Ylempi AMK tutkinto ei ole ylempi korkeakoulututkinto

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090564

YAMKiksi. Eikä sillä tutkinnolla saa mm. aloittaa akateemisia jatko-opintoja. Mutta ehkä saa takoa kaupan kassakonetta vinhemmin.

Et, vaan kirjoitti:

YAMKiksi. Eikä sillä tutkinnolla saa mm. aloittaa akateemisia jatko-opintoja. Mutta ehkä saa takoa kaupan kassakonetta vinhemmin.

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi
Tarkista noilta sivuilta Koulutusjärjestelmäkaavio (pdf) -linkistä jatkotutkintokelpoisuus lisensiaatiksi ja tohtoriksi! Kyllä YAMK-tutkinnon jälkeen on samat oikeudet kuin maisterin papereilla. Siksi YAMK on englanniksikin Master of science/engineering.

jatko-oikeus kirjoitti:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi
Tarkista noilta sivuilta Koulutusjärjestelmäkaavio (pdf) -linkistä jatkotutkintokelpoisuus lisensiaatiksi ja tohtoriksi! Kyllä YAMK-tutkinnon jälkeen on samat oikeudet kuin maisterin papereilla. Siksi YAMK on englanniksikin Master of science/engineering.

YAMK _ei_ ole Master of Science, ikinä, miltään alalta. Tämä on juuri tuota alla olevan viestin kuvaamaa huijaamista.

Mistään ammattikorkeakoulusta miltään linjalta (AMK tai YAMK) ei valmistu Master of Science:ksi.

Let me think.. No. kirjoitti:

YAMK _ei_ ole Master of Science, ikinä, miltään alalta. Tämä on juuri tuota alla olevan viestin kuvaamaa huijaamista.

Mistään ammattikorkeakoulusta miltään linjalta (AMK tai YAMK) ei valmistu Master of Science:ksi.

Totta, kuten alempana kirjoitin niin esim. tekniikan YAMK käännetään Master of Engineering. Epäselvyyden kyllä ymmärtää koska esim. Metropolia markkinoi omaa tuotantotalouden YAMK ohjelmaansa nimellä "Master of Science/Engineering".

Lähinnä naurattaa että elämme kuitenkin markkinataloudessa jossa yksilö huolehtii itsestään ja täällä kehdataan kitistä "että noi huijaa" ja "on huijaamista käyttää Bachelor of Science nimitystä jos on opiskellut AMK:ssa".
Taitavat huutelijat olla juuri näitä humanististen alojen vasemmisto-opiskelijoita joille ei löydy töitä oli sitten opiskellut ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa.

:D :D :D

10+7 kirjoitti:

Totta, kuten alempana kirjoitin niin esim. tekniikan YAMK käännetään Master of Engineering. Epäselvyyden kyllä ymmärtää koska esim. Metropolia markkinoi omaa tuotantotalouden YAMK ohjelmaansa nimellä "Master of Science/Engineering".

Lähinnä naurattaa että elämme kuitenkin markkinataloudessa jossa yksilö huolehtii itsestään ja täällä kehdataan kitistä "että noi huijaa" ja "on huijaamista käyttää Bachelor of Science nimitystä jos on opiskellut AMK:ssa".
Taitavat huutelijat olla juuri näitä humanististen alojen vasemmisto-opiskelijoita joille ei löydy töitä oli sitten opiskellut ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa.

:D :D :D

En usko. Samalla logiikallahan hitsaaja voisi sanoa olevansa ylioppilas, kun kerran ovat molemmat toiseen asteen tutkintoja. Arvatenkin tämä herättäisi joissakin närää, mielestäni ihan ymmärrettävästi.

Totta kai jokainen, joka on nähnyt työtä koulutuksensa eteen, haluaa saada sen tunnustuksen (olkoon se sitten paremmat työmahdollisuudet, palkka, esimiestehtävät tai vaikkapa ylipäätään oikeus hakea jotakin positioita (muodollinen pätevyys)) joka hänelle kuuluukin. Koulutuksesta halutaan lisäarvoa omalle pätevyydelle ja osaamiselle, jos ei ihan harrastuksena opiskele.

Eihän tutkintonimikkeillä olisi mitään virkaa, jos niillä ei olisi mitään eroa / merkitystä. Jos samat paperit saisi koulusta riippumatta, eiköhän suuri osa valitsisi lähimmän ja helpoimman tien samaan lopputulokseen. Eivät varmasti kaikki, mutta suurin osa varmaankin.

Tästähän voisi yrittää virittää ihan asiallistakin keskustelua: tarvitaanko kahta erilaista tutkintopolkua (AMK/YO), jos tarvitaan, niin miksi? Ainakin tekniikan alalla AMK-puolella ei ole mitään "etua" YO-puoleen verrattuna, jos ei oteta huomioon lyhyempää opiskeluaikaa tai yleisesti helpompaa opiskelua. Muihin aloihin en voi ottaa kantaa, koska olen opiskellut vain tekniikkaa (AMK YAMK ja myöhemmin YO:ssa).

Toinen pohdinnan aihe voisi olla se, että jos kerran tutkinnot ovat samantasoisia, mikseivät yliopistot hyväksy juuri lainkaan AMK-opintoja hyväksiluvuissa, mutta toisinpäin tämä toimii todella hyvin. Uskon tämän johtuvan juurikin tästä "helpommasta opiskelusta" - joka mielestäni yleisesti hyvin tiedetään, mutta paperilla tutkinnot ovat samantasoisia. Varmasti moni on eri mieltä tästä asiasta enkä voi sanoa absoluuttista totuutta, mutta kokemusteni perusteella näin on. Jos tutkinnot ovat samantasoisia myös käytännössä, miksei hyväksilukumekanismi toimi?

PS. tämä ei ole "AMK on paskaa" -viesti, koska silloinhan haukkuisin omaa tutkintoani ja osaamistani. Epäilen tosin asiallisen keskustelun olevan mahdotonta tällä foorumilla.

Hmmm. kirjoitti:

En usko. Samalla logiikallahan hitsaaja voisi sanoa olevansa ylioppilas, kun kerran ovat molemmat toiseen asteen tutkintoja. Arvatenkin tämä herättäisi joissakin närää, mielestäni ihan ymmärrettävästi.

Totta kai jokainen, joka on nähnyt työtä koulutuksensa eteen, haluaa saada sen tunnustuksen (olkoon se sitten paremmat työmahdollisuudet, palkka, esimiestehtävät tai vaikkapa ylipäätään oikeus hakea jotakin positioita (muodollinen pätevyys)) joka hänelle kuuluukin. Koulutuksesta halutaan lisäarvoa omalle pätevyydelle ja osaamiselle, jos ei ihan harrastuksena opiskele.

Eihän tutkintonimikkeillä olisi mitään virkaa, jos niillä ei olisi mitään eroa / merkitystä. Jos samat paperit saisi koulusta riippumatta, eiköhän suuri osa valitsisi lähimmän ja helpoimman tien samaan lopputulokseen. Eivät varmasti kaikki, mutta suurin osa varmaankin.

Tästähän voisi yrittää virittää ihan asiallistakin keskustelua: tarvitaanko kahta erilaista tutkintopolkua (AMK/YO), jos tarvitaan, niin miksi? Ainakin tekniikan alalla AMK-puolella ei ole mitään "etua" YO-puoleen verrattuna, jos ei oteta huomioon lyhyempää opiskeluaikaa tai yleisesti helpompaa opiskelua. Muihin aloihin en voi ottaa kantaa, koska olen opiskellut vain tekniikkaa (AMK YAMK ja myöhemmin YO:ssa).

Toinen pohdinnan aihe voisi olla se, että jos kerran tutkinnot ovat samantasoisia, mikseivät yliopistot hyväksy juuri lainkaan AMK-opintoja hyväksiluvuissa, mutta toisinpäin tämä toimii todella hyvin. Uskon tämän johtuvan juurikin tästä "helpommasta opiskelusta" - joka mielestäni yleisesti hyvin tiedetään, mutta paperilla tutkinnot ovat samantasoisia. Varmasti moni on eri mieltä tästä asiasta enkä voi sanoa absoluuttista totuutta, mutta kokemusteni perusteella näin on. Jos tutkinnot ovat samantasoisia myös käytännössä, miksei hyväksilukumekanismi toimi?

PS. tämä ei ole "AMK on paskaa" -viesti, koska silloinhan haukkuisin omaa tutkintoani ja osaamistani. Epäilen tosin asiallisen keskustelun olevan mahdotonta tällä foorumilla.

Entisistä opistoista tuli ammattikorkeakouluja, siitä ei pääse mihinkään. Toisen asteen ammattikoulut muuttivat nimensä ammattiopistoiksi samalla kun opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi. Opistot olivat kolmannen asteen kouluja ja niissä suoritettiin kolmannen asteen tutkintoja. Ne olivat siis samalla asteella kuin yliopistot ja korkeakoulut, mutta alemman tason oppilaitoksia kuin yliopistot, siis ihan samalla lailla kuin nykyään ammattikorkeakoulutkin. Ei opistoinsinöörin ja AMK-insinöörin koulutuksessa juuri eroa tapahtunut kun entinen teknillinen opisto muuttui ammattikorkeakouluksi esim. vuonna 1995, sama rakennus, sama koulu, samanlainen tutkinto, nimike muuttui, noin karkeasti ottaen.

Samaa nimikikkailua tapahtui tuossa merkonomi -asiassa. Ennen merkonomi oli kolmannen asteen tutkinto, erikseen vielä niin että jos oli käynyt lukion ja valmistui opistosta oli nimike yo-merkonomi. Sitten toisen asteen ammattikoulut ottivat nimikkeen käyttöön kun opistot muuttuivat ammattikorkeiksi ja amk-tutkinnolle piti keksiä uusi nimi. Kas kun insinööri-nimike kelpasi amk:lle, vaikka sekin on perinteinen opistotutkinto ollut sata vuotta.

