Onko AMK-tutkinnon suorittanut korkeasti koulutettu?

Ei AMK-tutkinto ole alempi korkeakoulututkinto eikä ylempikään korkeakoulututkinto vaan AMK:ssa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja tai ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Yliopistoissa voi suorittaa sitten taas alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja tai jatkotutkintoina myös tutkijatason tutkintoja.

Eli:

ammattikorkeakouluissa voi suorittaa:

1) ammattikorkeakoulututkinto (AMK-tutkinto) (esim. hammasteknikko)
2)ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK-tutkinto) (esim. insinööri (ylempi AMK))

yliopistossa voi suorittaa:

1)alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti)
2)ylempi korkeakoulututkinto (maisteri)
3)tieteellinen (tai taiteellinen) jatkotutkinto (lisensiaatin tai tohtorin tutkinto)

Ammattikorkeakoulututkinto on käytännönläheinen ja ammattiin suuntaava tutkinto, amk-tutkinnot ovat korvanneet aiemmat opistotutkinnot entisten opistojen muuttuessa ammattikorkeakouluiksi 1990-luvun lopulla.

Esim. ennen insinöörejä valmistui teknillisistä opistoista, mutta samat opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi ja sen jälkeen tutkintonimikkeeksi päivitettiin insinööri (AMK).

Kaikki yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot ovat toki korkeakouklututkintoja, korkeakoulututkinto on kaikkein laajin käsite tutkintoja luokiteltaessa, ammattikorkakoulututkinnot ovat tarkemmin eriteltynä ammattikorkeakoulututkintoja, jotka nekin kuuluvat laajaan korkeakoulututkintojen käsitteeseen. Hammasteknikon tutkinto on siis ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja. Silti hammasteknikon tutkinto ei ole akateeminen yliopistollinen alempi korkeakoulututkinto.

Ammattikorkeakouluissa on oppilaskunta (tai olen sellaisenkin sanan nähnyt kuin opiskelijakunta, mikä ei kuulosta suomen kieleltä laisinkaan, oikea sana on oppilaskunta) kun yliopistoissa on ylioppilaskunta ja esim. yliopistojen opiskelijoilla on oma ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.

Eli

AMK: oppilas
Yliopisto: ylioppilas

(kun aiemmin oli siis:

opisto: oppilas
yliopisto: ylioppilas)

Ei ole ylempi eikä alempi korkeakoulututkinto, mutta AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto.

AMK-tutkinnon suorittaneet luetaan korkeakoulutettuihin.

Joillekin tämä näyttää olevan todella tärkeä status-kysymys, ja toisia se naurattaa. https://www.youtube.com/watch?v=1r09FYkvwtg

Sain sijaiseksi di: johtajat saoni nyt tuli pätevä opettaja kun tulin takaisi pjat sanoi ei se osannut neuvoa mitään kun kysyi itseltäänm itä olet tehnyt sanoin lakissut konepjan lattioita se siitä korkeasti kouluttujen osaamisesta. minä silloin teknikon tutkinnolla osasin neuvoa paremmin

Totta on se että AMK-tutkinnot ovat korkakoulututkintoja, koska kaikki ns. kolmannen asteen tutkinnot ovat Suomessa korkeakoulututkintoja. Eli siis toisen asteen tutkinnot (yo-tutkinto lukiosta tai ammattitutkinto ammattikoulusta / ammattiopistosta) eivät ole korkeakoulututkintoja sentään.

Vaikka termi "korkeakoulututkinto" tarkoittaakin nykyään mitä vain lukion tai ammattikoulun jälkeistä seuraavaa tutkintoa niin ei se tarkoita että ammattikorkeakoulututkinnot olisivat samantasoisia tutkintoja kuin yliopistolliset akateemiset tutkinnot. Korkea-aste eli kolmas aste Suomessa on jaettu kahteen eri tasoiseen tutkintoryhmään ns. duaalimallin mukaisesti, korkeinta opetusta antavat yliopistot, joissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja ja alempaa tasoa tuolla korkea-asteella edustavat AMK:t joissa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja, muttei alempia eikä ylempiä korkakoulututkintoja. AMK-tutkinto on siis ammattikorkeakoulututkinto, joka toki kuuluu korkeakoulututkintoihin.

