(Anteeksi viälä tästä ja sanoin poistuvani niin poistun, mutta saatan silti muilla palstoilla keskustella ja välillä aloittaa joitain itselleni tärkeitä keskusteluja joista on vain pakko hakea lohtua täältä. En siis virallisesti ole täällä.)
Haluaisin, että kuolisin. En sen takia, että jotain kamalaa olisi tapahtunut. Elämä vain stressaa ja painaa päälle. En jaksaisi enään.. tekisi vain mieli tehdä mitä haluaisin tahtoa! Mutta kohtalo ei anna! Haluaisin vaan kuolla niin ei enää stressiä!
Vittu kun vituttaa. Nyt ei ole kyse, että kukaan vittuilisi tai mitään. Kaikki on vain niin vaikeaa. Miksei? Miksi elämä ei voi olla helpompaa? Kauheeta paskaa oikeasti! Siis mitä väliä sillä on? En tajua, miksi vittu elämän pitää olla liian vaikeaa. Kaikki hyvät jutut ain peruuntuu! Ja ite joutu tekemään kaiken! Loppujen lopuks on siin vaihees, et se on pakkomielle ja olet väkisin toteuttamassa sitä! Kärsivällisyys on yliarvostettua! Oikeasti nyt vituttaa! Tapan kohta itseni! En mä kestä tällästä rasistusta! SAATANA! Kumpa, joku vaan sanois et voisin tehdä mitä vaan. Ei oo reilua, että MUN pitää aina kärsiä. Anteeksi tästä avautumisesta oli pakko jonnekkin avautua.. menee vain hermo...
- Raippari, jota vituttaa elämä. Elämä saisi joskus olla helpompaa. (Ei kukaan ei ole vittuillut, eronnut tai katkaissut välejä. )
Haluaisin, että kuolisin. En sen takia, että jotain kamalaa olisi tapahtunut. Elämä vain stressaa ja painaa päälle. En jaksaisi enään.. tekisi vain mieli tehdä mitä haluaisin tahtoa! Mutta kohtalo ei anna! Haluaisin vaan kuolla niin ei enää stressiä!
Vittu kun vituttaa. Nyt ei ole kyse, että kukaan vittuilisi tai mitään. Kaikki on vain niin vaikeaa. Miksei? Miksi elämä ei voi olla helpompaa? Kauheeta paskaa oikeasti! Siis mitä väliä sillä on? En tajua, miksi vittu elämän pitää olla liian vaikeaa. Kaikki hyvät jutut ain peruuntuu! Ja ite joutu tekemään kaiken! Loppujen lopuks on siin vaihees, et se on pakkomielle ja olet väkisin toteuttamassa sitä! Kärsivällisyys on yliarvostettua! Oikeasti nyt vituttaa! Tapan kohta itseni! En mä kestä tällästä rasistusta! SAATANA! Kumpa, joku vaan sanois et voisin tehdä mitä vaan. Ei oo reilua, että MUN pitää aina kärsiä. Anteeksi tästä avautumisesta oli pakko jonnekkin avautua.. menee vain hermo...
- Raippari, jota vituttaa elämä. Elämä saisi joskus olla helpompaa. (Ei kukaan ei ole vittuillut, eronnut tai katkaissut välejä. )
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suotta sinä keneltäkään pyydät anteeksi, koska täällä ei ole ketään.
Jos elämä olisi helpompaa, sitä ei kutsuttaisi elämäksi vaan Hollywood-leffaksi. Kaikilla on kärsimystä jossakin muodossa jossain elämän vaiheessa (koska jos kärsimystä ei olisi, kuinka pystyisit nauttimaan siitä, kun sitä ei ole?)
Suolistosta on vaikea lähtä? Voit sinä minun puolestani ihan rekkaustunnuksellakin täällä pyöriä ja kommentoida ja kirjoitella tarinoita... Täällä on nykyään lievästi sanoen kuollutta.
Niin, ajattelin vain, että joitakin saattaa ärsyttää tuo avautuminen. Ja en haluaisi antaa kuvaa, että ärsytän taas, juuri kun pyysin anteeksikin.