Tuollainen nimityksillä kikkailu on eräänlaista itsensä korostamista, kun ammattikoulut muuttavat nimensä opistoiksi ja merkonomeja tuleekin yhtäkkiä toisen asteen kouluista ja entiset opistot ammattikorkeiksi muuttuneina yrittävät olla akateemisia opinahjoja vaikka miten kikkailemalla englanninkielisillä nimityksillä tai muuten tai sitten vetoamalla lakitekstiin, jossa termi korkeakoulu tarkoittaa kaikkia kouluja lukion ja ammattikoulujen jälkeen eli kolmannen asteen kouluja. Ei se korkeakoulu-termi tarkoita sinänsä mitään, muuta kuin että kyseessä on koulu, jota ennen tulisi suorittaa toisen asteen koulutus peruskoulun jälkeen. Ei korkeakoulu tarkoita siis enää samaa kuin silloin aikanaan. Sen takiahan teknilliset korkeakoulutkin muuttivat nimensä yliopistoiksi, ettei niitä sekoitettaisi ammattikorkeakouluihin eli alemman tason oppilaitoksiin. Vai onko jonkun mielestä DI ja YAMK-insinööri yhtä korkea tutkinto? Ei ole, koska yliopistoissa annetaan lain mukaan korkeinta opetusta, jos sitä lakia luetaan muutenkin kuin vain termistöä tutkailemalla, termistöä, joka on muuttunut ja muuttuu kuten olemme nähneet. Korkeakoulu ei tarkoita enää siis samaa asiaa kuin ennen vielä n.20v. sitten esimerkiksi.

Toki joihinkin virkoihin YAMK antaa kelpoisuuden hakea virkaa johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ei se tarkoita silti sitä että ne tutkinnot olisivat saman tasoisia tai vastaavia. Eikä moniin vaativampiin erityistä pätevyyttä vaativiin virkoihin kelpaa kuin yliopistollisen tutkinnon suorittanut, esim. lastensuojeluun, sosiaalityöntekijäksi, psykologiksi, sosionomi YAMK ei vain kelpaa koska vaadittavaa pätevyyttä ja osaamista vähän perustasoa vaativampaan sosiaalityöhön ei katsota olevan kuin yliopistollisen koulutuksen pohjalta kun tehdään vaikeita ja juridisestikin merkittäviä päätöksiä.

10+7 kirjoitti:

Totta, kuten alempana kirjoitin niin esim. tekniikan YAMK käännetään Master of Engineering. Epäselvyyden kyllä ymmärtää koska esim. Metropolia markkinoi omaa tuotantotalouden YAMK ohjelmaansa nimellä "Master of Science/Engineering".

Lähinnä naurattaa että elämme kuitenkin markkinataloudessa jossa yksilö huolehtii itsestään ja täällä kehdataan kitistä "että noi huijaa" ja "on huijaamista käyttää Bachelor of Science nimitystä jos on opiskellut AMK:ssa".
Taitavat huutelijat olla juuri näitä humanististen alojen vasemmisto-opiskelijoita joille ei löydy töitä oli sitten opiskellut ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa.

:D :D :D

Metropolian YAMK-ohjelmassa tehdään kaksoistutkinto, joka on suomalainen YAMK ja saksalainen Master of Science. Tutkinto tehdään siis sekä Suomeen että Saksaan.

Sinänsä ei yhtään ihmetytä, että ovat Metropoliassa päätyneet yhteistyöhön saksalaisten kanssa kun tuo Aalto näyttää olevan niin vanhanaikainen, kuten tästäkin ketjust voi päätellä. Eikä Aalto-yliopistont aso nyt mutenkaan päätä huimaa.

Muillakin suomalaisilla amkeillla on ulkomailla tasokkaita kumppaniyliopistoja, joiden kanssa tekevät kaksoistutkintoja. Se selittää tutkintonimikkeiden kirjon.

Ylioppilas kirjoitti:

Entisistä opistoista tuli ammattikorkeakouluja, siitä ei pääse mihinkään. Toisen asteen ammattikoulut muuttivat nimensä ammattiopistoiksi samalla kun opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi. Opistot olivat kolmannen asteen kouluja ja niissä suoritettiin kolmannen asteen tutkintoja. Ne olivat siis samalla asteella kuin yliopistot ja korkeakoulut, mutta alemman tason oppilaitoksia kuin yliopistot, siis ihan samalla lailla kuin nykyään ammattikorkeakoulutkin. Ei opistoinsinöörin ja AMK-insinöörin koulutuksessa juuri eroa tapahtunut kun entinen teknillinen opisto muuttui ammattikorkeakouluksi esim. vuonna 1995, sama rakennus, sama koulu, samanlainen tutkinto, nimike muuttui, noin karkeasti ottaen.

Samaa nimikikkailua tapahtui tuossa merkonomi -asiassa. Ennen merkonomi oli kolmannen asteen tutkinto, erikseen vielä niin että jos oli käynyt lukion ja valmistui opistosta oli nimike yo-merkonomi. Sitten toisen asteen ammattikoulut ottivat nimikkeen käyttöön kun opistot muuttuivat ammattikorkeiksi ja amk-tutkinnolle piti keksiä uusi nimi. Kas kun insinööri-nimike kelpasi amk:lle, vaikka sekin on perinteinen opistotutkinto ollut sata vuotta.

Tuollainen nimityksillä kikkailu on eräänlaista itsensä korostamista, kun ammattikoulut muuttavat nimensä opistoiksi ja merkonomeja tuleekin yhtäkkiä toisen asteen kouluista ja entiset opistot ammattikorkeiksi muuttuneina yrittävät olla akateemisia opinahjoja vaikka miten kikkailemalla englanninkielisillä nimityksillä tai muuten tai sitten vetoamalla lakitekstiin, jossa termi korkeakoulu tarkoittaa kaikkia kouluja lukion ja ammattikoulujen jälkeen eli kolmannen asteen kouluja. Ei se korkeakoulu-termi tarkoita sinänsä mitään, muuta kuin että kyseessä on koulu, jota ennen tulisi suorittaa toisen asteen koulutus peruskoulun jälkeen. Ei korkeakoulu tarkoita siis enää samaa kuin silloin aikanaan. Sen takiahan teknilliset korkeakoulutkin muuttivat nimensä yliopistoiksi, ettei niitä sekoitettaisi ammattikorkeakouluihin eli alemman tason oppilaitoksiin. Vai onko jonkun mielestä DI ja YAMK-insinööri yhtä korkea tutkinto? Ei ole, koska yliopistoissa annetaan lain mukaan korkeinta opetusta, jos sitä lakia luetaan muutenkin kuin vain termistöä tutkailemalla, termistöä, joka on muuttunut ja muuttuu kuten olemme nähneet. Korkeakoulu ei tarkoita enää siis samaa asiaa kuin ennen vielä n.20v. sitten esimerkiksi.

Toki joihinkin virkoihin YAMK antaa kelpoisuuden hakea virkaa johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ei se tarkoita silti sitä että ne tutkinnot olisivat saman tasoisia tai vastaavia. Eikä moniin vaativampiin erityistä pätevyyttä vaativiin virkoihin kelpaa kuin yliopistollisen tutkinnon suorittanut, esim. lastensuojeluun, sosiaalityöntekijäksi, psykologiksi, sosionomi YAMK ei vain kelpaa koska vaadittavaa pätevyyttä ja osaamista vähän perustasoa vaativampaan sosiaalityöhön ei katsota olevan kuin yliopistollisen koulutuksen pohjalta kun tehdään vaikeita ja juridisestikin merkittäviä päätöksiä.

"Entisistä opistoista tuli ammattikorkeakouluja, siitä ei pääse mihinkään. Toisen asteen ammattikoulut muuttivat nimensä ammattiopistoiksi samalla kun opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi."

Tuo ei pidä paikkaansa! Muutaman vuoden koulutusjärjestelmässä oli merkonomi (AMK), kunnes Ruotsista tuli tradenomi-tutkintonimike. Toisen asteen koulutukseen kuuluivat sekä kouluaste (merkantti) että opistoaste (merkonomi), joista kouluaste lopetettiin AMK-koulutuksen tullessa.

Edelleen valmistuu entisen opistoasteen merkonomeja, mutta entisen kouluasteen merkantti on poistunut suoritettavista tutkinnoista ja tutkintonimikkeistä.

"Opistot olivat kolmannen asteen kouluja ja niissä suoritettiin kolmannen asteen tutkintoja. Ne olivat siis samalla asteella kuin yliopistot ja korkeakoulut, mutta alemman tason oppilaitoksia kuin yliopistot, siis ihan samalla lailla kuin nykyään ammattikorkeakoulutkin."

Jos entinen opistoaste olisi yliopiston ja korkeakoulun kanssa samalla koulutusasteella, Suomessa valmistuisi vain korkeakoulutettuja (vrt. merkonomi ja ekonomi). Näin ollen opistoaste oli (ja on edelleen) toisen asteen ammatillinen perustutkinto, ei tieteellinen eikä työelämää kehittävä korkea-asteen tutkinto. Sen sijaan AMK, yliopisto ja korkeakoulu ovat korkea-asteen tutkintoja.

Ylioppilas kirjoitti:

Entisistä opistoista tuli ammattikorkeakouluja, siitä ei pääse mihinkään. Toisen asteen ammattikoulut muuttivat nimensä ammattiopistoiksi samalla kun opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi. Opistot olivat kolmannen asteen kouluja ja niissä suoritettiin kolmannen asteen tutkintoja. Ne olivat siis samalla asteella kuin yliopistot ja korkeakoulut, mutta alemman tason oppilaitoksia kuin yliopistot, siis ihan samalla lailla kuin nykyään ammattikorkeakoulutkin. Ei opistoinsinöörin ja AMK-insinöörin koulutuksessa juuri eroa tapahtunut kun entinen teknillinen opisto muuttui ammattikorkeakouluksi esim. vuonna 1995, sama rakennus, sama koulu, samanlainen tutkinto, nimike muuttui, noin karkeasti ottaen.