Käsitteistö on kovin harhaanjohtavaa, koska korkeakoulututkinto-sanaa käytetään yliopistollisista tutkinnoista lisäämällä termi alempi tai ylempi eteen ja amk-tutkinnoista lisäämällä sana ammatti eteen. Ei ihme että AMK-oppilas sekoilee termeissä kun puhutaan yläkäsitteestä korkeakoulututkinto ja sitten on alempia ja ylempiä korkeakouklututkintoja, joilla taas ei ole mitään tekemistä AMK:n kanssa, vaan amk:sta saa ammattikorkeakoulututkinnon, lisäksi kun sellainen (tahallinen) sekoittava tekijä on olemassa että käsitett alempi ammattikorkeakoulututkinto ei ole olemassakaan vaikka alempi korkeakoulututkinto onkin. Totta että porrastus on sama että amk-tutkinto on alempi amk:sta saatava ja kandidaatin tutkinto on alempi yliopistosta saatava. Kandidaatin tutkinto on kuitenkuin korkeammasta oppilaitoksesta saatu kuin amk-tutkinto eli kandi on korkeammin koulutettu kuin amk-tutkinnon suorittanut. Samaten kuten maisteri on korkeaamin koulutettu kuin YAMK.

Radiossa kuitenkin uutisoitiin että Suomen koulutustaso korkeastikoulutettujen osalta on laskemassa ja jutussa eriteltiin että korkeasti koulutettuja ovat akateemisesti koulutetut ja sitten lisäksi on Suomessa kolmannella asteella eli "korkea-asteella" opisto- ja AMK-tasoisen koulutuksen suorittaneita, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisesti "korkeasti koulutettuja" kansainvälisessä vertailussa. Opisto/AMK-aste on siis tilastoissa saman tasoinen koulutusaste kun kansainvälisesti vertaillaan koulutustasoa. Näinhän se onkin, eihän AMK:t ole yliopistoja kansainvälisissä vertailuissa tietenkään, vaan kolmannen asteen alempia oppilaitoksia, toki Suomen kielessä "korkeakouluja", mutteivät kuitenkaan korkeinta yliopistotasoa, vaan nimenomaan opisto/AMK-tasoa.

Ylioppilas kirjoitti:

Totta on se että AMK-tutkinnot ovat korkakoulututkintoja, koska kaikki ns. kolmannen asteen tutkinnot ovat Suomessa korkeakoulututkintoja. Eli siis toisen asteen tutkinnot (yo-tutkinto lukiosta tai ammattitutkinto ammattikoulusta / ammattiopistosta) eivät ole korkeakoulututkintoja sentään.

Vaikka termi "korkeakoulututkinto" tarkoittaakin nykyään mitä vain lukion tai ammattikoulun jälkeistä seuraavaa tutkintoa niin ei se tarkoita että ammattikorkeakoulututkinnot olisivat samantasoisia tutkintoja kuin yliopistolliset akateemiset tutkinnot. Korkea-aste eli kolmas aste Suomessa on jaettu kahteen eri tasoiseen tutkintoryhmään ns. duaalimallin mukaisesti, korkeinta opetusta antavat yliopistot, joissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja ja alempaa tasoa tuolla korkea-asteella edustavat AMK:t joissa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja, muttei alempia eikä ylempiä korkakoulututkintoja. AMK-tutkinto on siis ammattikorkeakoulututkinto, joka toki kuuluu korkeakoulututkintoihin.

Käsitteistö on kovin harhaanjohtavaa, koska korkeakoulututkinto-sanaa käytetään yliopistollisista tutkinnoista lisäämällä termi alempi tai ylempi eteen ja amk-tutkinnoista lisäämällä sana ammatti eteen. Ei ihme että AMK-oppilas sekoilee termeissä kun puhutaan yläkäsitteestä korkeakoulututkinto ja sitten on alempia ja ylempiä korkeakouklututkintoja, joilla taas ei ole mitään tekemistä AMK:n kanssa, vaan amk:sta saa ammattikorkeakoulututkinnon, lisäksi kun sellainen (tahallinen) sekoittava tekijä on olemassa että käsitett alempi ammattikorkeakoulututkinto ei ole olemassakaan vaikka alempi korkeakoulututkinto onkin. Totta että porrastus on sama että amk-tutkinto on alempi amk:sta saatava ja kandidaatin tutkinto on alempi yliopistosta saatava. Kandidaatin tutkinto on kuitenkuin korkeammasta oppilaitoksesta saatu kuin amk-tutkinto eli kandi on korkeammin koulutettu kuin amk-tutkinnon suorittanut. Samaten kuten maisteri on korkeaamin koulutettu kuin YAMK.

