Kirjoitan täältä Ylä-Savosta
Oli puhetta niistä pessimismipäivistä. joita muistaakseni siellä Puolangalla kesäisin vietetään.
Pessimismin osoittamiseenhan kuuluu yleensä todeta lähes kaikkien asioiden kohdalla, että "mitäpä se kannattaa", siis noin kirjakielellä ilmaisten.
Keskustelukumppanin kanssa tuli kiistaa, että miten asia ilmaistaan Kainuun murteella. Minä olin muistavinani, että Kainuussa sanotaan. "Mitäpä se hyövejää". Kumppani taas väitti, että siellä sanotaan: "Mitäpä se hyvejää".
Kumpiko versioista on oikeampi?
Ei tarvitse alkaa kirjoittamaan, jos jonkun mielestä koko ehdottamani sanonta esittämineni versioineen ei ole asiayhteydessä käytössä...
(Yleensähän näissä murreasioita koskevissa vastauksissa keskitytään aivan muuhun, kuin siihen mitä kysytään.)
Oli puhetta niistä pessimismipäivistä. joita muistaakseni siellä Puolangalla kesäisin vietetään.
Pessimismin osoittamiseenhan kuuluu yleensä todeta lähes kaikkien asioiden kohdalla, että "mitäpä se kannattaa", siis noin kirjakielellä ilmaisten.
Keskustelukumppanin kanssa tuli kiistaa, että miten asia ilmaistaan Kainuun murteella. Minä olin muistavinani, että Kainuussa sanotaan. "Mitäpä se hyövejää". Kumppani taas väitti, että siellä sanotaan: "Mitäpä se hyvejää".
Kumpiko versioista on oikeampi?
Ei tarvitse alkaa kirjoittamaan, jos jonkun mielestä koko ehdottamani sanonta esittämineni versioineen ei ole asiayhteydessä käytössä...
(Yleensähän näissä murreasioita koskevissa vastauksissa keskitytään aivan muuhun, kuin siihen mitä kysytään.)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hei! Oikea muoto on tuo ''Mitäpä se hyvejää''
Kiitos vastauksesta:
Minä olin siis väärässä. Mistähän se lie mieleen jäänyt, että siellä sanotaan "hyövejää". Olisiko sellainen versio Suomussalmella käytössä? Kai minä ajattelin, että se sanonta olisi "hyödyttää"- verbin johdannainen.
Meillä päin aloituksessa mainittu pessimismin ilmaus kuuluu: "Mitteepä se toemittaa".
Itse asiassa kun muistelen että tuota "hyövejjää"-muotoakin on käytetty. Kansankieleinen versio "Mitä vittuo se hyvejää" on tapa jolla asia normaalisti esitetään. Sen sijaan tuo "Mitäpä se hyvejää"-muoto on tullut tutuksi vasta tämän tyhjänpäiväisen pessimismi-kouhotuksen myötä.
Oikeassa olet. Kyllä "hyövejää" on puolankkoa. Esim. "Eipä se enneä hyövveä veännellä noamoa kun on pari metrie multoa peällä."
Elekeä höpöttäkö
..kun että tiijä mittää oekeasta Puolangan murteesta. Se oekea muoto on "Mitäpä se hyvejää" Savolaeset "Hyövejää"
Vaen otettu leäke aottaa!
Voisitko kertoa missä tuohon oikeaan Puolangan murteeseen voi tutustua jos sitä ei kerran Puolangalla syntynyt ja yli 50-vuotta Puolangalla asunut ole oppinut? Tämä muka-hauska kulttuurieliittikö sen sanelee mikä yleisesti Puolangalla käytössä ollut sanontatapa on Puolangan murretta ja mikä ei? Elä opeta isseäsi naemmaan ja löysseä sitä pippoa!
"Savolaeset "Hyövejää" "
Kumpikaan versio ei ole Savon puolella käytössä.
Sitähän Puolanglatae löytyy kymmenkunta eri murrealuetta, että turha on kinastella . Kehotan tutustummaan vaekka J. Juhani Kortesalmen tutkimuksiin Puolangan eri murteista. Puhukaa vaen, van elekeä hiiltykö... Mikko Moelasellai on hyvä murrekertomuskirja Oamunroapiskosta illankuhveeseen...
:)
"Oikeassa olet. Kyllä "hyövejää" on puolankkoa."
Sellainen muistikuva minullakin oli, että Kainuussa olisi myös tämä "hyövejää"-muoto käytössä
Mutta näin pohjoissavolaisena olen Kainuun murretta kuunnellessani ollut huomaavinani, että se muistuttaa enemmän pohjoisessa Keski-Suomessa puhuttavaa savon murretta, kuin tätä Kainuusta suoraan etelään mentäessä maakuntarajan takana puhuttavaa savoa. Tuokin sitaatissa olevan "puolankkoa"-sanan "koa"-loppu on ihan selvää Keski-Suomen savoa. Meilläpäin sanottaisiin "puolankoo"
Sitähän kuvittelisi, että Kainuuta aikoinaan asuttaneet savolaiset olisivat meitä läheisen Pohjois-Savon pohjoisosien jälkeläisiä. Mielestäni tämä pitää puhutun murteen perusteella paikkansa paremminkin vain Sotkamon kohdalla. Muualla Kainuussa puhuttava murre ainakin minun mielestä viittaa keskisuomalaiseen alkuperään. En tiedä, ovatko oikeat tutkijat tulleet samaan johtopäätökseen?
Sellaistakin voisi kuvitella, että pohjoisen Keski-Suomen maisemat ovat kaskiviljelyä ajatellen niin paljon Pohjois-Savoa karumpia, että ehkä sieltä on ollut suurempaa muuttopainetta Kainuuseen.