Mustalaisten karkotus
Mustalaisten vainoaminen oli ideologisesti perusteltua.
SS-johtaja Heinrich Himmler kuvitteli, että oli olemas-
sa »puhdasrotuisia« mustalaisia, jotka olivat »arjalaisten«
serkkuja ja jotka tuli sen vuoksi säästää. Heidät tulisi
tunnistaa ja sijoittaa reservaattiin. »Rotututkijoiden«
tehtävänä oli ensikädessä ratkaista keissä oli niin paljon
»rotusekoitteista« mustalaisverta, että heitä ei voitaisi
hyväksyä »arjalaisiksi«. Useimmat osoittautuivat tällai-
siksi. Jos joutui väärään ryhmään, alkoivat Saksan virka-
vallan myllyt jauhaa, mikä lähes poikkeuksetta päättyi
ensin karkotukseen juutalaisghettoon ja sitten tuhoa-
misleirille. Pahamaineisia lääketieteellisiä kokeita ei
Auschwitzissa tehty pelkästään juutalaisille vaan myös
mustalaislapsille. Siellä murhattiin yli 20000 mustalais-
ta.
Itä-Euroopassa oli tavallista, että mustalaisryhmiä
ammuttiin metsässsä tai kylien lähistöllä usein paikallis-
ten fasistien toimesta. Kroatiassa heidät tuhottiin lähes
kokonaan. Natsien ja heidän avustajiensa eri maissa mur-
haamien mustalaisten määrää ei ole kuitenkaan vie-
läkään selvitetty. Tämä johtuu mm riittämättömästä tut-
kimuksesta, lähteiden puutteellisuudesta ja mustalais-
ten määrän epävarmuudesta ennen sotaa ja sen jälkeen.
Murhattuja lasketaan olleen vähintään 200000, mutta
monet tutkijat katsovat, että uhreja oli lähes 600000.
Todennäköisesti 25–50 prosenttia Euroopan mustalai-
sista murhattiin sodan aikana. Henkiinjääneet mustalai-
set eivät ole saaneet hyvitystä Saksalta tai muilta valtio-
ilta. Mustalaiset ovat vielä tänäänkin Euroopan rodulli-
selle syrjinnälle ja väkivallalle alttein ryhmä.
Mustalaisten vainoaminen oli ideologisesti perusteltua.
SS-johtaja Heinrich Himmler kuvitteli, että oli olemas-
sa »puhdasrotuisia« mustalaisia, jotka olivat »arjalaisten«
serkkuja ja jotka tuli sen vuoksi säästää. Heidät tulisi
tunnistaa ja sijoittaa reservaattiin. »Rotututkijoiden«
tehtävänä oli ensikädessä ratkaista keissä oli niin paljon
»rotusekoitteista« mustalaisverta, että heitä ei voitaisi
hyväksyä »arjalaisiksi«. Useimmat osoittautuivat tällai-
siksi. Jos joutui väärään ryhmään, alkoivat Saksan virka-
vallan myllyt jauhaa, mikä lähes poikkeuksetta päättyi
ensin karkotukseen juutalaisghettoon ja sitten tuhoa-
misleirille. Pahamaineisia lääketieteellisiä kokeita ei
Auschwitzissa tehty pelkästään juutalaisille vaan myös
mustalaislapsille. Siellä murhattiin yli 20000 mustalais-
ta.
Itä-Euroopassa oli tavallista, että mustalaisryhmiä
ammuttiin metsässsä tai kylien lähistöllä usein paikallis-
ten fasistien toimesta. Kroatiassa heidät tuhottiin lähes
kokonaan. Natsien ja heidän avustajiensa eri maissa mur-
haamien mustalaisten määrää ei ole kuitenkaan vie-
läkään selvitetty. Tämä johtuu mm riittämättömästä tut-
kimuksesta, lähteiden puutteellisuudesta ja mustalais-
ten määrän epävarmuudesta ennen sotaa ja sen jälkeen.
Murhattuja lasketaan olleen vähintään 200000, mutta
monet tutkijat katsovat, että uhreja oli lähes 600000.
Todennäköisesti 25–50 prosenttia Euroopan mustalai-
sista murhattiin sodan aikana. Henkiinjääneet mustalai-
set eivät ole saaneet hyvitystä Saksalta tai muilta valtio-
ilta. Mustalaiset ovat vielä tänäänkin Euroopan rodulli-
selle syrjinnälle ja väkivallalle alttein ryhmä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiitos ja tuohon natsien tutkimuksiin lisäisin myö sen tiedon että natsien liittolainen romania, jatkoi sairaita tutkimuksia lapsia kohtaan vielä koko nicolae caecescu presidentin aikana eli lähes 80luvulle saakka, juutalais, armenialais ja muiden väehmmistöjen lapsia joutui kokeisiin satoja mutta romanilapsia arvioitu olevan lähes 80 000 joitai tutkitiin kuolemaan saakka, varsinkin kaksoset olivat olleet kiinnostuksen aihe. Hyvitystä tai tunnistusta ei tästäkään ole ollut, vain hiljenemistä ja salailua.