Samaa nimikikkailua tapahtui tuossa merkonomi -asiassa. Ennen merkonomi oli kolmannen asteen tutkinto, erikseen vielä niin että jos oli käynyt lukion ja valmistui opistosta oli nimike yo-merkonomi. Sitten toisen asteen ammattikoulut ottivat nimikkeen käyttöön kun opistot muuttuivat ammattikorkeiksi ja amk-tutkinnolle piti keksiä uusi nimi. Kas kun insinööri-nimike kelpasi amk:lle, vaikka sekin on perinteinen opistotutkinto ollut sata vuotta.

Tuollainen nimityksillä kikkailu on eräänlaista itsensä korostamista, kun ammattikoulut muuttavat nimensä opistoiksi ja merkonomeja tuleekin yhtäkkiä toisen asteen kouluista ja entiset opistot ammattikorkeiksi muuttuneina yrittävät olla akateemisia opinahjoja vaikka miten kikkailemalla englanninkielisillä nimityksillä tai muuten tai sitten vetoamalla lakitekstiin, jossa termi korkeakoulu tarkoittaa kaikkia kouluja lukion ja ammattikoulujen jälkeen eli kolmannen asteen kouluja. Ei se korkeakoulu-termi tarkoita sinänsä mitään, muuta kuin että kyseessä on koulu, jota ennen tulisi suorittaa toisen asteen koulutus peruskoulun jälkeen. Ei korkeakoulu tarkoita siis enää samaa kuin silloin aikanaan. Sen takiahan teknilliset korkeakoulutkin muuttivat nimensä yliopistoiksi, ettei niitä sekoitettaisi ammattikorkeakouluihin eli alemman tason oppilaitoksiin. Vai onko jonkun mielestä DI ja YAMK-insinööri yhtä korkea tutkinto? Ei ole, koska yliopistoissa annetaan lain mukaan korkeinta opetusta, jos sitä lakia luetaan muutenkin kuin vain termistöä tutkailemalla, termistöä, joka on muuttunut ja muuttuu kuten olemme nähneet. Korkeakoulu ei tarkoita enää siis samaa asiaa kuin ennen vielä n.20v. sitten esimerkiksi.

Toki joihinkin virkoihin YAMK antaa kelpoisuuden hakea virkaa johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ei se tarkoita silti sitä että ne tutkinnot olisivat saman tasoisia tai vastaavia. Eikä moniin vaativampiin erityistä pätevyyttä vaativiin virkoihin kelpaa kuin yliopistollisen tutkinnon suorittanut, esim. lastensuojeluun, sosiaalityöntekijäksi, psykologiksi, sosionomi YAMK ei vain kelpaa koska vaadittavaa pätevyyttä ja osaamista vähän perustasoa vaativampaan sosiaalityöhön ei katsota olevan kuin yliopistollisen koulutuksen pohjalta kun tehdään vaikeita ja juridisestikin merkittäviä päätöksiä.

"Vai onko jonkun mielestä DI ja YAMK-insinööri yhtä korkea tutkinto?"
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/liitteet/koulutusjarjestelma.pdf
Ei tarvita kenenkään mielipidettä, niin ministeriön laatiman koulutusjärjestelmäkaavion mukaan YAMK ja DI ovat samanarvoisia.

10+7 kirjoitti:

Totta, kuten alempana kirjoitin niin esim. tekniikan YAMK käännetään Master of Engineering. Epäselvyyden kyllä ymmärtää koska esim. Metropolia markkinoi omaa tuotantotalouden YAMK ohjelmaansa nimellä "Master of Science/Engineering".

Lähinnä naurattaa että elämme kuitenkin markkinataloudessa jossa yksilö huolehtii itsestään ja täällä kehdataan kitistä "että noi huijaa" ja "on huijaamista käyttää Bachelor of Science nimitystä jos on opiskellut AMK:ssa".
Taitavat huutelijat olla juuri näitä humanististen alojen vasemmisto-opiskelijoita joille ei löydy töitä oli sitten opiskellut ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa.

:D :D :D

Monissa amkeissa tehdään kaksoistutkintoja. YAMK-koulutuksesta voi tosiaan saada sekä Master of Engineering että Master of Science -tutkinnot. Osa koulutuksista tehdään yhteistyössä ulkomaisen yhteistyöyliopiston kanssa. Tahtoisinpa nähdä myös sen päivän, kun vastaava tapahtuu suomalaisen yhteistyöyliopiston kansa - esim. että Metropolia ja Aalto toetuttavat yhteistyökoulutuksen, josta valmistuu sekä YAMK että DI -tutkinnolla. Ihan suomeksi.

Ylioppilas kirjoitti:

Entisistä opistoista tuli ammattikorkeakouluja, siitä ei pääse mihinkään. Toisen asteen ammattikoulut muuttivat nimensä ammattiopistoiksi samalla kun opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi. Opistot olivat kolmannen asteen kouluja ja niissä suoritettiin kolmannen asteen tutkintoja. Ne olivat siis samalla asteella kuin yliopistot ja korkeakoulut, mutta alemman tason oppilaitoksia kuin yliopistot, siis ihan samalla lailla kuin nykyään ammattikorkeakoulutkin. Ei opistoinsinöörin ja AMK-insinöörin koulutuksessa juuri eroa tapahtunut kun entinen teknillinen opisto muuttui ammattikorkeakouluksi esim. vuonna 1995, sama rakennus, sama koulu, samanlainen tutkinto, nimike muuttui, noin karkeasti ottaen.

Samaa nimikikkailua tapahtui tuossa merkonomi -asiassa. Ennen merkonomi oli kolmannen asteen tutkinto, erikseen vielä niin että jos oli käynyt lukion ja valmistui opistosta oli nimike yo-merkonomi. Sitten toisen asteen ammattikoulut ottivat nimikkeen käyttöön kun opistot muuttuivat ammattikorkeiksi ja amk-tutkinnolle piti keksiä uusi nimi. Kas kun insinööri-nimike kelpasi amk:lle, vaikka sekin on perinteinen opistotutkinto ollut sata vuotta.

Tuollainen nimityksillä kikkailu on eräänlaista itsensä korostamista, kun ammattikoulut muuttavat nimensä opistoiksi ja merkonomeja tuleekin yhtäkkiä toisen asteen kouluista ja entiset opistot ammattikorkeiksi muuttuneina yrittävät olla akateemisia opinahjoja vaikka miten kikkailemalla englanninkielisillä nimityksillä tai muuten tai sitten vetoamalla lakitekstiin, jossa termi korkeakoulu tarkoittaa kaikkia kouluja lukion ja ammattikoulujen jälkeen eli kolmannen asteen kouluja. Ei se korkeakoulu-termi tarkoita sinänsä mitään, muuta kuin että kyseessä on koulu, jota ennen tulisi suorittaa toisen asteen koulutus peruskoulun jälkeen. Ei korkeakoulu tarkoita siis enää samaa kuin silloin aikanaan. Sen takiahan teknilliset korkeakoulutkin muuttivat nimensä yliopistoiksi, ettei niitä sekoitettaisi ammattikorkeakouluihin eli alemman tason oppilaitoksiin. Vai onko jonkun mielestä DI ja YAMK-insinööri yhtä korkea tutkinto? Ei ole, koska yliopistoissa annetaan lain mukaan korkeinta opetusta, jos sitä lakia luetaan muutenkin kuin vain termistöä tutkailemalla, termistöä, joka on muuttunut ja muuttuu kuten olemme nähneet. Korkeakoulu ei tarkoita enää siis samaa asiaa kuin ennen vielä n.20v. sitten esimerkiksi.

Toki joihinkin virkoihin YAMK antaa kelpoisuuden hakea virkaa johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ei se tarkoita silti sitä että ne tutkinnot olisivat saman tasoisia tai vastaavia. Eikä moniin vaativampiin erityistä pätevyyttä vaativiin virkoihin kelpaa kuin yliopistollisen tutkinnon suorittanut, esim. lastensuojeluun, sosiaalityöntekijäksi, psykologiksi, sosionomi YAMK ei vain kelpaa koska vaadittavaa pätevyyttä ja osaamista vähän perustasoa vaativampaan sosiaalityöhön ei katsota olevan kuin yliopistollisen koulutuksen pohjalta kun tehdään vaikeita ja juridisestikin merkittäviä päätöksiä.

Oppilaitoksista, ei opistoista, tuli ammattikorkeakouluja.

Esimerkiksi tekniikan alalla teknillisestä oppilaitoksesta valmistui teknikkoja (opistoaste) ja insinöörejä (ammatillinen korkea-aste). Tätä ennen oli ollut teknillinen koulu teknikoille ja teknillinen opisto insinööreille, mutta se on muinaishistoriaa...

Vastaavasti oli olemassa kauppaoppilaitos.

Et, vaan kirjoitti:

YAMKiksi. Eikä sillä tutkinnolla saa mm. aloittaa akateemisia jatko-opintoja. Mutta ehkä saa takoa kaupan kassakonetta vinhemmin.

Kyllä saa, voi väitellä vaikka tohtoriksi.

Näytäppäs yks sellanen työpaikkailmoitus jossa etsitään juuri pelkästään DI.tä. Huomaat ettei sellaista ole.

huoh.. kirjoitti:

Näytäppäs yks sellanen työpaikkailmoitus jossa etsitään juuri pelkästään DI.tä. Huomaat ettei sellaista ole.

Mikä ihmeen argumentti tuo on olevinaan? Eihän DI ole ammatti, vaan tutkinto. Ei ole sellasia töitä, joita vain DI saisi tehdä. Viestini koskee ylempien tutkintojen vertailukelpoisuutta.

Mutta asiaan liittyen on ihan helvetisti töitä, joihin haetaan ylemmän korkeakoulututkinnon omaavaa henkilöä, mutta ylempää AMK-tutkintoa ei hyväksytä.

