En pidä yhtään imettämisestä.Inhottaa istua paikoillaan melkein tunnin,kun vauva vaan lutkuttaa.Ärsyttää mieskin,joka saa vapaasti huinia missä huinii ja minulla aina nyytti tissiä hamuamassa.Ikää vauvalla 3 kk.Yritin pulloruokintaa,mutta siitä tuli mahavaivoja,joten pakko kai jatkaa.Aamutakki niskassa kaiket päivät,kun on turha pukea,kohta taas saa kaivaa tissin esiin.Onko kohtalotovereita,moitteita en kaipaa ja on vauva muuten kiva,parisuhdekin taitaa vedellä viimeisiään.Olen salaa alkanut haaveilemaan ajasta,jolloin vauva oisi isompi,itse töissä ja mies saanut häipyä tuosta laiskottelemasta.Älkää moralisoiko,hoidan vauvan hyvin,muuten vaan tuntuu,ettei tämä ollutkaan ihan sitä mitä kuvittelin..
Imetys on tylsää!
äippä
173047
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kirjoitin lähes vastaavasta aiheesta alempana käy lukasemassa kommentit.
Nykyaikana et ole hyvä äiti jos et ole lehmä ja heilu tissit valtoimenaan joka paikassa. Ja lapsi pitää sitten mettää ainakin rippikoulu kään että muista se. On se niin kiva mennä jonnekin kahvilaankin kun sielä nämä super mamit "tissuttelee" (niinkun itse tapaavat sanoa) isojen lastensa kanssa.. kyllä kahvi maittaa
Voimia sulle äippä. Välillä imetys on rankkaa ja varsinkin jos mies ei tue. Kannattaa etsiä netistäkin joku sellainen oikea imetystuki sähköpostilista. Voit saada tosi hyviä ja asiantuntevia neuvoja.
Imetys ei varmasti tule aina olemaan tota, et joudut koko ajan imettämään. Lähde ulos ja imetä reilusti kahviloissa ja kaupoissa. Sinulla on oikeus liikkua ja vauvalla on oikeus maitoon. Voimia kovasti.
Jadelle taas nuhteita tuollaisista vastauksista. Onko sinun äiti-ihmisenä ällöttävää katsoa imettäviä äitejä kahvilassa? Kyllä on kumma juttu. Onko kyse syyllisyydestä? Mikä siinä on kahvihalut vievää, jos lapsi saa luonnollista ruokaa? Rippi-ikään ei tarvitse imettää, mutta miten olisi suositusten mukaan esim. vuoden ikään?
Onko ruumiinosan näkeminen niin kamalaa? Eikö vaan olekin kamalaa kun ihmiset heiluu kädet esillä kaduilla, hyi hitto minkä näköistä.
Taidat olla "oma napa, paras napa" tyyppiä. Mene kotiin juomaan kahvejasi juomaan, siellä maailma on minkälainen haluat sen olevan.
Imetys on muutenkin niin rankkaa, että ihan hyvä jos uskaltaavat imettää ja olla silti ihmisten ilmoilla, eikä masentua kotona.
Vakioväitteeseen vakiovastaus; ulostaminenkin on täysin luonnollinen tapahtuma joka on verhottu häpeän viittan yhteiskunnassa. Eikö sinulta menisi fiilikset kahvin juonnista jos minä ulsotaisin vieressä lattialle? TAi okei, jos en minä, niin vauva. Mikään mitä vauva tekee, ei ole sinusta ällöttävää..?
Miten se aina vauvaikäisten äideiltä häviää.. siis hajuaisti. Se maito HAISEE. Imettäjä HAISEE. Ja se haju on kuvottava. Sen takia toivon ettette imetä julkisella paikalla.
"vauva muuten kiva"
"vaan tuntuu,ettei tämä ollutkaan ihan sitä mitä kuvittelin.. "
Tekstistäsi saa sen kuvan että olet joku teiniäiti joka hetken mielijohteesta halusi itselleen uuden lelun.
Jokaisellahan on syyt miksi imettää tai ei imetä.
Siihen en puutu.
Mulle ainakin lapsen syntymän jälkeen oli suuri yllätys että miten jotain voi rakastaa niin paljon, että ihan sattuu.
Toisen vuoksi on valmis tekemään ihan mitä vaan.
joka kerta kun häntä katson niin tulee kyyneleet silmiin.
Mulle vauva ei ole se ihan kiva juttu,vaan tosiaankin parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut ja rakastan häntä täydestä sydämmestäni.
