Olemme ajatelleet kihlautua marraskuussa. Tietty ajatuksena oli ensin ns. yllätyskihlat, että mies kosii jne. mutta tämä menikin tällaiseksi suunnitteluksi :). No sitten tuli mietintään, että millonkas sitten kihlajaiset? Koska me menemme kihloihin periaatteella "vain kerran elämässä" niin haluamme sitten tietty pitää kihlajaisetkin. Ja onhan se nyt fiksua sukulaisia ja ystäviäkin kohtaan, koska kyllä hekin haluavat asiaa juhlistaa. Voiko kihlajaisia viettää joulukuussa? Onko ihmisillä varaa ostaa kihlajaislahjaa ja sitten heidän pitäisi ostaa vielä perheelleen ja kuka kellekin joululahjat. Puhuimme mieheni kanssa, etteivät lahjat ole tärkeintä, mutta olisi se kuitenkin kiva saada jotain... Mutta onko hirveän itsekästä pitää kihlajaisia esim. joulukuun alussa? Onko kellään kokemusta?
Kihlajaiset joulukuussa?
kiia
325168
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
No jos noin paljon lahjoja ajattelet niin kannattaa pitää joulun jälkeen niin sukulaiset voi ostaa lahjat alennusmyynneistä.
Niin. En minä niitä lahjoja ajattele vaan toisten tunteita, että mitä he ajattelevat. Mutta tietty kihlajaisiin menevä tuo aina lahjan mukanaan ja joulukuussa joutuvat ostamaan ko. lahjan lisäksi joululahjoja... =/
eikös se ole ihan teidän päätettävissä koska kihloihin haluatte mennä! Ja mikä sen kivempaa aikaa kun joulu!! =) Se on sitten lahjan ostajan ongelma onko rahaa vai ei.. Näin mun mielestä..
Niinhän se onkin molempiin kommentteihisi :).
...Sanon minä!
Pintaliihottajien kuningatar!!
Musta kihlajaiset on niin "oma juttu" ja kaunis asia, ettei mulle tullut MIELEENKÄÄN lahjat!!!!!
Oli iloinen yllätys muutama lahja saada, mutta todellakin yllätys.
Ja täällä yks miettii kihlajaisten ajankohtaa niin, että varmasti vierailla olisi varaa lahjoihin...
Ei päivää... ...
Meetkö kihloihinkin Mersun ja omakotitalon kanssa ?
En todellakaan mene, mutta ajattelen muitakin kuin vain itseäni. Niin mekin menemme kihloihin rakkaudesta ja lahjat ovat hälläväliä, mutta sukulaiset ja ystävät tottakai haluavat antaa jotain lahjaksi. Meillä ainakin on sellainen suku ja ystävät jotka muistavat toisiaan merkkipäivinä, ehkä sinulle ei ole ja olet siitä katkera...! Ei kukaan halua kihlajaisiin mennä ilman lahjaa, minulle on aivan sama toisiko kukaan mitään, mutta en usko että vieraista on.
On se hyvä ajatella muitakin juu... ...
Muistahan soittaa kaikki läpi ja varmistua siitäkin ettei yhdenkään sukulaisen synttärit, nimpparit tai muut kissanristiäiset satu lähellekään kihlajaispäiväänne.
-Jotta lahjojen suuruus ei sitten riipu niistä muiden ylimääräisistä menoista.
Onhan se tärkeää, ja hieno ele sinulta miettiä muitakin, niin.
Onnea ja menestystä prinsessa sulle =)
Ja kyllä. Itsellänikin on suku joka muistaa, mutta mulle se lahjojen saaminen ei todellakaan ollut kihloihin mennessä (tai päivää suunnitellessa)...Niin, siis EI TULLUT MIELEENKÄÄN.
Tsorgen.
Mutta jatkoja sulle (ja mersulle ;)
Mekin olemme ajateellet mennä kihloihin, mutta minulle ei ole tullut mieleenikään juhlistaa kihlajaisia siten, että kutsuisin sukua kylään, lahjojen kanssa. Kihloihin mennään kun siltä tuntuu, eikä sen mukaan miten on sukulaisten syntymäpäiviä tai joulu, älä viitsi olla naurettava, pinallisuutesi on kuvottavaa...
Ei kihloihin meenä lahjojen saantia varten!Kihloihin meno on kosinta ja lupaus avioliitosta, kihlaus on kahden välinen liitonvahvistus!! Ei mikään lahjojen keräys juhla. Voi apua!
Meitä on siis todellakin moneen junaan, ja taidat kuulua siihen porukkaan joka on jäänyt asemalle....