40 sekunnin etsinnällä:

http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8561346_fi.htm
http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8559763_fi.htm
http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8562076_fi.htm

Vastaan siis aloittajan viestiin, kommenttina lauseeseen "Olen tullut siihen tulokseen, että ylempi AMK tutkinto ei ole ylempi korkeakoulututkinto." ja korostan huomiotani, että ihmiset valehtelevat koulutuksensa yliopistopohjaiseksi esimerkiksi Linkedinissä.

Itse kuulun juuri näihin huijareihin. Valmistuin 5 vuotta sitten AMK:sta ja aina olen kääntänyt tutkintoni B.Sc ja tulen näin tekemään myös tulevaisuudesa. Ainakaan omaa urakehitystäni se ei ole haitannut. Suosittelen muillekkin!!! Ainoastaan Vale-AMK:n tyyppiset kitisijät vaativat että kaikki pelaavat sääntöjen mukaan.

Ja nauran matkalla pankkiin!

HUOH. kirjoitti:

Mikä ihmeen argumentti tuo on olevinaan? Eihän DI ole ammatti, vaan tutkinto. Ei ole sellasia töitä, joita vain DI saisi tehdä. Viestini koskee ylempien tutkintojen vertailukelpoisuutta.

Mutta asiaan liittyen on ihan helvetisti töitä, joihin haetaan ylemmän korkeakoulututkinnon omaavaa henkilöä, mutta ylempää AMK-tutkintoa ei hyväksytä.

40 sekunnin etsinnällä:

http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8561346_fi.htm
http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8559763_fi.htm
http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8562076_fi.htm

Vastaan siis aloittajan viestiin, kommenttina lauseeseen "Olen tullut siihen tulokseen, että ylempi AMK tutkinto ei ole ylempi korkeakoulututkinto." ja korostan huomiotani, että ihmiset valehtelevat koulutuksensa yliopistopohjaiseksi esimerkiksi Linkedinissä.

Luepas HUOH tarkemmin äläkä keksi omiasi.

Noissa ilmoituksissa lukee kelpoisuusvaatimuksissa että tai vastaava tutkinto. Kaikkiin julkisiin virkoihin, joihin on kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto, kelpaa myös muu vastaava tutkinto, eli mm. YAMK tai muualla EU-alueella suoritettu masters-tutkinto.

Eli kyllä YAMK-tutkinnolla voi hakea samoja virkoja.YAMK on tutkintojen viitekehysluokituksessa tason 7 tutkinto ja siksi se pitää lain mukaan lukea vastaavaksi tutkinnoksi. Jos näin ei tee, syyllistyy syrjintään. Ja tiedetään että kaikki sisällöt eivät todellakaan vastaa toisiaan, mutta ei tasojen vastaavuudessa ole siitä kysekään. Tasojen vastaavuus on tasojen vastaavuutta ja se ilmaistaan yleisesti ilmauksella muu vastaava tutkinto.

Katsopas täältä tasot:http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/tutkintojen_viitekehykset

vale-kandi kirjoitti:

Itse kuulun juuri näihin huijareihin. Valmistuin 5 vuotta sitten AMK:sta ja aina olen kääntänyt tutkintoni B.Sc ja tulen näin tekemään myös tulevaisuudesa. Ainakaan omaa urakehitystäni se ei ole haitannut. Suosittelen muillekkin!!! Ainoastaan Vale-AMK:n tyyppiset kitisijät vaativat että kaikki pelaavat sääntöjen mukaan.

Ja nauran matkalla pankkiin!

Eikö tuo bachelor of science tarkoita filosofian kandidaattia suomeksi, jopa on käännös jollekin tradenomille tai amk-insinöörille!

Voihan sitä tietenkin etenkin vieraalla kielellä esittää titteliksi vaikka "Doctor (polytechnic)" eikä siinä mitään, voi siis itse keksiä tittelit kun ei laki rajaa kuin kotimaisten kielten osalta tuota.

Esim. "professor" -titteliä voi käyttää jos katsoo olevansa ammattilainen akateemisella alalla.

A Bachelor of Science (Bc., B.S., BS, B Sc, B.Sc. or BSc; less commonly, S.B., SB, or Sc.B. from the Latin Scientiæ Baccalaureus[1]) or a Science Degree is an undergraduate academic degree awarded for completed courses that generally last three to five years.

Whether a subject is considered a science or an art can vary between universities.

Oikeasti siis filosofian kandidaatti on akateeminen tutkinto eikä mikään amk-tutkinto

Hyvä käännös esim AMK-insinöörille on "engineer" tai "engineer (polytechnic)" tai "engineer (applied school)"

tradenomille sopivin käännös olisi varmaan "tradenome" tai "business (polytechnic)" tai "administration (applied school)"

Ylioppilas kirjoitti:

Eikö tuo bachelor of science tarkoita filosofian kandidaattia suomeksi, jopa on käännös jollekin tradenomille tai amk-insinöörille!

Voihan sitä tietenkin etenkin vieraalla kielellä esittää titteliksi vaikka "Doctor (polytechnic)" eikä siinä mitään, voi siis itse keksiä tittelit kun ei laki rajaa kuin kotimaisten kielten osalta tuota.

Esim. "professor" -titteliä voi käyttää jos katsoo olevansa ammattilainen akateemisella alalla.

A Bachelor of Science (Bc., B.S., BS, B Sc, B.Sc. or BSc; less commonly, S.B., SB, or Sc.B. from the Latin Scientiæ Baccalaureus[1]) or a Science Degree is an undergraduate academic degree awarded for completed courses that generally last three to five years.

Whether a subject is considered a science or an art can vary between universities.

Oikeasti siis filosofian kandidaatti on akateeminen tutkinto eikä mikään amk-tutkinto

Hyvä käännös esim AMK-insinöörille on "engineer" tai "engineer (polytechnic)" tai "engineer (applied school)"

tradenomille sopivin käännös olisi varmaan "tradenome" tai "business (polytechnic)" tai "administration (applied school)"

Oikea/virallinen tapa kääntää AMK inssi esim. CV:ssä on Bachelor of Engineering. Tradenomi taas Bachelor of Business Administration.
Bachelor of Science ei tosiaankaan ole mikään filosofian kandi vaan luonnontieteellinen/tekninen kandi.
Eli
AMK-inssi
-Bachelor of/in Engineering
YAMK-inssi
-Master of/in Engineering
Tekniikan kandi
Bachelor of Science
DI
Master of Science in Technology

HUOH. kirjoitti:

Mikä ihmeen argumentti tuo on olevinaan? Eihän DI ole ammatti, vaan tutkinto. Ei ole sellasia töitä, joita vain DI saisi tehdä. Viestini koskee ylempien tutkintojen vertailukelpoisuutta.

Mutta asiaan liittyen on ihan helvetisti töitä, joihin haetaan ylemmän korkeakoulututkinnon omaavaa henkilöä, mutta ylempää AMK-tutkintoa ei hyväksytä.

40 sekunnin etsinnällä:

http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8561346_fi.htm
http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8559763_fi.htm
http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8562076_fi.htm

Vastaan siis aloittajan viestiin, kommenttina lauseeseen "Olen tullut siihen tulokseen, että ylempi AMK tutkinto ei ole ylempi korkeakoulututkinto." ja korostan huomiotani, että ihmiset valehtelevat koulutuksensa yliopistopohjaiseksi esimerkiksi Linkedinissä.

Itseasiassa tuohon ekaan näkisin paremmat chancet päästä YAMK lapuilla kuin DI.n lapuilla. Jos lukee niin vaaditaan työkokemusta 1-5v Joten YAMK tyypillä sitä on väkisin 3v, raksan YAMK tutkinto on ilmeisesti erikoistunut korjausrakentamiseen enimmäkseen ja koska kyseessä on rakennusvalvonta, niin vastassa tulee väkisinkin korjauskohteita.
Mutta faktahan on se, että tuon työpaikan vie se jolta löytyy jompikumpi ja talaa svenskaa, joten suomenruotsalainen vie tuon oli se kumpi tahansa.

10+7 kirjoitti:

Oikea/virallinen tapa kääntää AMK inssi esim. CV:ssä on Bachelor of Engineering. Tradenomi taas Bachelor of Business Administration.
Bachelor of Science ei tosiaankaan ole mikään filosofian kandi vaan luonnontieteellinen/tekninen kandi.
Eli
AMK-inssi
-Bachelor of/in Engineering
YAMK-inssi
-Master of/in Engineering
Tekniikan kandi
Bachelor of Science
DI
Master of Science in Technology

Otappa uusi iterointikierros. Alla oikeat:

AMK-tutkinnot
1. Insinööri (AMK) / Ins. (AMK)
Bachelor of Engineering / B. Eng.

2. Insinööri (ylempi AMK) / Ins. (YAMK)
Master of Engineering / M. Eng.

Yliopistotutkinnot
1. Tekniikan kandidaatti / TkK
- Bachelor of Science (Technology) / B.Sc. (Tech.)

2. Diplomi-insinööri / DI
Master of Science (Technology) / M.Sc. (Tech.)

3. Tekniikan lisensiaatti / TkL
Licentiate of Science (Technology) / Lic.Sc. (Tech.)

4. Tekniikan tohtori / TkT
Doctor of Science (Technology), D.Sc. (Tech.)

PerusDI kirjoitti:

Otappa uusi iterointikierros. Alla oikeat:

AMK-tutkinnot
1. Insinööri (AMK) / Ins. (AMK)
Bachelor of Engineering / B. Eng.

2. Insinööri (ylempi AMK) / Ins. (YAMK)
Master of Engineering / M. Eng.

Yliopistotutkinnot
1. Tekniikan kandidaatti / TkK
- Bachelor of Science (Technology) / B.Sc. (Tech.)