Radiossa kuitenkin uutisoitiin että Suomen koulutustaso korkeastikoulutettujen osalta on laskemassa ja jutussa eriteltiin että korkeasti koulutettuja ovat akateemisesti koulutetut ja sitten lisäksi on Suomessa kolmannella asteella eli "korkea-asteella" opisto- ja AMK-tasoisen koulutuksen suorittaneita, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisesti "korkeasti koulutettuja" kansainvälisessä vertailussa. Opisto/AMK-aste on siis tilastoissa saman tasoinen koulutusaste kun kansainvälisesti vertaillaan koulutustasoa. Näinhän se onkin, eihän AMK:t ole yliopistoja kansainvälisissä vertailuissa tietenkään, vaan kolmannen asteen alempia oppilaitoksia, toki Suomen kielessä "korkeakouluja", mutteivät kuitenkaan korkeinta yliopistotasoa, vaan nimenomaan opisto/AMK-tasoa.

Lue lisää

"opisto/AMK-aste" on vertailussa harhaanvievä. Entinen opistoaste (esim. merkonomi) on nykyään toisen asteen perustutkinto ja edelleen tutkintonimikkeenä on merkonomi, kuten -80-luvullakin. Sen sijaan silloinen kouluaste merkantti on poistunut koulutusmarkkinoilta.

Toinen, mikä tekee AMK:sta korkeakoulututkinnon lain lisäksi, on oppimäärän pituus. Entinen opistoaste oli kolme vuotta (kuten nykyinen toisen asteen perustutkinto), mutta alempi AMK-tutkinto 3,5-4 vuotta koulutusohjelmakohtaisesti. Lain mukaan AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto, ja laki on painavampi kuin mielipide.

AMK on työelämälähtöinen, yliopisto alan tutkimuslähtöinen (tieteellinen ajattelu). Siinä merkittävin ero.

opisto/AMK/yo kirjoitti:

"opisto/AMK-aste" on vertailussa harhaanvievä. Entinen opistoaste (esim. merkonomi) on nykyään toisen asteen perustutkinto ja edelleen tutkintonimikkeenä on merkonomi, kuten -80-luvullakin. Sen sijaan silloinen kouluaste merkantti on poistunut koulutusmarkkinoilta.

Toinen, mikä tekee AMK:sta korkeakoulututkinnon lain lisäksi, on oppimäärän pituus. Entinen opistoaste oli kolme vuotta (kuten nykyinen toisen asteen perustutkinto), mutta alempi AMK-tutkinto 3,5-4 vuotta koulutusohjelmakohtaisesti. Lain mukaan AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto, ja laki on painavampi kuin mielipide.

AMK on työelämälähtöinen, yliopisto alan tutkimuslähtöinen (tieteellinen ajattelu). Siinä merkittävin ero.

Lue lisää

Entisistä opistoista tuli ammattikorkeakouluja, siitä ei pääse mihinkään. Toisen asteen ammattikoulut muuttivat nimensä ammattiopistoiksi samalla kun opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi. Opistot olivat kolmannen asteen kouluja ja niissä suoritettiin kolmannen asteen tutkintoja. Ne olivat siis samalla asteella kuin yliopistot ja korkeakoulut, mutta alemman tason oppilaitoksia kuin yliopistot, siis ihan samalla lailla kuin nykyään ammattikorkeakoulutkin. Ei opistoinsinöörin ja AMK-insinöörin koulutuksessa juuri eroa tapahtunut kun entinen teknillinen opisto muuttui ammattikorkeakouluksi esim. vuonna 1995, sama rakennus, sama koulu, samanlainen tutkinto, nimike muuttui, noin karkeasti ottaen.

Samaa nimikikkailua tapahtui tuossa merkonomi -asiassa. Ennen merkonomi oli kolmannen asteen tutkinto, erikseen vielä niin että jos oli käynyt lukion ja valmistui opistosta oli nimike yo-merkonomi. Sitten toisen asteen ammattikoulut ottivat nimikkeen käyttöön kun opistot muuttuivat ammattikorkeiksi ja amk-tutkinnolle piti keksiä uusi nimi. Kas kun insinööri-nimike kelpasi amk:lle, vaikka sekin on perinteinen opistotutkinto ollut sata vuotta.