Ja vielä siihen katkeruuteen, omaan hyvin ihanan perheen ja suvun, olen saanut hyvin paljon, huomattavasti enemmän kuin valtaosa ihmisistä, jonka vuoksi en halua tehdä ns. omista asioista yleisiä lahjankeruu tilaisuuksia. Itse en suoraan sanoen kehtaa pyytää, sillä tiedän että saisin mitä pyytäisin, rahasta ei mikään ole kiinni, en vain kehtaa. Ilmeisesti asia on niin, että kun on mahdollisuus saada kaikkea, haluaakin puhtaasti onnea ja muuta mitä rahalla on mahdotonta saada.
Tekstistäsi huomaa ettet sinä kuuluu samanlaiseen perheeseen, saat varmasti paljon kaikkea, mutta rajansa kaikella "kerjäämisenkin" suhteen!!
Häät on sitä varten, että saadaan häälahjoja yhteistä elämää ja kotia varten. Pidäkin sitten siot häät ja muista laittaa kutsuun lahjan vähimmäisarvo tai muutoin porttikielto tilaisuuteen.
Mieheni serkku piti kihlajaiset itsenäisyyspäivänä =) Se oli kiva valinta. Päivä sattui silloin olemaan lauantai ja päästiin nuoremmalla porukalla kunnon juhlahumuun Helsingin keskustaan.
Itsenäisyyspäivänä harvemmin meillä "taviksilla" on mitään linnanjuhlia tms tiedossa, jos ei nyt pikkujoulua satu olemaan. ;)
me mentiin jouluaattona viime vuonna kihloihin kaikkien sukulaisten yllätykseksi ja meille porukka osti uudeksi vuodeksi esim shamppanjapullon ym ihan pientä ja se oli meistä just sopivaa kun ei oltu odotettu yhtään mitään lahjoja
Taidat olla ainoa järkev' täällä... ...
joo mä en vaan menny kihloihin lahjojen tai muun takia vaan rakkaudesta mieheeni....
sitten kun alle vuoden päästä mennään naimisiin en myöskään vaadi lahjoja olen vain iloinen jokaisesta jonka saan on se sitten 1euron arvoinen tai enemmän kunhan kaikki rakkaat pääsee mukaan todistamaan päivää.. :)
kun menin poikaystäväni kanssa kihloihin kutsuimme kaverimme kakkukahville. Sanoimme kaikille etukäteen, ettei lahjoja tarvitse tuoda, koska meidän mielestä se ei kuulu kihlajaisiin...
miltähän sukulaisista tuntuu kun kutsutte heidät vain lahjojen takia. Eikös tärkeintä ole yhdessä oleminen?
Jos odotatte jo kihlajaisiin kauheita lahjakasoja, niin entä sitten häissä.. haluatko lahjaksi talon, kalliin ulkomaan matkan...? mietippä vähän. kuinka kaun sukulaiset haluaa tulla juhliisi kun kynit ne rahattomaksi lahjatoiveillasi.. kuinka paljon olet itse panostamaan sukulaistesi lahjoihin...???
Uskomattomia kommentteja. Kuten sanoin ei lahjoilla ole väliä. Ei se tarkoita että olen rohmu jos ajattelen muitakin ihmisiä. Ei minulle/meille tarvitsisi tuoda mitään, mutta jokatapauksessa joku tuo. Ihan sama, ette te ymmärrä pointtiani.
Päinvastoin!
Pointtisi on oikein hyvin ymmärryksessämme!
Lahjoilla EI ole Sinulle merkitystä
(=>milloinhan pidän kihlajaiseni jotta vierailla olisi mahdollisimman paljon varaa lahjoihin?)
...Vinkkinä, -kannattaiskos kysyä ennen päivämäärän lukkoon-lyömistä vielä tuttaviesi tilipäivää ?
*Jokatapauksessa joku tuo lahjoja*.
-So ? Siksikö kihlajaiset on järjestettävä vieraiden näkökulmasta mahdollisimman "varakkaaseen aikaan" ???
Fiiuuuh....!
Pientä ristiriitaahan jokainen tänne kirjoittamasi heitto meissä kaikissa varmasti herättää, mutta pää-asia että tuleva morsmaikku on onnellinen. Eikö ?
Anteeksi nyt vain kovasti, tuntuu vaan niin uskomattoman pinnalliselta.
Alkuperäinen kysymyksesi oli, että kihlajaiset joulukuussa... ...
Vastaan nyt siihen Sinua ilmeisesti miellyttävällä tavalla :
"Pidä pippalot kuule sellaisena päivänä,
joka
on keskimäärin lähellä jokaisen vieraasi tilipäivää
(sama se ei kaikilla kuitenkaan ole ?Ei kun kyselylomaketta kehiin! =D
mutta
kuitenkin sen verran ennen Joulua, ettei nyt muiden ihmisten lahjoihin mene kukaan rahojaan tuhlaamaan !