2. Diplomi-insinööri / DI
Master of Science (Technology) / M.Sc. (Tech.)

3. Tekniikan lisensiaatti / TkL
Licentiate of Science (Technology) / Lic.Sc. (Tech.)

4. Tekniikan tohtori / TkT
Doctor of Science (Technology), D.Sc. (Tech.)

Ei voi pitää paikkaansa. Entäs Bachelor of Science ammattikorkeakoulusta?

https://www.google.fi/#q=site:linkedin.com bachelor of science ammattikorkeakoulu

PerusDI kirjoitti:

Otappa uusi iterointikierros. Alla oikeat:

AMK-tutkinnot
1. Insinööri (AMK) / Ins. (AMK)
Bachelor of Engineering / B. Eng.

2. Insinööri (ylempi AMK) / Ins. (YAMK)
Master of Engineering / M. Eng.

Yliopistotutkinnot
1. Tekniikan kandidaatti / TkK
- Bachelor of Science (Technology) / B.Sc. (Tech.)

2. Diplomi-insinööri / DI
Master of Science (Technology) / M.Sc. (Tech.)

3. Tekniikan lisensiaatti / TkL
Licentiate of Science (Technology) / Lic.Sc. (Tech.)

4. Tekniikan tohtori / TkT
Doctor of Science (Technology), D.Sc. (Tech.)

Meidän molempien antamat termithän ovat täysin samat. Sinun listalla vielä lisäksi lisensiaatti ja tohtori. Vai sekoilenko nyt vaan :D

Joku on väärässä kirjoitti:

Ei voi pitää paikkaansa. Entäs Bachelor of Science ammattikorkeakoulusta?

https://www.google.fi/#q=site:linkedin.com bachelor of science ammattikorkeakoulu

Ei kukaan ole väärässä, vaan ihmiset (ml. minä itse) käännän AMK-inssin Bachelor of Science vaikka suurin osa (taas, ml. minä) tietääkin sen olevan väärin ja epärehellistä. Turha tulla huutelemaan moraalista, heitin sen roskiin jo kauan sitten.

10+7 kirjoitti:

Meidän molempien antamat termithän ovat täysin samat. Sinun listalla vielä lisäksi lisensiaatti ja tohtori. Vai sekoilenko nyt vaan :D

Ei ole täsmälleen sama. Sanan Technology kuuluu olla suluissa ja se kuuluu kaikkiin tekniikan alan yliopistotutkintoihin.

Tekniikan kandidaatti ei siis ole Bachelor of Science, vaan Bachelor of Science (Technology). Eli tämä insinööri, joka kääntää tittelinsä Bachelor of Science viittaa siis olevansa jokin luonnontieteellisen alan kandi (LuK).

PerusDI kirjoitti:

Ei ole täsmälleen sama. Sanan Technology kuuluu olla suluissa ja se kuuluu kaikkiin tekniikan alan yliopistotutkintoihin.

Tekniikan kandidaatti ei siis ole Bachelor of Science, vaan Bachelor of Science (Technology). Eli tämä insinööri, joka kääntää tittelinsä Bachelor of Science viittaa siis olevansa jokin luonnontieteellisen alan kandi (LuK).

Yllä olevasta linkistä näkyisi että nykyään valmistuu myös amksta tekniikan tai luonnontieteen kandiksi. Onko ajat muuttuneet?

PerusDI kirjoitti:

Otappa uusi iterointikierros. Alla oikeat:

AMK-tutkinnot
1. Insinööri (AMK) / Ins. (AMK)
Bachelor of Engineering / B. Eng.

2. Insinööri (ylempi AMK) / Ins. (YAMK)
Master of Engineering / M. Eng.

Yliopistotutkinnot
1. Tekniikan kandidaatti / TkK
- Bachelor of Science (Technology) / B.Sc. (Tech.)

2. Diplomi-insinööri / DI
Master of Science (Technology) / M.Sc. (Tech.)

3. Tekniikan lisensiaatti / TkL
Licentiate of Science (Technology) / Lic.Sc. (Tech.)

4. Tekniikan tohtori / TkT
Doctor of Science (Technology), D.Sc. (Tech.)

Otappa vielä huomioon mahdolliset kaksoistutkinnot, joita tehdään ainakin Metropoliassa, HAMK:issa ja LAMK:issa. Niistä saa suomalaisen AMK-tutkinnon lisäksi myös tiedeyliopiston tutkinnon kumppaniyliopistosta.

Niin, ja monessakin AMK:ssa voi suorittaa tutkinnon myös luonnontieteelliseltä alalta.

Eli ei tämä noin yksinkertaista ole kuin PerusDI luulee.

Juuri näin. YAMK voi olla tuohon rakennusvalvonnan paikkaan jopa parempi koulutus kuin DI, koska oletettavastikin tietää itse rakentamisesta enemmän kuin moni DI. Sitä paitsi ilmoituksessakin lukee että DI tai vastaava tutkinto.

Master on construction jne ...

Ainakin tossa ylimmässä työpaikka ilmoituksessa luvattiin peruspalkka 3953,29 e. Siihen tulee tietysti mahdolliset ikä- ja muut lisät päälle.

Kyllä koulutus näkyy palkassa. Miksipä muuten niin moni amis haluaa kuitenkin jatkaa opintojaan amk:ssa. On se sinullekin mahdollista, putkimies.

Aloituksen tarkoitus on selventää asioita. Eikä millään tavalla ärsyttää ketään.

Asiassa ei ole mielestäni mitään epäselvää. Ylempi AMK tutkinto on korkeakoulututkinto ja työpaikkaa haettaessa vastaa ylempää korkeakoulututkintoa. Laissa se lukee selkeästi.

Tiedekorkeakoulu ja Ylempi AMK eivät mielestäni tarvitse olla mitenkään toistensa vihollisia. Ylemmän AMK tutkinnon opiskelun aloittaminen edellyttää työkokemusta vähintään kolme vuotta. Eli työelämässä olevat ovat kehittäneet osaamista työssä ja tutkinnon avulla sitä syvennetään edelleen.

Väittelyissä on perusajatuksena varmaan kilpailu vähenevistä työpaikoista. Tiedekorkeakoulun käyneet haluavat varmaan hyväpalkkaisen työpaikan opiskelun jälkeen. Mutta kokevat työkokemuksen omaavan Ylemmän AMK tutkinnon käyneen uhkaksi. Oli näin tai ei. Loppukädessä ihmisen osaaminen ja ominaisuudet ratkaisevat hyvin paljon. Sama mistä väylästä on valmistunut, omasta osaamisesta pitää huolehtia.

Aloituksen on tarkoitus selventää erilaisiin kyselyihin vastaamiseen. Siellä kysytään usein koulutusta. Vaihtoehtona saattaa olla ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto. Hämmästyttävää, mutta vieläkin vaihtoehdot ovat joskus opistotason ja ylemmän korkeakoulututkinnon välillä.

Master of Natural kirjoitti:

Aloituksen tarkoitus on selventää asioita. Eikä millään tavalla ärsyttää ketään.

Asiassa ei ole mielestäni mitään epäselvää. Ylempi AMK tutkinto on korkeakoulututkinto ja työpaikkaa haettaessa vastaa ylempää korkeakoulututkintoa. Laissa se lukee selkeästi.

Tiedekorkeakoulu ja Ylempi AMK eivät mielestäni tarvitse olla mitenkään toistensa vihollisia. Ylemmän AMK tutkinnon opiskelun aloittaminen edellyttää työkokemusta vähintään kolme vuotta. Eli työelämässä olevat ovat kehittäneet osaamista työssä ja tutkinnon avulla sitä syvennetään edelleen.

Väittelyissä on perusajatuksena varmaan kilpailu vähenevistä työpaikoista. Tiedekorkeakoulun käyneet haluavat varmaan hyväpalkkaisen työpaikan opiskelun jälkeen. Mutta kokevat työkokemuksen omaavan Ylemmän AMK tutkinnon käyneen uhkaksi. Oli näin tai ei. Loppukädessä ihmisen osaaminen ja ominaisuudet ratkaisevat hyvin paljon. Sama mistä väylästä on valmistunut, omasta osaamisesta pitää huolehtia.

Aloituksen on tarkoitus selventää erilaisiin kyselyihin vastaamiseen. Siellä kysytään usein koulutusta. Vaihtoehtona saattaa olla ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto. Hämmästyttävää, mutta vieläkin vaihtoehdot ovat joskus opistotason ja ylemmän korkeakoulututkinnon välillä.

3 vuotta työkokemusta kyllä, mutta tämän työkokemuksen ei tarvitse olla mitenkään aikaisempaan tutkintoon liittyvää eikä sen tasolla ole merkitystä (duunari, asiantuntijatehtävät jne.). Mikä tahansa työ käy.

Normaaliin AMK-tutkintoon kuuluu ainakin 30op työharjoittelua (SH jne. enemmän). Tämän 30op työharjoittelun ei myöskään tarvitse olla opiskellun alan työkokemusta eikä tutkinnon tasoista.

Esimerkkinä omat kokemukseni pienemmän paikkakunnan AMK:sta, jossa tietotekniikkaa opiskelevalta luokalta suurin osa oli aivan muissa töissä tuon 30op, koska yksinkertaisesti IT-alan töitä ei ollut saatavilla. "Paperillahan" joissakin kouluissa on vaatimuksia tuon suhteen, esimerkiksi puolet oltava oman alan ja puolet saa olla mitä tahansa - käytännössä tästä luistetaan, ettei valmistuminen jää kiinni harjoittelusta.

Tämä siis argumenttina lauseisiin "..työelämässä olevat ovat kehittäneet osaamista työssä ja tutkinnon avulla sitä syvennetään edelleen" ja "..kokevat työkokemuksen omaavan Ylemmän AMK tutkinnon käyneen uhkaksi" - epärelevantti työkokemus ei ole uhka, ainakaan jos vastapuolikaan ei ole täysin ilman työkokemusta. Jos Matti YAMK 4 vuotta kaupassa töissä ja Simo DI vuosi kaupassa töissä hakevat IT-alan työpaikkaa, en yksinkertaisesti näe Matin olevan mitenkään vahvemmilla.

Itse taas maisteritutkinnon suorittaneena olen huomanut että työn kannalta on ihan sama, onko tutkinto yamk vai maisteri.