En nyt ihan tarkoita sitä, että elämässä ei saisi ola vaikeuksia, vaan sitä, että kaikki ne jutut joihin panostat ja jotka pitävät sinut kasassa perutaan/siirretään/unohdetaan. "Tukipylvästä ja lohtua kaadetaan alas päin." Ja kun odotat jotain todella paljon ja sitten saat tiätää, että se ei käykkään toteen. Siitä syntyy lievää kärsimystä, koska olet niin varma, että et tahdo uskoa, että se ei olisi totta ja sinulle tulee pakkomielle tehdä siitä totta. (Toivottavasti tuo ei ollut liian sekavasti kirjoitettu.)
Ja lopulta tiedostat, että se juttu ei tule tapahtumaan. Sinulle tulee erittäin pahamieli. Saat jonkun masennuksen, sitten sinua ei enään kiinnostakkaan, vaikka se juttu tapahtuisi. Sitten sinua ei kiinnosta enään koko juttu vaan haluat vain jotain uutta ja olet erittäin surullinen.
Suurimmaksi osakseen fakta: Kukaan ei ole tyytyväinen elämäänsä. Maailman onnellisin ihminen on se joka kokee itsensä onnelliseksi. Harvinaista.
Joskus vaan kaikki vituttaa eikä sille mitään mahda. Monesti joudun topuuttelemaan (tälläkin hetkellä itse asiassa!) angstista besuani joka kuvittelee itsellään menevän huonosti. Kyllä se ohi menee.
Stressi johtuu useimmiten siitä että sinulla on tekemättömiä töitä, joista alitajunta varoittaa stressin muodossa: onko tässä tapauksessa mitään sellaista? Toinen vaihtoehto on suunnitelmanpuute mitälei esitelmiä ja muita huomioiden...
Mitä sitten tahtoisit tehdä? Millä tavalla toiveesi on mahdoton? Mitä edes tarkoitat mitkä hyvät asiat peruuntuivat? Ja mistä pakkomielteestä puhut?
Jännää... Itse aina vakuutan itselleni että Minulla on helveten helppo elämä, koska jos se olisi vaikeaa olisin jo kuollut synnyttyäni, joten eläminen on helppoa...
Läksyt, kokeesen lukeminen ja yleensäkkin koulunkäynti. Tuo on vain liian vaikeaa, kun on muutakin murehdittavaa.
Haluaisin vain olla vapaa. Kukaan ei vahtisi mitään, saisin/pystyisin tekemään mitä haluan. Minun ei tarvitsis kysyä vanhemmilta lupaa ja saisin vain olla vapaa. Voisin, vaikka mennä juoksentelemaan jonnekkin katolle illalla, eikä vanhemmat soittaisi poliiseja tai mitään.
Toive ei ole mahdoton, mutta tällä hetkellä se tuntuu mahdottomalta ja toivottomalta.
Hyvän asian peruuntuminen.
Esim. Odotat maailman parasta jäätelöä. Äitisi sanoi, että saat sen tänään ja et malta odottaa. Pian kuitenkin käy ilmi, että jäätelö on loppu ja sinulle tulee erittäin paha mieli, koska olet odottanut jäätelöä monta kuukautta. Ja tällöin sinua vituttaa saatanasti, koska sinulle kerrotaan, että jäätelö saadaankin vasta 3kk päästä. Et jaksa odottaa ja menetät malttisi. Kun vihdoin saat jäätelön se ei jaksa kiinnostaa enään, koska olet tympääntynyt kaikesta odotuksesta ja vaivasta.
Pakkomielle. Se asia tulee pakkomielteeksi. Sen on pakko toteutua tai sekoan! Asiasta on tullut tärkeä ja en voi edes kuvitella, että sitä ei tapahtuisi. Tällöin yritän pakottaa asian tapahtumaan.
- Toivottavasti vastaukset olivat tarpeeksi hyviä.
Tämä viesti oli tarpeeksi selvä, koska nyt ymmärrän asian sisällön...