Joulun jälkeinenkään aika ei ole otollinen,
silloinhan kaikki massit meni jo!
Eli ole nyt tarkkana!
Vanha viisaus: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
-Eikun "tilipäiväkyselyä" laatimaan! =D
Hei mutta joulukuussa saa veronpalautukset!!! eikös sen saa joulukuun alkupuolella. Kannattaa varmaan sillon pitää ne kihlajaiset, niin kaikilla on rahaa ostaa niitä lahjoja.... ei tarvii oottaa tilipäivää....
Tosiaan, miten onnistuinkaan unohtamaan veronpalautukset!!!! =)
Siinä se loistavin vastaus viestiketjun-aloittajalle ! =D
Kyllä minusta vähän siltä vaikuttaa.. Minusta kihlajuhlat tarkoittaa ihan kahdenkeskeisiä juhlia, me mm. istuimme 2 vuorokautta vaahtokylvyssä ja söimme mansikoita, enkä voi parempaa tapaa juhlistaa kihloihin menoa kuvitellakaan. En tiedä mistä olet kotoisin, mutta meilläpäin ei ainakaan ole tapana ketään vieraita kutsua kihloja juhlimaan. Ei olisi tullut mieleenkään. Äidilleni kerroimme viikon päästä että olimme menneet kihloihin, ja äiti antoi meille onnittelukortin lahjaksi.
Korjannet, jos olen väärässä, mutta avioliitto kuten kihlauskin on ihan kahden ihmisen välinen asia..
Mielestäni kihlajaiset voi erittäin hyvin pitää joulukuussa. Itse olen menossa joulukuussa naimisiin, enkä ole kyllä edes huomannut ajatella asiaa siltä kannalta, että onko jollakin varaa ostaa häälahjaa vai ei. Lisäksi sekä oma että mieheni syntymäpäivä ovat joulukuussa, joita kyllä emme tosin vietä.
Kihlajaiset voi pitää ihan silloin kun tykkää. Me emme tosin kihlajaisia pitäneet. Mies kosi yllättäen minua jouluna äitini luona. Sitä juhlistettiin kyllä kuohuviinillä, mutta suuremmat juhlat eivät edes tulleet mieleen. Päätimme nimittäin samalla mennä ennen kesää naimisiin, ja olisi tuntunut tosi typerältä järjestää kihlajaiset ja muutaman kuukauden päästä häät..
Mutta tosi on, ihmiset haluavat muistaa kihlautuneita. Vaikkemme edes pitäneet kihlajaisia, niin ystävät ja sukulaiset lähettivät meille silti postin kautta lahjoja. (Asumme sen verran kaukana muista.)
Älkää pohtiko asioita liikaa. Muuten saatte pian miettiä, että milloin pidätte häät. Jos pidätte kesällä häät, niin vierailla saattaa olla juhlittavana viidet muutkin häät kesän aikana jne jne jne.. Pyöriteltävää asiaa kyllä riittäisi maailman ääriin asti.
Siis mä en voi uskoo mitä kommenttia olet täällä saanut, mä ymmärrän sun pointtis ihan tasan tarkkaan!!!
Itse en haluis yhdistää jouluun mitään kihlajaisia tai häitä tms, koska joulu on jotenkin niin "pyhä" ja sit (no tää kuulostaa kyl aika tyhmältä mut:) jos joskus eroaa ni ei pysty ikinä viettämään rauhassa tavallista joulua kun ajattelee vaan sitä kihlajais/hääpäivää...
No mutta jokainen tekee niin kuin itse parhaaaksi näkee... Paljon onnea! =)
Kiitos anni! On ainakin yksi joka ymmärtää mitä ajoin kysymykselläni takaa.
"Onko ihmisillä varaa ostaa kihlajaislahjaa ja sitten heidän pitäisi ostaa vielä perheelleen ja kuka kellekin joululahjat...Puhuimme mieheni kanssa, etteivät lahjat ole tärkeintä, mutta olisi se kuitenkin kiva saada jotain..."
nämä lauseet on kiinnittänyt mun huomion eli mitä aikaisemminkin sanoin meille ei lahjat merkannu ja saatiin silti jotain kivaa pientä.. ja mentiin jouluaattona kihloihin..
mun mielestä jopa pullo shamppanja tai kunttiläalukset tai jotain pientä on kivaa.. pääasia että muistetaan...
....Mutta meitä on niin moneen junaan.
Välillä pääsee unohtumaan että toisille sellaiset asiat on tärkeys-järjestyksessä ykkösenä,
mitkä toisille ei tulis mieleenkään...
Kihlajaiset : On aika luonnollista että jotain pientä tulee,
ja "Inka", olen siinä kanssas 100 % samaa mieltä.
Kivahan se on jotain saada...
Muttei tullut mieleen lähteää miettimään
"mahtaakos niillä vierailla nyt olla varaa....?"