Virkaan voi hakea maisteri tai yamk. Virkanimike on sama niin pohjapalkka on sama ja lisät määräytyy samoilla perusteilla. On meillä vähän erilaisia hommia toimenkuvassa, itse teen enemmän kehittämistä ja suunnittelua managementtia ja kaveri yamk tekee enemmän operatiivista johtamista ja leadershippiä. Amk-linjaa pitkin tulee enemmän sosiaalisia tyyppejä ja yliopistoon on hakeutuneet usein alun perinkin enemmän teoriatyypit, mutta niinhän se oikeassa elämässä on että molempia yleensä tarvitaan.

Tietysti jos ei ole yamk vaan ihan vaan tavallinen amk-tutkinto, niin sehän onkin alempi tutkinto. Yliopistoissa ei yleensä tehdä alempia tutkintoja kuin välitutkintoina.

arvaapa kiinnostaako? :D

Hyvin sanottu! Osuit asian ytimeen.

Kuules Heppu noi sun tiedot on vähän vanhettuneita. Nykyään monet YAMK-tutkinnot tehdään yhteistyössä ulkomaisen kumppaniyliopiston kanssa ja ne antavat paljon paremman pätevyyden ja ovat maailmalla paljon kovempaa valuuttaa kuin pelkkä suomalainen DI-tutkinto. Työllistymisluvutkin sen jo kertoo.

Niin, ja jos tutkintoon kuuluu Master-tason tutkinto, joka on suoritettu EU-alueella olevassa yliopistossa, niin kyllä se silloin on aivan miten vain mitattuna myös ylempi korkeakoulututkinto.

Joku voi ihmetellä, miksi yhteistyötä ei voi tehdä suomalaisten yliopistojen ja amkien välillä. Aaltoon päin on yritetty rakentaa keskustelua, mutta ei ole tuottanut hedelmää. Asenne on ylidefensiivinen. Joillekin on kova paikka, että AMK ei ole sama kuin opisto ja TKK perustettiin myös aikanaan opistosta. AMK halutaan nähdä "alempana"ettei se olisi uhka. Mutta kun mennään pois Suomesta, tätä ongelmaa ei ole.

YAMK:n ei kuulukaan vastata akateemista jatkotutkintoa (lisensiaatti ja tohtori), koska se on ylempi korkeakoulututkinto, ei jatkotutkinto.

Opetushallituksen ja opetusministeriön koulutuskaavion mukaan (linkki ylempänä) YAMK ja DI vastaavat toisiaan, haluttiin tai ei. DI on tutkimuspainotteinen ja YAMK työelämälähtöinen, kuten yliopiston ja AMK:n ero on alemmissakin tutkinnoissa. Työnantajasektorilla YAMK on vielä tuntematon, joten heitä saatetaan aliarvioida todelliseen osaamiseen nähden.

YAMK ja DI kirjoitti:

YAMK:n ei kuulukaan vastata akateemista jatkotutkintoa (lisensiaatti ja tohtori), koska se on ylempi korkeakoulututkinto, ei jatkotutkinto.

Opetushallituksen ja opetusministeriön koulutuskaavion mukaan (linkki ylempänä) YAMK ja DI vastaavat toisiaan, haluttiin tai ei. DI on tutkimuspainotteinen ja YAMK työelämälähtöinen, kuten yliopiston ja AMK:n ero on alemmissakin tutkinnoissa. Työnantajasektorilla YAMK on vielä tuntematon, joten heitä saatetaan aliarvioida todelliseen osaamiseen nähden.

jos ei sitä arvosteta missään..... mitä välii onko amk vai yamk?. ite käyny amk:n ja mainoksia tullu et vuodessa sais noi yamk-paperit mut kun ei mitään hyöytyä

turha tutkinto kirjoitti:

jos ei sitä arvosteta missään..... mitä välii onko amk vai yamk?. ite käyny amk:n ja mainoksia tullu et vuodessa sais noi yamk-paperit mut kun ei mitään hyöytyä

Jos on jo amk-tutkinto niin yamkin tai maisterin paperin vääntämisestä on yleensä hyötyä vain jos ne tekee omalle työpaikalle ja saa sitten vähän paremmat asemat urakehityksen kannalta. Tällä hetkellä kun työelämä on mitä on, ei ole paljon merkitystä uran kannalta kun ei niitä paikkoja ole oikein tarjolla.

Pääasia, että on töitä, ja yamkilla saa kyllä tosi hyvin töitä. Ainakin meillä julkissektorilla työnantaja arvostaa sitä tosi hyvin, yamkin työllistyminen on selkeästi parempi kuin maistereilla.

Tiesitkö muuten, että YAMK papereilla voi jatkaa tohtoriksi? Se se vasta vituttaakin...

Minä vertaan tässä nyt DI.tä ja yamk inssiä. Otetaanpa esim. raksa. Raksalla opetellaan ihan hitosti sitä mekaniikan paskaa ja mitoittamista, mutta AMKin käyneistä se 5-10% päätyy suunnittelutoimistoon, joten yamk raksa onkin erikoistunutkin sitten korjausrakentamiseen, kun taas ne DI.t jatkaa sitä by60 pyörittämistä ja jonnenjoutavaa mekaniikkaa. Noidenkin puljaaminen on täysin turhaa kun on laskuohjelmat ja fem ohjelmat. Väitän että tuo 5-10% suunnittelutoimistoon menevistä eroa hirveästi myöskään raksa DI puolella. Tosin raksalla onkin paljon mielekkäämpää hommaakin kuin tuo suunnittelu tai työnjohto.
Niin se pointti oli siinä, että miksi kouluttaa lisää sitä mekaniikan taitajia kun todellisuus on se, ettei kaikki päädy suunnittelemaan sekä vanhat talot rapistuu koko ajan enemmän.

Olen käynyt elämän yliopistoa 50 vuotta. Olen tavallani maisteri minäkin ellen peräti tohtori:D

Yamk ei ole akateeminen loppututkinto, vaan amispohjainen koulutus. En arvosta.

keskipalkat DI:llä on selvästi parempi

Tekniikan Akateemisiin kuuluvien diplomi-insinöörien keskipalkka oli lokakuussa
5 200 euroa. (http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/11/28/diplomi-insinoorin-nykypalkka-on-5-200-euroa/201316563/139)

Tyypillinen suomalainen insinööri tienaa joka kuukausi noin 3741 euroa.
Tieto käy ilmi ammattiliitto Uuden Insinööriliiton teettämästä kyselystä. Kyseessä on kyselyyn vastanneiden jäsenten palkkojen mediaani eli keskimmäisin luku.
(http://www.taloussanomat.fi/raha/2012/12/20/nain-tienaa-insinoori-3741-euroa-kk/201244156/139)

ps.älä hae insinöörialalle

muahhahahaha kirjoitti:

keskipalkat DI:llä on selvästi parempi

Tekniikan Akateemisiin kuuluvien diplomi-insinöörien keskipalkka oli lokakuussa
5 200 euroa. (http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/11/28/diplomi-insinoorin-nykypalkka-on-5-200-euroa/201316563/139)

Tyypillinen suomalainen insinööri tienaa joka kuukausi noin 3741 euroa.
Tieto käy ilmi ammattiliitto Uuden Insinööriliiton teettämästä kyselystä. Kyseessä on kyselyyn vastanneiden jäsenten palkkojen mediaani eli keskimmäisin luku.
(http://www.taloussanomat.fi/raha/2012/12/20/nain-tienaa-insinoori-3741-euroa-kk/201244156/139)

ps.älä hae insinöörialalle

Siivoojien työ on yksi aliarvostetuimmista ammateista. Suurin osa työntekijöistä on ulkomaalaisia ja muutamat alalle jääneet suomalaiset kituuttavat pienellä palkalla.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233452-siivoojat-poljettiin-palkkakuoppaan-1-000-euroakk

Oikeustieteen tohtorin säännöllisen työajan palkka oli valtiolla 7 035 euroa kuussa.
http://www.suomenlaki.com/juristikirje/juristitohtori ansaitsee paremmin kuin muut tohtorit valtiolla/a2163909


Mitenhän tämä nyt liittyy milläänlailla mihinkään? Ei sitten milläänlailla, mutta viestinä se oli yhtä turha kun sinunkin.
Vertaat inssin ja di.n palkkoja keskenään? Tässä ollaan koko ajan puhuttu yamk.sta jotka tekevät samoja tehtäviä kuin di.t ja palkka on sen mukainen.

pepsiä meen ostaa kirjoitti:

Siivoojien työ on yksi aliarvostetuimmista ammateista. Suurin osa työntekijöistä on ulkomaalaisia ja muutamat alalle jääneet suomalaiset kituuttavat pienellä palkalla.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233452-siivoojat-poljettiin-palkkakuoppaan-1-000-euroakk

Oikeustieteen tohtorin säännöllisen työajan palkka oli valtiolla 7 035 euroa kuussa.
http://www.suomenlaki.com/juristikirje/juristitohtori ansaitsee paremmin kuin muut tohtorit valtiolla/a2163909


Mitenhän tämä nyt liittyy milläänlailla mihinkään? Ei sitten milläänlailla, mutta viestinä se oli yhtä turha kun sinunkin.
Vertaat inssin ja di.n palkkoja keskenään? Tässä ollaan koko ajan puhuttu yamk.sta jotka tekevät samoja tehtäviä kuin di.t ja palkka on sen mukainen.

yamk jatkotutkintoa pitäisi verrata vastaavaan yliopiston jatkotutkintoon lisensiaatti tai tohtori.kirjoittajahann väitti yllä että amk ins vetäisi samaa palkkaa kuin DI eihän siivoojakaan saa samaa palkkaa kuin tohtori . aloittajan mukaan amk inssi kai vetää samaa palkkaa kuin lisensiaatit ja tohtorit =D paljonko muute tohtorit tienaavat

No sinne minäkin sitten haluan, jos tuollaiset uranäkymät on edessä;)!

