kohta vuos kun vanha jätti :`-(