Tuollainen nimityksillä kikkailu on eräänlaista itsensä korostamista, kun ammattikoulut muuttavat nimensä opistoiksi ja merkonomeja tuleekin yhtäkkiä toisen asteen kouluista ja entiset opistot ammattikorkeiksi muuttuneina yrittävät olla akateemisia opinahjoja vaikka miten kikkailemalla englanninkielisillä nimityksillä tai muuten tai sitten vetoamalla lakitekstiin, jossa termi korkeakoulu tarkoittaa kaikkia kouluja lukion ja ammattikoulujen jälkeen eli kolmannen asteen kouluja. Ei se korkeakoulu-termi tarkoita sinänsä mitään, muuta kuin että kyseessä on koulu, jota ennen tulisi suorittaa toisen asteen koulutus peruskoulun jälkeen. Ei korkeakoulu tarkoita siis enää samaa kuin silloin aikanaan. Sen takiahan teknilliset korkeakoulutkin muuttivat nimensä yliopistoiksi, ettei niitä sekoitettaisi ammattikorkeakouluihin eli alemman tason oppilaitoksiin. Vai onko jonkun mielestä DI ja YAMK-insinööri yhtä korkea tutkinto? Ei ole, koska yliopistoissa annetaan lain mukaan korkeinta opetusta, jos sitä lakia luetaan muutenkin kuin vain termistöä tutkailemalla, termistöä, joka on muuttunut ja muuttuu kuten olemme nähneet. Korkeakoulu ei tarkoita enää siis samaa asiaa kuin ennen vielä n.20v. sitten esimerkiksi.

Toki joihinkin virkoihin YAMK antaa kelpoisuuden hakea virkaa johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ei se tarkoita silti sitä että ne tutkinnot olisivat saman tasoisia tai vastaavia. Eikä moniin vaativampiin erityistä pätevyyttä vaativiin virkoihin kelpaa kuin yliopistollisen tutkinnon suorittanut, esim. lastensuojeluun, sosiaalityöntekijäksi, psykologiksi, sosionomi YAMK ei vain kelpaa koska vaadittavaa pätevyyttä ja osaamista vähän perustasoa vaativampaan sosiaalityöhön ei katsota olevan kuin yliopistollisen koulutuksen pohjalta kun tehdään vaikeita ja juridisestikin merkittäviä päätöksiä.

Ylioppilas kirjoitti:

Entisistä opistoista tuli ammattikorkeakouluja, siitä ei pääse mihinkään. Toisen asteen ammattikoulut muuttivat nimensä ammattiopistoiksi samalla kun opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi. Opistot olivat kolmannen asteen kouluja ja niissä suoritettiin kolmannen asteen tutkintoja. Ne olivat siis samalla asteella kuin yliopistot ja korkeakoulut, mutta alemman tason oppilaitoksia kuin yliopistot, siis ihan samalla lailla kuin nykyään ammattikorkeakoulutkin. Ei opistoinsinöörin ja AMK-insinöörin koulutuksessa juuri eroa tapahtunut kun entinen teknillinen opisto muuttui ammattikorkeakouluksi esim. vuonna 1995, sama rakennus, sama koulu, samanlainen tutkinto, nimike muuttui, noin karkeasti ottaen.

Samaa nimikikkailua tapahtui tuossa merkonomi -asiassa. Ennen merkonomi oli kolmannen asteen tutkinto, erikseen vielä niin että jos oli käynyt lukion ja valmistui opistosta oli nimike yo-merkonomi. Sitten toisen asteen ammattikoulut ottivat nimikkeen käyttöön kun opistot muuttuivat ammattikorkeiksi ja amk-tutkinnolle piti keksiä uusi nimi. Kas kun insinööri-nimike kelpasi amk:lle, vaikka sekin on perinteinen opistotutkinto ollut sata vuotta.

Tuollainen nimityksillä kikkailu on eräänlaista itsensä korostamista, kun ammattikoulut muuttavat nimensä opistoiksi ja merkonomeja tuleekin yhtäkkiä toisen asteen kouluista ja entiset opistot ammattikorkeiksi muuttuneina yrittävät olla akateemisia opinahjoja vaikka miten kikkailemalla englanninkielisillä nimityksillä tai muuten tai sitten vetoamalla lakitekstiin, jossa termi korkeakoulu tarkoittaa kaikkia kouluja lukion ja ammattikoulujen jälkeen eli kolmannen asteen kouluja. Ei se korkeakoulu-termi tarkoita sinänsä mitään, muuta kuin että kyseessä on koulu, jota ennen tulisi suorittaa toisen asteen koulutus peruskoulun jälkeen. Ei korkeakoulu tarkoita siis enää samaa kuin silloin aikanaan. Sen takiahan teknilliset korkeakoulutkin muuttivat nimensä yliopistoiksi, ettei niitä sekoitettaisi ammattikorkeakouluihin eli alemman tason oppilaitoksiin. Vai onko jonkun mielestä DI ja YAMK-insinööri yhtä korkea tutkinto? Ei ole, koska yliopistoissa annetaan lain mukaan korkeinta opetusta, jos sitä lakia luetaan muutenkin kuin vain termistöä tutkailemalla, termistöä, joka on muuttunut ja muuttuu kuten olemme nähneet. Korkeakoulu ei tarkoita enää siis samaa asiaa kuin ennen vielä n.20v. sitten esimerkiksi.