Millähän vuosisadalla ope evp on viimeksi lukenut työpaikkailmoituksia. Saahan eläkeläinen tulkita asioita miten haluaa ... :-)

Valtioneuvosto on määritellyt, mitkä tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja miten tapahtuu rinnastaminen muihin, esim. ulkomailla suoritettuihin tutkintoihin. Yamkit ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ei tarvita rinnastuspäätöstä. Hyvin simppeli ja selkeä juttu. Miksi ihmeessä tästä vielä jaksetaan vääntää?

Finlex > asetus 564/2009 > pykälä 18. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

En tiedä mistä AMK:sta on tuo esimerkki terveystieteiden maistereista eräässä yhdessä viranhaussa. Se on kuitenkin varma tieto, että ainakin Metropoliassa ja Laureassa on opettajina myös YAMK-tutkinnon suorittaneita. Luonnollisesti lisäksi vaaditaan pedagogiset opinnot kuten kaikilta muiltakin.

Faktat faktoina kirjoitti:

Finlex > asetus 564/2009 > pykälä 18. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

En tiedä mistä AMK:sta on tuo esimerkki terveystieteiden maistereista eräässä yhdessä viranhaussa. Se on kuitenkin varma tieto, että ainakin Metropoliassa ja Laureassa on opettajina myös YAMK-tutkinnon suorittaneita. Luonnollisesti lisäksi vaaditaan pedagogiset opinnot kuten kaikilta muiltakin.

Ok, eli vastaavat lain mukaan ylempiä tutkintoja. Siinä tapauksessa pohdiskeluni pätee. Vaikka siis haastattelusa vain maistereita, ei voida todeta, että yksin tutkinto oli ratkaiseva seikka.

Itse olen siis maisteri ja itse asiassa AMK-opettaja, ja myönnän, että minulla on lieviä epäilyjä YAMK-tutkintoja kohtaan. Toisaalta minulla on myös ikivanha AMK-tutkinto (tosin eri alalta kuin maisteritutkinto), ja kieltämättä joskus aikoinaan harmitti, etteivät suomalaisyliopistot AMK-tutkinnoista perustaneet. Nykyisin on eri asia, koska on kehitetty väyläopintoja ynnä muuta. Ihan hyvä näin.

austerism1 kirjoitti:

Ok, eli vastaavat lain mukaan ylempiä tutkintoja. Siinä tapauksessa pohdiskeluni pätee. Vaikka siis haastattelusa vain maistereita, ei voida todeta, että yksin tutkinto oli ratkaiseva seikka.

Itse olen siis maisteri ja itse asiassa AMK-opettaja, ja myönnän, että minulla on lieviä epäilyjä YAMK-tutkintoja kohtaan. Toisaalta minulla on myös ikivanha AMK-tutkinto (tosin eri alalta kuin maisteritutkinto), ja kieltämättä joskus aikoinaan harmitti, etteivät suomalaisyliopistot AMK-tutkinnoista perustaneet. Nykyisin on eri asia, koska on kehitetty väyläopintoja ynnä muuta. Ihan hyvä näin.

Huom. Asetuksen mukaan YAMK-tutkinnot eivät "vastaa" ylempiä korkeakoulututkintoja vaan ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Vastaavuus on eri asia. Esimerkiksi monet ulkomailla EU:n ulkopuolella suoritetut tai vanhat EU-maiden master-tutkinnot voidaan rinnastaa niin, että ne vastaavat ylempiä kk-tutkintoja.

Ehkä tässä onkin pointti. Suomessa ja muuallakin on monenlaisia korkeakoulututkintoja. Ne ovat samantasoisia, vaikka sisällöltään tutkintojen ei tarvitse vastata toisiaan.

Hei,
hieno homma! Voit olla ylpeä itsestäsi!
Minusta on itsestään selvää, että yliopistot vaativat ns. "siltaopintoja", joilla opiskelijat ajetaan sisälle tieteelliseen kulttuuriin.
Amk-väylältä on kuitenkin pääsy jatko-opintoihin. Se on pääasia opiskelijan näkökulmasta.

Riippuu varmaan ihan tehtävästä että mitä haetaan. Usein YAMK-tutkinnon kelpaavuus ilmaistaan sanoilla "tai muu vastaava tutkinto". Mutta ei tässä keskustelussa ollut kyse siitä,

Tuosta sote-puolen jutusta voisi avata ihan oman keskustelun. Minuakin kiinnostaa, onko toisaan niin, että YAMK-tutkinnolla ei pääse uralla eteenpäin vaan että pitää käydä suorittamassa yliopistolla maisterin tutkinto. Sehän on kuitenkin niinkin, että ilman pohjana olevaa sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoa ei ole oikeastaan mihinkään sairaanhoitoalan tehtäviin mitään mahdollisuuksia.

Saletti kuitenkin on että Suomen lain mukaan YAMK-tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, olipa kukin kirjoittaja sitten mitä mieltä tahansa. Asia on helppo tarkistaa esim. Finlexistä, asetus 564/2009 , pykälä 18. Siellä se lukee hyvin selkeästi.

Asiasta kukkaruukkuu kirjoitti:

Riippuu varmaan ihan tehtävästä että mitä haetaan. Usein YAMK-tutkinnon kelpaavuus ilmaistaan sanoilla "tai muu vastaava tutkinto". Mutta ei tässä keskustelussa ollut kyse siitä,

Tuosta sote-puolen jutusta voisi avata ihan oman keskustelun. Minuakin kiinnostaa, onko toisaan niin, että YAMK-tutkinnolla ei pääse uralla eteenpäin vaan että pitää käydä suorittamassa yliopistolla maisterin tutkinto. Sehän on kuitenkin niinkin, että ilman pohjana olevaa sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoa ei ole oikeastaan mihinkään sairaanhoitoalan tehtäviin mitään mahdollisuuksia.

Saletti kuitenkin on että Suomen lain mukaan YAMK-tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, olipa kukin kirjoittaja sitten mitä mieltä tahansa. Asia on helppo tarkistaa esim. Finlexistä, asetus 564/2009 , pykälä 18. Siellä se lukee hyvin selkeästi.

Moi, olen viimeistä vuotta oikeustiedettä opiskeleva, eikä yliopistolaissa todellakaan lue näin vaan analogisesti nämä ovat samantasoisia tutkintoja, eivät samoja tutkintoja. Ylemmät AMK -tutkinnot ovat ylempiä AMMATTIkorkeakoulututkintoja, eivät ylempiä korkeakoulututkintoja. Näissä on jo periaatteellisesti merkittävä ero. Kannattaa lukea myös hallituksen esitys kyseisestä laista sekä eduskunnan valiokuntien mietinnöt.

Anonymius22 kirjoitti:

Moi, olen viimeistä vuotta oikeustiedettä opiskeleva, eikä yliopistolaissa todellakaan lue näin vaan analogisesti nämä ovat samantasoisia tutkintoja, eivät samoja tutkintoja. Ylemmät AMK -tutkinnot ovat ylempiä AMMATTIkorkeakoulututkintoja, eivät ylempiä korkeakoulututkintoja. Näissä on jo periaatteellisesti merkittävä ero. Kannattaa lukea myös hallituksen esitys kyseisestä laista sekä eduskunnan valiokuntien mietinnöt.

Heh, yliopistolaissa ... ehkä tätä ei nyt todellakaan määritellä siinä :-)


Asetus 564/2009

18 §

Tutkinnot ja niiden perusteet

Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090564

Kokeilepas itse edes kerran hakea virkaa ilman sairaanhoitajan tutkintoa, pelkällä terveystieteen maisterin tutkinnolla.

Itse en ole hoitoalan ihminen niin en voi hakea mitään virkaa siltä alalta. Olen DI. Meillä tekniikan alalla YAMK:lla pääsee opettajaksi ja kaupungin virkoihin yhtä laillla kuin DI:n papereilllakin. mutta DI nyt tietysti onkin enemmän tai vähemmän soveltavan tieteen tutkinto jo itsessäänkin.

Ei kuitenkaan tainnut olel ihan tämän keskustelun pointti ...

Off topic kirjoitti:

Kokeilepas itse edes kerran hakea virkaa ilman sairaanhoitajan tutkintoa, pelkällä terveystieteen maisterin tutkinnolla.

Itse en ole hoitoalan ihminen niin en voi hakea mitään virkaa siltä alalta. Olen DI. Meillä tekniikan alalla YAMK:lla pääsee opettajaksi ja kaupungin virkoihin yhtä laillla kuin DI:n papereilllakin. mutta DI nyt tietysti onkin enemmän tai vähemmän soveltavan tieteen tutkinto jo itsessäänkin.

Ei kuitenkaan tainnut olel ihan tämän keskustelun pointti ...

Terveystieteiden maisterit ovat poikkeuksetta pohjakoulutukseltaan sairaanhoitajia.

Etkö erota ammattiopistoa ja ammattikorkeakoulua toisistaan? Sinulla on puutteellinen sanavarasto.
amis = ammattiopisto
AMK = ammattikorkeakoulu

Miten voi olla yhtä, kun pelkkien opinnäytetöiden opintopisteetkään eivät täsmää? Toinen on akateeminen loppututkinto ja toinen ammattikorkeakoulututkinto. Ne eivät siis ole yhtä ja samaa, vaikka lain kirjain sanoisi mitä.

YAMK itsekin, mutta ymmärrän ettei yamk sairaanhoitaja ole terv.tied maisteri, koska on yamk sairaanhoitaja. Typerä vääntää asiasta. Huonopi tai paremi, siihen en ota kantaa, mutta sama asia ei ole kyseessä.

Maisteriii kirjoitti:

Miten voi olla yhtä, kun pelkkien opinnäytetöiden opintopisteetkään eivät täsmää? Toinen on akateeminen loppututkinto ja toinen ammattikorkeakoulututkinto. Ne eivät siis ole yhtä ja samaa, vaikka lain kirjain sanoisi mitä.

