Kun halkomiskokous pidetään, mikä on sellaisen osakkaan asema, joka ei osallistu kokoukseen? Vieläkö halkomispäätöksen jälkeen joku pystyy viivyttämään jakoa?
Halkominen
nössö
5780
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Halkomistahan siis voi hakea yksikin kiinteistön yhteisomistaja.
Jos joku osakas ei osallistu toimituskokoukseen lähinnä seuraus on se että hän ei pääse esittämään kokouksessa näkemyksiään. Tietysti hän voi esittää näkemyksiään muuten toimitusinsinöörille esim puhelimitse tai kirjeitse. Toimitusinsinöörin tulee saattaa mielipiteet muitten tietoon toimituskokouksessa. Mitää erioikeuksia tai etu hän ei saa verrattuna niihin osakkaisiin jotka osallistuvat kokoukseen.
Periaatteessa toimitusinsinöörin pitää pitää toimituksesesta poissaolevankin etuja silmällä viran puolesta.
Halkomisesta voidaan valittaa maaoikeuteen (ja edelleen valitusluvalla KKO:hon.) joten se on ainoa tapa jolla jakoa voidaan viivyttää. Valitetavasti halkomisessa on mahdollisuus valittaa 1 - 3 kertaa (halkomistavasta saa valittaa jos osakkaat eivät ole siitä yksimielisiä, jakosuunnitelmasta saa valittaa jos toimitusinsinööri katsoo tarkoituksenmukaiseksi antaa valitusosoituksen (taphatuu yleensä jos toimitus on riitainen) ja kaikissa tapauksissa valituoikeus on toimituksen loputtua) Lisäksi kun Maaoikeuden käsittelyä saanee lienee odottaa n puoli vuotta joten periaatteessa jaon lopullinen laillistuminen voi kestää kauankin ja tämä vaikuttaa mm. tilusten haltuunottoon, määräalojen myyntiin ym.
Toivottavasti vastasin kysymyksiisi ;-)
Kiitos maanmittari!
Niin eräs meidän kuolipesän osakkaista on sanonutkin, että hän viivyttää asiaa nin pitkälle kuin vain voi. Eikö siitä aiheudu viivyttäjälle mitään kuluja? Luulisi, jos joutuisi kunnon korvauksiin, niin vähemmän ihmiset tekisivät toisille ilkeyttä. Tuntuu, että tätä asiaa ei saa koskaan päätökseen.
tapauksia jossa asiaa on vitkuteltu vuosia, vuosikymmeniä. Tänä aikana se riidanhaastaja yleensä onnistuu yksin käyttämään koko tilaa ja hyötymään siitä monin tavoin,omimalla kaiken tuoton(metsät, pellot) kun on ensin savustanut muut osakkaat pois tieltään perisuomalaisella ilkeilyllä.
Kaiken kukkuraksi tämä riitapukari onnistuu usein kääntämään koko asian omaksi edukseen vetoamalla esim. miten on yksin joutunut tekemään tilan kaikki työt kun muut eivät halua osallistua.
Karmeita tarinoita ei voi muuuta sanoa.
Eipä siitä muuta normaalia enempiä kuluja viivyttelijälle tule muuta kuin se että jos hän valittaa maaoikeuteen ja häviää hän joutuu maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut (sekä tietysti omansa.) Jos hän taasen voittaa niin asia on toisinpäin. Täytyy toivoa ette teille tulee jämäkkä toimitusinsinööri joka vänkääjistä ja riidanhaastajista huolimatta uskaltaa vetää toimituksen jämäkästi omalta osaltaan läpi.
Tarinasi on kuin meidän elämästä. Voi itku.