Niin me olemme erilaisia.
Minä olen himolukijana nauttinut imetyksen tuomista vapaahetkistä.
Kirja käteen ja vauva syliin ja tunti livahtaa ohi liiankin nopeasti.
Lieneeköhän minulla tuo Guinnesin ennätys imetyksessä.
Kuopustani imetin nimittäin 6 vuotta.
"vauva muuten kiva"
"vaan tuntuu,ettei tämä ollutkaan ihan sitä mitä kuvittelin.. "
Tekstistäsi saa sen kuvan että olet joku teiniäiti joka hetken mielijohteesta halusi itselleen uuden lelun.
Jokaisellahan on syyt miksi imettää tai ei imetä.
Siihen en puutu.
Mulle ainakin lapsen syntymän jälkeen oli suuri yllätys että miten jotain voi rakastaa niin paljon, että ihan sattuu.
Toisen vuoksi on valmis tekemään ihan mitä vaan.
joka kerta kun häntä katson niin tulee kyyneleet silmiin.
Mulle vauva ei ole se ihan kiva juttu,vaan tosiaankin parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut ja rakastan häntä täydestä sydämmestäni.
En ole teiniäiti,ikää jo 25.Ehkä se on parisuhde,joka eniten rassaa.Mies viihtyy vauvan syntymän jälkeen harrastuksissaan ja työssään,ei ot lasta syliin kuin jos pyydän.Silloinkin kyttää telkkua ja odottaa milloin voi antaa taas vauvan mulle,kun sillä kuitenkin on kohta nälkä ja sinulla on tissit ja ruoka,voi vee..
En saa kyyneleitä silmiini enkä koe mitenkään huikeaa rakkaudentunnetta tuota vaativaa kääröä kohtaan,tunnustan sen.Ahdistaa,että tätäkö se oli?
Mietin vaan,että onko kaltaisessani tuntemuksissa kukaan muu?
Moi Äippä!
Minulla oli samanlaisia tunteita..minnekään ei voinut/uskaltanut lähteä jos vauvalle sattuis just sillon tulee nälkä. Aamutakki päällä koko päivän ja yö-chatin juontajat tuli tutuiksi, tv-shopin mainokset...koko ajan meil oltiin rinnalla.
Minulta ei herunut maitoa vauvan tarpeita vastaavaa määrää ja aloinkin antaa lisäksi pullosta. Jopa alkoi unet maittaa ja sain herken mielenrauhaa kun en ollut koko ajan tissivalmiudessa.
Aloitin kolmen kuukauden iässä jo soseet ja nyt 5 kk:n ikäisenä meillä on pojalla hyvä rytmi.
Imetän edelleen ja nyt vasta olen alkanut pitämään imetyksestä, kun huomaan että vauvan pääravinto on sosetta "oikeeta ruokaa". Öisin imetän vallan.
Voisit ehkä kokeilla uudelleen antaa pullomaitoa ja ehkä koittaa toista korvikemerkkiä?
Olen ihan varma, että sinua rassaa nyt vaan se alituinen kotosalla oleminen ja miehesi on neuvoton kun HÄN EI PYSTY IMETTÄMÄÄN. Hän ilmeisesti koittaa olla läsnä, mutta on kuitenkin niin omissa "maailmoissa".
Minusta tuntuu, että aivan varmasti Rakastat vauvaasi, olet nyt vaan niin poikki. Äitinä oleminen on aika rankkaa, ainakin alussa, kun vauva vaatii niin paljon.
Itse koitin olla superäiti, mutta eipäs onnistunukkaan...hmmm...mikähän syynä?
Tee niinkuin itse parhaaksi näet ja jos olet noin rasittunut imetyksestä, anna joillakin syöttöväleillä korviketta. Tai mikset aloittaisi jo soseita?
Onko sinulla jotain harrastusta? Se, että pääset joskus pois vauvan luota hetkeksi, auttaa taas jaksamaan ja ikävöit vauvaasi, että haluat äkkiä hänen luokseen!!!!
Tiedän, kuinka rankkaa täysimetys on(harvalta se onnistuu) kaksi kuukautta elin sohvallavauva rinnallani. Parhaimmillaan vauva imi kolme tuntia putkeen ja TUNNIN VÄLEIN, eikä edes nukkunut päikkäreitä, koska oli nälkäinen.
Haluisitko meilata mulle? Jos kiinnostaa, niin irjota tänne, niin vaihdetaa meilejä...Tsemppii!!!!