Toki joihinkin virkoihin YAMK antaa kelpoisuuden hakea virkaa johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ei se tarkoita silti sitä että ne tutkinnot olisivat saman tasoisia tai vastaavia. Eikä moniin vaativampiin erityistä pätevyyttä vaativiin virkoihin kelpaa kuin yliopistollisen tutkinnon suorittanut, esim. lastensuojeluun, sosiaalityöntekijäksi, psykologiksi, sosionomi YAMK ei vain kelpaa koska vaadittavaa pätevyyttä ja osaamista vähän perustasoa vaativampaan sosiaalityöhön ei katsota olevan kuin yliopistollisen koulutuksen pohjalta kun tehdään vaikeita ja juridisestikin merkittäviä päätöksiä.

Lue lisää

Täyttä valetta ja fuulaa toi sun juttus. Mee muualle kirjoitteleen.

Lain mukaan AMK-tutkinnot on saman tasoisia kuin alemmat korkeakoulututkinnot, eli viitekehyksen tasolla 6. YAMK-tutkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot on viitekehyksen tasolla 7.

Ylioppilas kirjoitti:

Entisistä opistoista tuli ammattikorkeakouluja, siitä ei pääse mihinkään. Toisen asteen ammattikoulut muuttivat nimensä ammattiopistoiksi samalla kun opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi. Opistot olivat kolmannen asteen kouluja ja niissä suoritettiin kolmannen asteen tutkintoja. Ne olivat siis samalla asteella kuin yliopistot ja korkeakoulut, mutta alemman tason oppilaitoksia kuin yliopistot, siis ihan samalla lailla kuin nykyään ammattikorkeakoulutkin. Ei opistoinsinöörin ja AMK-insinöörin koulutuksessa juuri eroa tapahtunut kun entinen teknillinen opisto muuttui ammattikorkeakouluksi esim. vuonna 1995, sama rakennus, sama koulu, samanlainen tutkinto, nimike muuttui, noin karkeasti ottaen.

Samaa nimikikkailua tapahtui tuossa merkonomi -asiassa. Ennen merkonomi oli kolmannen asteen tutkinto, erikseen vielä niin että jos oli käynyt lukion ja valmistui opistosta oli nimike yo-merkonomi. Sitten toisen asteen ammattikoulut ottivat nimikkeen käyttöön kun opistot muuttuivat ammattikorkeiksi ja amk-tutkinnolle piti keksiä uusi nimi. Kas kun insinööri-nimike kelpasi amk:lle, vaikka sekin on perinteinen opistotutkinto ollut sata vuotta.

Tuollainen nimityksillä kikkailu on eräänlaista itsensä korostamista, kun ammattikoulut muuttavat nimensä opistoiksi ja merkonomeja tuleekin yhtäkkiä toisen asteen kouluista ja entiset opistot ammattikorkeiksi muuttuneina yrittävät olla akateemisia opinahjoja vaikka miten kikkailemalla englanninkielisillä nimityksillä tai muuten tai sitten vetoamalla lakitekstiin, jossa termi korkeakoulu tarkoittaa kaikkia kouluja lukion ja ammattikoulujen jälkeen eli kolmannen asteen kouluja. Ei se korkeakoulu-termi tarkoita sinänsä mitään, muuta kuin että kyseessä on koulu, jota ennen tulisi suorittaa toisen asteen koulutus peruskoulun jälkeen. Ei korkeakoulu tarkoita siis enää samaa kuin silloin aikanaan. Sen takiahan teknilliset korkeakoulutkin muuttivat nimensä yliopistoiksi, ettei niitä sekoitettaisi ammattikorkeakouluihin eli alemman tason oppilaitoksiin. Vai onko jonkun mielestä DI ja YAMK-insinööri yhtä korkea tutkinto? Ei ole, koska yliopistoissa annetaan lain mukaan korkeinta opetusta, jos sitä lakia luetaan muutenkin kuin vain termistöä tutkailemalla, termistöä, joka on muuttunut ja muuttuu kuten olemme nähneet. Korkeakoulu ei tarkoita enää siis samaa asiaa kuin ennen vielä n.20v. sitten esimerkiksi.