Rajoittavatko vanhemmat paljonkin elämääsi?
Käytän itse Youtubesta kuuntelemiani hypnooseja ja subliminaalisia viestejä korjatakseni puutteitani, sekä korottaakseni mielialaa joten voisin suositella sinulle samaa tosin uuden uskomuksen luominen vanhan tilalle vie aikaa, joten jos esim. itsetuntosi on huono parantumista ei tapahdu yhdessä vuorokaudessa vaan kyseisiä videoita käytetään vähintään 21 päivää ja useammin ylitse jotta vaikutukset olisivat mahdollisimman pysyvät.
En tiedä mikä se sinun hyvä asiasi on, joten siinä en pysty ottamaan kantaa muuten kuin toteamalla ettei kannata olla riippuvainen mistään; olen lähiaikoina pyrkinyt elämään mahdollisimman vähällä kuten eniten arvostamani ihmiset ja kehotan samaa elämäntapaa jokaiselle.
Elän niin vähällä kuin hyväosaisen perheen jälkeläinen pystyy; en käytä tuolia enkä istu 30 minuuttia putkeen, sekä en ole riippuvainen mistään jolla on negatiivisiä vaikutuksia mielialaan (dopamiinitasoon) kuten tupakka, päihteet ja porno, sekä en juo muuta kuin vettä.
Mitä enemmän ihminen tarvitsee maallista omaisuutta sitä huonompi hänen elämänsä on, koska hänellä on enemmän riippuvuussuhteita maahan kuin luopujalla.
"Jumalat ovat antaneet ihmisille helpon elämän, mutta ihminen ei halutessaan hunajakakkuja sitä huomaa."
-Diogenes Sinopelainen
Ettet vain olisi loman tarpeessa? Kuulostaa hiukkasen siltä. Minäkin hauaisin loman jonnekin, missä ei tarvitsisi sietää inhottavia ihmisiä/sukulaisia...
Koulukin painaa päälle. Huomenna taas jokin koe. Ei tässä voi miettiä! Pitää vain lukea ja tehdä läksyjä. Samalla murehtia! Ei tässä millään ehdi kaikkea hyvä jos saan yhden kasin jostain kokeesta! Huhhuh.. stressiä stressin päälle.
Ei pidä kuitenkaan luovuttaa! Mikä sai minut tähän asemaan? En sanonnut, että "Peli on menetetty". Vaan sitkeästi jaksoin jatkaa, yrittää ja lopulta minullekkin suotiin jotain hyvää.
Tiedän tunteen. Minulla on puolet läksyistä vielä tekemättä, koska aiemmin ei meinannut silmät pysyä auki.... Matikasta on vielä yksi tehtävä ja psykologia.... Hrr... Koitas jaksaa. Kohta on syysloma.
Murrosikä? Minä olen väsynyt, koska olen kipeä. Tajusin muuten bussissa, etten ole kuunnellut musiikkia kunnolla moneen päivään. Viikkoja olen vain ränkännyt niitä samoja kappaleita. Järkyttävää!
Nyt siis korjaan musiikkiongelmaa, enkä laske ratkaisujoukkoa tuolle funktiolle... :/
Pitäisi hoitaa koulua, mutta yksi toinenkin juttu! Mutta nyt tuntuu,että en pysty kumpaakaan tällä hetkellä. Molemmat ovat vaikeita asioita! Nyt vain haluaisin pysäyttää ajan ja miettiä.
Pääsin jo psykologiaan.... Ajan pysäyttäminen olisi kyllä kivaa. Nukkuisin koko ajan.
tunnetko jo pimeän puolen voiman?!
haluaisitko harrastaa ikuisesti sängyssä?
olisiko kiekkoilija aina vierelläsi huolehtimassa ettei sinulle tulisi tylsää?
En.
En.
En sekaannu niin vanhoihin.
Onneksi itse en ole niin vanha ;)
tunnetko olevasi kurmizzan tyydytys?
olisitko valmis viettämään ikuiduusen hänrn kanssaan sängyssä?
tunnetko vetoa vielä kahdella sadannella kerralla?