Mäki oon aika nuori...22.....
ota asia esille neuvolakäynnillä- voit miettiä yhdessä terkkarin kanssa miten tilanne helpottuisi.
Oliskohan sulla masennusta? Kannattaa puhua asiasta tosiaan neuvolassa. Mä inhosin kanssa ensin imetystä, mutta nyt olen jo tottunut siihen. Olet muuten päässyt tosi helpolla, jos imetät vain tunnin. Meillä oli aluksi päiviä, jolloin imetin tuntikausia, siis esim. koko illan.
Imetyksessä on myös hyviä puolia äidin kannalta. Ei tarvitse sählätä tuttipullojen kanssa, eikä miettiä, että onko vauvalle ruokaa kaapissa. Varsinkin öisin on paljon helpompaa nostaa vauveli viereen ja tuupata tissi suuhun, kuin lähteä lämmittämään vastiketta. Parasta on se, että rintamaito ei maksa mitään.
Olen miettinyt asian myös niin, että imettäminen kestää max. 6 kk/vauva. Se on tosi lyhyt aika mun elämässäni. Sen verran voin uhrautua "kärsimään" lapseni takia, kun kerran se rintamaito on tutkitusti vauvalle parasta. Uskon, että imettäminen ei ole pelkkää ruokkimista, vaan vauvalle tarkeää myös fyysisesti.
Mun mielestä äidin mielenterveys on kuitenkin imetystä tärkeämpää, eli jos se pahasti takkuaa, niin turha on itseään kiusata. Sulla tosin ei ole paljon vaihtoehtoja, jos kerran tuttipullosta tulee masuvaivoja. Potkase ainakin sitä laiskaa ukkoas persuuksille ja selitä sille tilanne. Se ei välttämättä käsitä miltä susta tuntuu. Käske sen raahata kaupasta selkä vääränä sulle herkkuja. Sitten istut mukavasti telkkarin eteen ja syöt ja imetät. Saat nimittäin syödä aika paljon lihoamatta, imettäminen on sen verran kuluttavaa puuhaa!
Kaikki äidit eivät ole niitä super äitejä jotka jaksavat imettää ja imettää!!??
Jos imetys alkaa olemaan ainoa asia mitä elämässä tekee niin kait se nyt alkaa ottaa pannuun?
Mielestäni imetyksestä vouhotetaan ihan liikaa.
Kyllä tuttelistakin kasvaa ihan normaaleja lapsia, tunnen muutaman jotka eivät ole saaneet rintaa kuin pari viikkoo ja hyvin pyyhkii.
Jos olet antanut korviketta ja muksu on huutanut, kannattaa laittaa ihan pienireikänen tutti ja röyhtäyttää ainakin pari kertaa syöttämisen välissä. niin että tulee liiat ilmat pihalle.
Ja sit yksi juttu jos antaa Vitolia, siitä tulee joillekkin maha kipeex, kannattaa vaihtaa jekovittiin se on parempi vaihtoehto ja sitä ei tarvitse säilyttää jääkaapissa.
lycka till!!!!
Muistan kyl ihan hyvin ton ajan.
Mulla oli verkkarit ihan maidossa ja puklussa.
En sit viittyny vaihtaa niit aina ku heti ku oli puhtaat housut jalassa lens puklut syliin tai sitte niskaan ja mihin millonki.
Aloin antaa lisä maitoo, mikä oli virhe koska tuli vatsan väänteitä. Mut ne meni sit ohi jossain vaiheessa.
Nyt ku vauva on kasvanu, kävelee ja sanoo äitiii ja anna..on tosiaanki osaltaan helpompaa ku saa nukkuu yöt mut päivällä saa kyllä vahtaa perään ku joka paikassa ois kaikkee kiinnostavaa.
Imettämisestä sen verran ettei siitä ole pakko tykätä.
On hyvä antaa äidin maitoo mutta jos se alkaa viemään kaikki mehut niin ei kannata jatkaa.
Cuplatoonii saa apteekista ilma vaivoihin, vaikkakaan ne ei kyllä auta jos tulee se koliikki-juttu. Sitäkin on varmaa eriasteista, meijän tenava huus vaan iltasin, ennen nukahtamistaan yleensä tunnin putkeen. En sit tiiä mikä oli sitä kesti noin kolme kuukautta ja meni sit ohi..
Koitahan imetellä ja älä pakota itseäsi siihen jos tuntuu ärsyttävältä.
Voithan kokeilla että lypsät tuttipulloon ja annat isänkin välillä syöttää??