Toki joihinkin virkoihin YAMK antaa kelpoisuuden hakea virkaa johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ei se tarkoita silti sitä että ne tutkinnot olisivat saman tasoisia tai vastaavia. Eikä moniin vaativampiin erityistä pätevyyttä vaativiin virkoihin kelpaa kuin yliopistollisen tutkinnon suorittanut, esim. lastensuojeluun, sosiaalityöntekijäksi, psykologiksi, sosionomi YAMK ei vain kelpaa koska vaadittavaa pätevyyttä ja osaamista vähän perustasoa vaativampaan sosiaalityöhön ei katsota olevan kuin yliopistollisen koulutuksen pohjalta kun tehdään vaikeita ja juridisestikin merkittäviä päätöksiä.

Lue lisää

"Opistot olivat kolmannen asteen kouluja ja niissä suoritettiin kolmannen asteen tutkintoja. Ne olivat siis samalla asteella kuin yliopistot ja korkeakoulut"

Ennen ei mitään toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksia ollut. Oli ammattikouluja, oli opistoja ja oli yliopistoja ja korkeakouluja.

Opisto ei millään tavalla ollut verrattavissa yliopistoihin eikä korkeakouluihin. Sitten opistoista tehtiin ammattikorkeakouluja ja niille annettiin korkeakoulun status tietyissä asioissa.

Edelleenkään ammattikorkeakoulu ei ole yliopiston tasoa, vaikka se laissa katsottaisiin korkeakouluksi. Yliopisto on yliopisto ja ammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoulu. Nämä ovat monin tavoin erilaiset oppilaitokset. Niiden tavoitteet ovat aivan erilaiset. Maisteri on eri asia kuin kuin joku YAMK-tutkinto.

Tohtori opettaja kirjoitti:

Täyttä valetta ja fuulaa toi sun juttus. Mee muualle kirjoitteleen.

Lain mukaan AMK-tutkinnot on saman tasoisia kuin alemmat korkeakoulututkinnot, eli viitekehyksen tasolla 6. YAMK-tutkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot on viitekehyksen tasolla 7.

Lue lisää

Yliopistolain 558/2009 mukaan

2§ Tehtävät

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.

Huomaa siis tuossa erityisesti tuossa tehtävien kohdalla että yliopistojen tehtävänä on antaa tutkimukseen perustuvaa YLINTÄ OPETUSTA.

Yliopistoissa annetaan nimenomaan se kaikkein ylin opetus, AMK:ssa annetaan alempaa opetusta kuin yliopistoissa ja tietäähän sen nyt jokainen oikeasti ihan käytännössäkin että kauppatieteen maisteri eli ekonomi on saanut ylintä opetusta kun tradenomi joka on täydentänyt tutkintoaan työn ohella tradenomi YAMK:ksi ei ole saanut sitä ylintä opetusta, vaikka tutkinnot ovat viitekehyksissä Bolognan prosessissa samalla tasolla, viitekehys on vain viitekehys. Suomessa on käytössä duaalimalli korkeakoulutuksessa eli on kaksi rinnakkaista järjestelmää, joista toisessa järjestelmässä annetaan ylintä opetusta ja tehdään tieteellistä tutkimusta ja toinen järjestelmä antaa taas enemmän valmiuksia alempitasoisiin tehtäviin elinkeinoelämää varten.

Lain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista.

eli laissa puhutaan AMK:n kohdalla vain yleisesti "korkeakouluopetuksesta" kun yliopistojen kohdalla puhutaan "ylimmästä opetuksesta".

Korkeakouluja ovat kaikki koulut nykyään lukion ja ammattikoulujen yläpuolella eli korkeakoulu sinänsä ei tarkoita muuta kuin että ei ole jättänyt opintojaan lukio- tai ammattikoulutasolle.





Huomaa siis tuossa

Mitä sillä on merkitystä kun ei korkeakoulu tarkoita nykyään enää oikein mitään, toisin kuin joskus aikanaan. Nykyään kaikki koulut lukion ja amiksen jälkeen ovat korkeakouluja, se tarkoittaa siis vain kolmannen asteen koulutusta. Oikein korkeakoulusta valmistuneet ovat sitten elokuvateatterin lippukassalla töissä valmistuttuaan...

Ylioppilas kirjoitti:

Mitä sillä on merkitystä kun ei korkeakoulu tarkoita nykyään enää oikein mitään, toisin kuin joskus aikanaan. Nykyään kaikki koulut lukion ja amiksen jälkeen ovat korkeakouluja, se tarkoittaa siis vain kolmannen asteen koulutusta. Oikein korkeakoulusta valmistuneet ovat sitten elokuvateatterin lippukassalla töissä valmistuttuaan...

Lue lisää

Asia on vähän niin ja näin. Itse haluan ajatella positiivisesti nyt, kun seuraavan opinahjon metsästys on käynnissä!