Hei,
olet oikesssa. Itse olen suorittanut pari ylempää tiedekorkeakoulututkintoa ja lisensiaatintutkinnon.
Viimeksi mainittua aikanaan tehdessä tdk:n opinto-oppaan ohjeistuksessa luki tummennettuna: "Ammattikorkeakoulujen järjestämiä opintoja ei hyväksytä osaksi tietellistä jatkotutkintoa". Kysymys oli tieteellisiin jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) pakollisena kuuluvista 60 opintopisteen opinnoista.
Olen myös nim. "Maisteriiin" kanssa yhtä mieltä siitä, etteivät opintopisteet vastaa toisiin, ts. tiedekorkeakoululaitoksessa pointsit ovat paljon tiukemmalla kuin ammattikorkeakouluissa. Ehkä siitä tulee yliopistolaitoksen saama suurempi arvostus.

Ei sillä lailla ole mitään virkaa ihmisten mielikuvissa ja arvostuksissa. Totuus on raaka fakta ja yliopisto on ainoa oikea korkeakoulu.

eivät ole fysiikan lakeja ja ovat siksi muuttuvia. Kun ylemmästä amksta voi kerran jatkaa tohtoriksi, niin se tulee ennepitkään myös tapahtumaan. Tätä tulevaa amktohtoria tullaan yliopistopiireissä myös panettelemaan aiheesta ja aiheetta. Varmasti joihinkin asioihin on yliopiston jälkeen paremmat valmiudet, mutta kai kyvykäs ihminen tarvittavan oppii kun siihen annetaan mahdollisuus. Suurinta osaa ammattikorkeaopiskelijoista en kuvittele tohtoreiksi, mutta joillakin voi siihen olla enemmän resursseja kuin yliopistolaisilla. En usko amkn olevan uhka yliopistolle. Elitismi ja turhamaisuus ovat mielipiteiden taustalla.

Olen jatkanut amk-pohjalta tohtoriopintoihin. Mihinkään panetteluun en ole yliopistossa törmännyt, mutta olen kuullut että Aalto-yliopistossa sitä on paljon, panettelua siis. Etenkin tekniikan ja kaupallisella alalla asenteet ovat syrjiviä mutta kyllä taidealoillakin vähätellään amkia. Minusta tuntuu, että Aallossa jotkut kokevat amk:n uhkana, koska ovat itsekin soveltavilla aloilla, joiden koulutus on yhtä lailla kehittynyt aikoinaan opistoista.

Suurin osa amk:n suorittaneista ei jatka, mutta myöskään suurin osa yliopisto-opiskelijoista ei jatka perustutkintoa pitemmälle. Kun yamkeja suoritetaan enemmän, kyllä tutkinto tulee tutummaksi ja myös jatko-opiskelijoita. Pari päivää sitten Laurean ja Haaga-Helian yhteisestä yamk:sta valmistunut väitteli Cambridgessa tohtoriksi. https://www.laurea.fi/tiedotteet/Sivut/Krista-Keränen-väitteli-Cambridgessa-28-1.aspx

Joka tapauksessa, lain mukaan yamk on ylempi korkeakoulututkinto. Myös ulkomailla se kelpaa hyvin. Suomessa on joilllakin aloillla vielä jonkin verran vanhanaikaisia asenteita, jotka jarruttavat. Uskon, että se tasoittuu ajan myötä kun tutkinnot vakiintuvat.

Ylempi amk-tutkinto on toki juridisesti ylempi korkeakoulututkinto, mutta ei ylempi tiedekorkeakoulututkinto.
Koska näin ei ole, niin on hyvin luonnollista, että yliopistot vaativat ns. "siltaopintoja". Niiden tarkoitus on ajaa amk-opiskelijat sisälle tieteelliseen kulttuuriin ja ajattelutapaan. Niitä voi pitää etukäteen tehtävänä laadunvarmistuksena, jonka tarkoituksena on auttaa amk:sta tulleet opiskelijat suoriutumaan jatko-opinnoista.
Tässä mielessä ylempi tiedekorkeakoulututkinto antaa paremmat lähtökohdat kouluttautua jatko-opintoihin, kun tieteellistä ajattelutapaa on iskostettu opintopolun alusta lähtien.

On_tapahtunut_jo kirjoitti:

Olen jatkanut amk-pohjalta tohtoriopintoihin. Mihinkään panetteluun en ole yliopistossa törmännyt, mutta olen kuullut että Aalto-yliopistossa sitä on paljon, panettelua siis. Etenkin tekniikan ja kaupallisella alalla asenteet ovat syrjiviä mutta kyllä taidealoillakin vähätellään amkia. Minusta tuntuu, että Aallossa jotkut kokevat amk:n uhkana, koska ovat itsekin soveltavilla aloilla, joiden koulutus on yhtä lailla kehittynyt aikoinaan opistoista.

Suurin osa amk:n suorittaneista ei jatka, mutta myöskään suurin osa yliopisto-opiskelijoista ei jatka perustutkintoa pitemmälle. Kun yamkeja suoritetaan enemmän, kyllä tutkinto tulee tutummaksi ja myös jatko-opiskelijoita. Pari päivää sitten Laurean ja Haaga-Helian yhteisestä yamk:sta valmistunut väitteli Cambridgessa tohtoriksi. https://www.laurea.fi/tiedotteet/Sivut/Krista-Keränen-väitteli-Cambridgessa-28-1.aspx

Joka tapauksessa, lain mukaan yamk on ylempi korkeakoulututkinto. Myös ulkomailla se kelpaa hyvin. Suomessa on joilllakin aloillla vielä jonkin verran vanhanaikaisia asenteita, jotka jarruttavat. Uskon, että se tasoittuu ajan myötä kun tutkinnot vakiintuvat.

Minusta on hyvä, että meillä on kaksi korkeakoulujärjestelmää, yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Yliopistolaitoksella on vuosisataiset perinteet kansakunnan ylimpänä sivistyslaitoksena ja osin siitä johtuu myös sen arvostus.
Sen sijaan ammattikorkeakoululaitos on nuori, vielä itseään etsivä organisaatio, joka ei ole vielä institutionalisoitunut ihmisten mentaalisiin rakenteisiin, kuten yliopistot.
Ammattikorkeakouluja, jotka kouluttavat opiskelijoitaan työ- ja elinkeinoelämän asiantuntijatehtäviin, Suomi tarvitsee.
Minusta ammattikorkeakoulujen kannattaa panostaa oman asiantuntijuuden kehittämiseen. Niiden taipumus imitoida tiedekorkeakouluja niin tutkintojen kuin tutkintonimikkeiden osalta ei ole järkevää eikä perusteltua. Ammattikorkeakoulujen arvostus lähtee oman osaamisen kehittämisestä. Se vahvistaa niin ammattikorkeakoululaitoksen omaa identiteettiä ja sen imagokuvaa korkeakouluna. Sitä kuvaa ei vahvista kilpailu yliopiston kanssa, koska jälkimmäisen vahvuus on tiedeosaamisessa.
Minä arvostan ammattikorkeakoulua juuri tuosta perspektiivistä käsin. Kaikista ei pidä eikä voi tulla teoreetikkoja eikä kaikille maistu yliopiston tapainen lukeminen. Me tarvitsemme käytännön osaajia, jotka hoitavat sairaita, rakentavat taloja, huolehtivat sosiaaliasioista jne. .
Summa summarum: minusta ammattikorkeakouluja ja yliopistoja ei tule polarisoida keskenään. Suomi tarvitsee monenlaisia osaajia, niin teoreetikkoja, käytännön osaajia kuin ihmisiä siltä väliltä!

Noin juuri, AMK tuottaa taitajia käytännön tasolle. Näillä henkilöillä yleensä laajempi näkemys kuinka homma toimii. Teoreetikot ja tutkijat erikseen.

Mihin perustat väitteesi, että jotkut amikset ovat laadultaan parempia kuin jotkut yliopistot? Ja miten voit edes verrata näitä kahta, niissähän tehdään ihan eri asioita?

En voi toki kaikista oppilaitoksista ja erityisaloista sanoa, mutta on kokemusta sekä yliopistosta että AMKista, ja jälkimmäisestä olisi päässyt läpi ysiluokkalainenkin. Opiskelija-aines nyt vain on erilaista, ja opetus väännetään sellaiseksi että amispohjainenkin selviää ja kenenkään valmistuminen ei viivästy. Opetus vähennetty minimiin alalla jossa pitäisi olla paljon lähiopetusta, älyttömiä verkkokursseja, ihan liirumlaarumia. Töitä tehdään tosissaan = kirjoita yhden sivun essee, jee. Valittelin oman amkin opetussisällöistä toiselle opiskelijalle, joka oli vaihtanut oppilaitosta ja sanoi että näkisitpä hänen entisen koulunsa. Ei mulla AMKeja vastaan mitään sinänsä.
Miten niin yliopistossa voi ensin katsella 10 vuotta? Selvitäpäs nyt montako kuukautta opintotukea saa ja kommentoi sitten. AMKeista ei saa kenkää kirveelläkään.
Minkä helvetin takia AMKeissa pitäisi kouluttaa lisensiaatteja ja tohtoreita???? Heitähän koulutetaan jo yliopistoissa. Miksi pitää matkia yliopistoja ja mikä tuollaisen "tohtorin"tutkinnon tarkoitus olisi? Ja tohtori on muuten akateeminen oppiarvo.

Pelle!

Periaatteessa, mutta ei käytännössä. Yliopistotutkinto on paljon parempi työmarkkinoilla ja akateemisuus on tae tieteentekouralle.

YAMK on ylempi korkeakoulututkinto. Lakihan sen määrittelee.

Se, että mitä mikäkin sitten vastaa, niin siitä voidaan olla vaikka mitä mieltä. Minustakin YAMK vastaa teoriatasoltaan kutakuinkin yliopiston kanditasoa, mutta käytännön soveltamisessa se on silti aivan ylivoimainen mihin tahansa yliopistotutkintoon nähden. YAMK-tutkintoon vaaditaan myös vähintään kolmen vuoden työkokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.