Vaikkakin se lypsäminen on aika työlästä puuhaa.
kuules miksi sä imetät istualtasi- älä usko liikaa neuvolatätejä.
mene sänkyyn kyljelleen ja vauva tissiin kiinni ja sinä luet samalla esim. juorulehteä.
tai nukut... vauvakin pian nukahtaa onnellisena äiskän lämmössä.
mulla on kolme lasta ja musta tuntuu että sen ekan kanssa oli parasta imetys just yllä olevasta syystä.
lasten kanssa on monesti tylsää koska he ovat kaikkine tarpeineen niin sitovia, siksi olisi tärkeää että saisit isän mukaan vauvanhoitoon niin pääset vaikka kaverin kanssa lenkille vähän juoruileen tms.
siitä saa ihmeesti puhtia.
kerro sun miehelle että sun pitää saada lepotaukoja siitä sitovuudesta.
hei muut, ei imettävä äiti ole superäiti , hän on äiti joka imettää, ei siitä kannata olla kateellinen jos toinen tykkää hoitaa lastaan niin, kaikki me teemme sitä mihin pystymme.
Useamman lapsen äitinä olen myös sillä kannalla, että on turhaa tehdä imettämisestä taakkaa. Itselläni ei kaikkien kohdalla onnistunut, siirryin vastikkeisiin ja kiinteään ruokaan mahdollisimman pian ja järjestys palasi perheeseen. Olen sittemmin ajatellut, että saattoiko kyseisen lapsen koliikkivaivat johtua siitä, että lapselle olisi jäänyt nälkä, vaikka imetin "tuntikausia".
Kolmatta lastani imetin kolmevuotiaaksi, imetys sujui kuin itsestään alusta saakka, ei koliikista tietoakaan.
Koen myös tuon lapseni kohdalla asiaan vaikuttaneen sen, etten antanut minkään häiritä imetystä ja vuorovaikutustani lapseen. Ulkopuolelle sijoitin ensimmäisenä oman äitini kaikkine kommentteineen, rajoitin yhteydenpitoa hyvin viileästi minkä hän kylläkin myöhemmin kosti erittäin raa´asti. Hänellä on läheisriippuvuusongelma.
Myös lapsen isä sai olla olojaan, en odottanut häneltä tukea imettämiselleni vaan keskityin vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Siitä seurasi, että sain ihailua lapsen isältä ja hänestä saattoi havaita ylpeyttä imetyksestäni kun äitini hänen sisarensa olivat kylässä ja puhe kääntyi imetykseen.
Seuraava imetys onnistui myös, pidin nuorempia lapsiani myös muuten paljon sylissä vain ihaillakseni heitä, ja nauttiakseni vauvoistani.
Niin sulle vaan semmoinen kysymys että miten sait lopetettua sen pitkän imetyksen? Minä lopetin ensimmäisellä lapsella "kuin seinään" 1,1 vuotiaana.
Nyt en ole vielä ajatellut lopettamista, koska lapsi nukkuu paremmin kun saa kyhnätä kyljessäni öisin (käyn työssä päivisin ja lapsi hoidossa).
Mutta siis vinkkiä kuinka loppuu...?
Älä hyvä ihminen lopeta imetystä! Minä itse jouduin alussa ruokkimaan pullosta ja se on raskasta, usko pois! Heräät klo 4 yöllä läämität pullon jne. Lapsikin kerkee heräämään kokonaan kun hän joutuu huutamaan ruokaa pidempään. Kokemusta on.
Nyt imetettäessä pääsee helpommalla, mutta kyllä se silti on raskasta! =)
Sinulla varmaan suurin omgelma on nyt parisuhde. Selvitä asiaa neuvolassa tai yritä takoa järkeä miehesi päähän. Minä itse ihmettelin vuosia miksi mies ei ota muita kuin itsensä huomioon kunnes lopulta kerroin hänelle ihan järkevästi ja syyllistämättä miltä minusta tuntuu, enkä pidätellyt itkua ym. Jos tämä ei tepsi ja haluat edelleen miehestä eroon, tee se! Tämä on sinun elämäsi ei miehen.
Masennus on myös yksi vaihtoehto. Kävin itsekin psykologilla imetyksen aikaan ja sinun juttusi kuulostaa samalta kuin minunkin silloinen tilanne. Masennus on sairaus mistä parannutaan. Kukaan ei leimaa sinua tai ajattele, että olet huono äiti.
Masennus on myös tosi yleistä.
Tsemppiä!