Kyllä me se jo tiedetään. Uskottele itsellesi mitä haluat.

T. Usein rekrytoiva työnantaja

Minulla on peruskoulun tutkinto, ylioppilastutkinto, ammattikoulun tutkinto ja vielä maisterin tutkinto. Pisin, perusteellisin ja siis paras koulu oli peruskoulu. Mutta maisterin tutkinnolla olen tehnyt mieleisiä töitä hyvällä palkalla.

Uskon kyllä, että ammattikorkeassa saa laadukkaan koulutuksen, siellä panostetaan opetukseen kädestä pitäen, koska opiskelijat on oikeasti opetettava töihin. Yliopistossa vastuu oppimisesta on enemmän opiskelijalla itsellään, mutta he pystyvät sen vastuun ottamaan paremmin.

Kannattaa ehkä tarkistaa oma oikeinkirjoitus

Nooo, riippuu mitä tarrkoitat tuolla hoitsulla. Laitan selvyyden vuoksi sulkuihin perään vastaavat nimikkeet tekniikan puolelta, niin on helpompi hahmottaa.

Osa hoitajista on ammatikoulun suorittaneita. Lähihoitajat valmistuu amiksesta. Vanhat perushoitajat ovat koulutason tutkinnolla työelämässä. taitaa vielä olla apuhoitajiakin. (asentaja, putkimies, puuseppä jne)

Työelämässä on paljon vielä vanhan opistotutkinnon suorittaneita sairaanhoitajia. (inssi)

Sairaanhoitaja (AMK) on korkeakoulututkinnon suorittanut. Työskentelevät useimmiten työelämässä nimikkeelä sairaanhoitaja, eli koulutus ei suurimmalla osalla näy toimenkuvassa tai palkassa mitenkään. Pieni osa on asiantuntijasairaanhoitajia tai tiiminvetäjiä. (AMK-inssi)

Sitten on tietysti sairaanhoitaja (YAMK) tai terveysteteiden maisterin TtM-tutkinnon suorittaneet. Heistäkin osa työskentelee sairaanhoitajan nimikkeellä, osa on asiantuntijasairaanhoitajia, osa on esimiestehtävissä. (YAMK-inssi, DI)

Feanin toteuttama selvitys totesi aikanaan teknillisen opiston insinööritutkinnon korkeakoulututkinnoksi ja sen kansainväliseksi vastaavuudeksi B.Sc. .
Itsekin suoritin johtavassa brittiyliopistossa M.Sc. -tutkinnon insinööripohjalta (=B.Sc.).
Saksan insinööritutkinto Fachhochschulessa tuli vastaavasti Dipl.Ing.(FH) -tutkinnoksi.

Korkeakoulu- ja yliopistotutkinnot riippuvat alasta ja alat ovat erilaisia. Täälläkin näkyy elitistien kommentteja. Niissä nälvitään toisilla aloilla olevia nälvijän syntyperäisen, ja ympäristön vielä tehostaman ylimielisyyden tuloksena. Näihin tonttuihin pätee sanonta "Koulutus on pilannut monta kelpo kuokkamiestä ja tomeraa torimummoa" .

TEKUn insinöörikoulutuksen kansainvälinen tunnustus korkeakoulututkinnoksi aiheutti järkytyksen ja vihatilan OPM:ssä (elitistejä sielläkin).
Ensi vaiheessa nimettiin insinööri ammatillisen korkea-asteen tutkinnoksi.
Sossujen hoipertelijasiiven ministeri Kaarina Suonion johdolla ratkaisuksi otettiin amk.
Sen avulla insinöörikoulutusta voitiin huonontaa silloisten opistotutkintojen tasolle.

Vähennettiin siis opetustunteja kolmanneksella, lisättiin oppilaspaikkoja ylitarjontaan asti ja poistettiin pakollinen esiharjoittelu. Varsinaista opetusta tuli nyt neljässä vuodessa vähemmän kuin kolmivuotisessa teknikkokoulutuksessa.
Teknikkokoulutus täytyi tappaa, koska se oli paljon vaativampi ja arvostetumpi kuin merkonomi- ja muut opistokoulutukset.
Tradenomeja alettiin tehdä merkonomeista lisäämällä vajaa opintovuosi, mutta ilman lisäystä todelliseen opetukseen (kaupan ala on suppeampi syvällisen ja vaativan tiedon tarpeeltaan verrattuna tekniikan alaan).