-Avarakatseista ajattelua, niinkuin Kiia sanoikin : "hän ajattelee muita".
Sydämellistä =D
Menimme kihloihin opiskelupaikkakunnallani ilman mitään ilmoitusta kenellekään. Täytin samana päivänä 19 vuotta. Sormuksiin kaiverrettiin kuitenkin sunnuntai 7pv joulukuuta (päätös kihloista kotipaikkakunnalla), vaikka sormukset ostettiin ja laitettiin vasta tiistaina 9pv.
Menimme kihloihin ... osuuspankin parkkipaikalla 17.02 juuri kultasepänliikkeen sulkemisen ja sormusten saannin jälkeen. Haimme pitsan läheisestä kotipitsasta ja lähdimme syömään sitä kämpilleni.
Se oli meille äärimmäisen romanttista ja erilaista. En kadu mitään. Illalla soitimme vanhemmillemme ja kerroimme uutisen: Muistatko sitä tyttöä/poikaa joka kävi sillon kerran..., mentiin just kihloihin...!
Olemme nykyään onnellisesti naimisissa, vihittiin kyllä kirkossa 130 ihmisen todistaessa.
Älkää tehkö kaikesta yksityisistä asioistanne niin kauhean dramaattista ja julkista, mitä jos silloin jokin meneekin pieleen..
Voi hyvä ihme sentään. Pohjanoteeraus! Me mentiin kihloihin kesken ostosreissun kun muruni pyys astuun kultakauppaan. Kellekkään ei kerrottu, näkivät itse sormuksen sormessa. Tosin molempien äidit riemastu siinämäärin, että meinas tulla sadan hengen bileet. Suostuttiin sit vain kahvitteluun vanhempien ja sisarusten kesken... Saatiin lusikat, haarukat ja veitset kun ne sillon meiltä puuttu ja shamppanjalasit, jotta voitiin kilistellä. Mielestäni sekin oli liikaa. Makuja on tosin monia...
Ei kihlajaisiin tuoda lahjaa. Kukkapuska saisi riittää. Lahja tuodaat sitten hääjuhlaan, koska se on odotettavissa kohtuupian kihlauksen jälkeen, tai ainakin pitäisi olla..
me mentiin kihloihin suht pienellä hälyllä; vanhempien ja sisarusten kanssa syötiin ja kahviteltiin ja kaverit kututtiin kuukauden pääatä ihan muuten vaan pippaloihin, joihin leivoin kakun, mutta myös muuta tarjottavaa. kakku ja kihlajaiset eivät siis olleet pääosassa, vaikka muutama pieni lahja saatiinkin.
opiskeluaikoinani kylläkin huomasin, että esim. pohjanmaalla kihlajaiset viedään läpi suurella "haloolla", lehteen laitetaan ilmoitus, pidetään kihlajaiset jne. mulle tuollainen on vierasta, kun meilllä päin ei níin tehdä. tyylejä ja tapoja on siis monia!!
Päätimme siirtää kihlojen oston ensi vuoteen. Ajankohta tuntui liian aikaiselta eikä tähän päätökseen vaikuttanut joulu eikä mikään siihen liittyvä. Ensi vuonna sitten paremmalla ajalla ja ajankohdalla :). Kenties ystävänpäivänä, never knows.
Tuntuu monelle olevan vieras ajatus tämä kihlajaisten viettäminen. Olen huomannu,et tässä asiassa perinteet on erilaisia. Ainakin etelä-pohjanmaalla tuntuu olevan tapana nämä isot kihlajaiset. Ukkoni on sieltä kotoisin ja kun kihloihin ollaan menossa niin on itsestään selvää että mekin pidetään kihlajaiset. Nimen omaan sen vuoksi,koska se on perinne. Tähän perinteeseen kuuluu myös,että kihlaparia muistetaan käytännöllisillä lahjoilla.
Vähän myöhässä vastailen... toivottavasti joku vielä lukaisee.
Itsekin menin kihloihin Etelä-Pohjanmaalaisen miehen kanssa, ja siellä tosiaan on tapana järjestää kihlajaiset. Itselleni sattui opinnäytetyö niin hyvään väliin että toteutanpa sen kihlajaisistamme, jolloin järjestetään ehkä vielä vähän suuremmat juhlat kuin olisi tarve, mutta vain lähisuvun parissa. Itsestäni tuntui aluksi oudolta edes viettää kihlajaisia, saatika pyytää lahjoja yhteiseen kotiin, ne kuuluvat mielestäni vasta häihin. Miehen sukulaiset ja sisarukset ovat kyselleet että mitä haluamme lahjaksi... enkä ole osannut mitään sanoa. Kulttuuriero kai. Etukäteen joolivat ostaneet meille lahjan, aterin-setin.