Tulos tänäkin päivänä on, että ainoastaan insinöörikoulutuksella on oppivaatimusten analysiin perustuva kansainvälinen luokitus B.Sc.-tason korkeakoulututkinnoksi.
Toki luokitusta ei tehty insinööri (amk) -tutkinnolle.
Se pätee kuitenkin, vaikka amk-tutkinto kalpeneekin aikaisemmalle tutkinnolle.

Ammatillisessa koulutuksessa on varsinainen opetus ollut menettäjä rahan hukkuessa hillittömästi paisuneeseen hallintoon, kalliimpiin laitteistoihin jne sekä määrärahojen siirtämiseen siitä peruskoulun rahoittamiseen. Hoipertelijasossujen tavoite on näin täyttynyt.

Koulutusinflaatio on lähtenyt peruskoulusta. Entistä keskikoulua ei millään ilveella olisi saatu koko ikäluokka läpäisemään. Siksipä peruskoulun kriteerejä laskettiin jopa niin, että kymmenisen prosenttia peruskoulun läpäisseistä ei osaa käytännössä lukea.

Jotta taas peruskoululaiset saatiin runsalukuisempina lukiosta läpi, taas kriteerejä laskettiin, jne.

Ei kriteerien laskeminen tietenkään ollut oppilaiden vika. Vika on Gaussin käyrässä, jonka mukaan myös opiskelukapasiteetti jakaantuu oppilasjoukossa. Mitä isompi osuus ikäluokasta koulutetaan, sen alhaisemmaksi vaatimukset on asetettava, jotta opiskelijat läpäisevät koulutuksen.

Tietysti voi kysyä, mitä nimellistä koulutustasoa korottamalla on saavutettu, kun todellista osaamistason kohoamista ei ole tapahtunut, vaan pikemminkin päinvastainen ilmiö. Olemmeko valehdelleen itsellemme ja vielä uskoneetkin valeemme?

Totta on, että yliopistossa opiskelee mitä erilaisempia hörhöjä. Lukemalla tarpeeksi kuka tahansa pääsee sisään ja tutkinnon läpi. Monella on mielenterveysongelmia.

Olen aikoinani suorittanut AMK-tutkinnon ja myöhemmin yliopistossa opiskelin maisteritasolle. Näppituntumalta totean, että AMK:ssa kaikki opiskelijat olivat fiksuja, kauniita ja tervepäisiä.

Nyt työelämässä huomaa eron AMK:n ja yliopiston käyneissä työkavereissa. Paljon mielummin teen töitä AMK:laisten kanssa, koska he osaavat työnsä, ovat innovaatisia ja mukavia. Yliopiston suorittaneet taas osaavat kapeasti vain oman alansa asiat ja joutuvat kysymään neuvoa usein AMK:n suorittaneilta.

Lähtökohtaisesti kannattaa muistaa, että AMK- ja yliopistollinen koulutus ovat täysin eri asia ja niiden tutkintojen vaatimustaso on täysin eri tasolla.

Amattikorkeassa ovat esim. kielet, matematiikka, fysiikka ja kemia huomattavasti heikko tasoisempia kuin lukion pitkät kurssit.
Kaikesta huolimatta amattikorkeakin luetaan korkeakouluihin.

Yliopistotasoisia kursseja ei voida korvata millään amattikorkean kursseilla. Tähän voi törmätä työnhaussa, missä vaaditaan akateemista koulutusta.

AMK insinöörit eivät myöskään ole akateemisiä, eivät edes ylemmän ammattikorkean kaupallisen lisätutkinnon suorittaneet YAMK.

Anonyymi kirjoitti:

Lähtökohtaisesti kannattaa muistaa, että AMK- ja yliopistollinen koulutus ovat täysin eri asia ja niiden tutkintojen vaatimustaso on täysin eri tasolla.

Amattikorkeassa ovat esim. kielet, matematiikka, fysiikka ja kemia huomattavasti heikko tasoisempia kuin lukion pitkät kurssit.
Kaikesta huolimatta amattikorkeakin luetaan korkeakouluihin.

Yliopistotasoisia kursseja ei voida korvata millään amattikorkean kursseilla. Tähän voi törmätä työnhaussa, missä vaaditaan akateemista koulutusta.

AMK insinöörit eivät myöskään ole akateemisiä, eivät edes ylemmän ammattikorkean kaupallisen lisätutkinnon suorittaneet YAMK.

Lue lisää

Toisaalta: ammattikorkeakoulusta valmistuneen todistuksessa voi lukea esimerkiksi Bachelor of Engineering.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta: ammattikorkeakoulusta valmistuneen todistuksessa voi lukea esimerkiksi Bachelor of Engineering.

Keskikoulutettuja, itse amk.