Miten ulkomaille muutto on vaikuttanut maailmankuvasi rakentumiseen? Vai eikö ole vaikuttanut?
Maailmankuvan avartaminen
kerrostalo1234
10413
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onhan se toki vaikuttanut. Olen asunut Suomen lisaksi 4 maassa ja tarkoitus on jaada tanne ulkomaille pysyvasti. Uudet tavat, kulttuuri ja yhteiskuntajarjestelma ovat aina avartavia kun niita oppii.
Suosittelen ulkomailla asumista kaikille . Itselleni on ainakin ollut avartavaa aikaa, vaikka arki on arkea ulkomaillakin.
Käy kaupassa, laittaa ruokaa , arki on arkea, mutta asioita tehdään eri tavalla.
Osa paremmin, osa huonommin kuin Suomessa .
Toisaalta suomen asiat kiinnostaa enemmän, ( jopa suomi 24 seuraa eri mielenkiinnolla ).
Miten se ulkomailla olo niinkuin muka avartaa? Voitko kertoa ihan konkreettisesti eikä vain hokea avartaa avartaa avartaa. Kaikki aina hokee tuota avartumista.
Uudet tavat, kulttuuri ja yhteiskuntajarjestelma ovat aina avartavia kun niita oppii.
Asioita on niin paljon, jotka on erilailla, ihan käytöstavoista lähtien, naisen asemasta, lasten koulutus, asuminen, terveyden hoito.
Ensin tulee ihastus, sit vihastus ja lopuksi sopeutuminen ,
Ivicic menee ja kokeilee työskentelyä ja asumista ulkomailla.
Et vieläkään vastannut millä tavalla se niinkuin avartaa. Kyllä minä tiedän millaista on "ulkomailla", koska olen asunut nyt noin 10 vuotta "ulkomailla", mutta kukaan ei koskaan ole selittänyt miten se avartaa.
Miten voi olla, ettei sinulle ole 10 vuoden aikana kertaakaan tullut ahaa-elamyksia? Sellaisia, etta katsos vain, asiat voi tehda nainkin. Tai ymmarrysta siita, miksi toisessa maassa, kieli- ja kulttuuriymparistossa ajatellaan tietylla tavoin? Mita oikein olet ulkomailla tehnyt 10 vuotta jos et koe oppineesi mitaan uutta?
Minusta se mika avartuu on maailmankuva. Opitaan ja ymmarretaan toisia tapoja ja ajattelumalleja syvemmin ja omakohtaisemmin kuin lukemalla niista. Matkailun sanotaan avartavan. Minusta se avartaa samalla tavoin kuin asuminen ulkomailla, mutta on lyhytkestoisuutensa vuoksi vain pintaraapaisu. Samoin matkailussa ei voi integroitua vieraaseen yhteiskuntaan kuten maahan muuttaessa, joten saa hyvin pinnallisen kokemuspohjan.
Tottakai huomaan lähes päivittäin, että jotkut asiat tehdään ulkomailla erilla lailla kuin Suomessa ja varsinkin maailmanhistorian eri tapahtumat nähdään eri tavalla riippuen missä sitä historiaa tutkii. Kuten myös rakennustekniset ratkaisut vaihtelevat paljon esim talven kylmyyden ja lumisuuden mukaan. Väkisinkin sitä oppii ainakin ymmärtämään "ulkomaan" tapoja ja systeemejä, koska on selvää, että mitä pidempi välimatka jollain kansalla on toisiinsa sitä enempi erilaisia tapoja ja näillä eri funktio kuin Suomessa.
Mutta ei "ulkomaiden" erilaisia tapoja ja juttuja voi kovin paljoa viedä tai tuoda mukanaan.
Ulkomailla asuminen antaa uuden kulman katsoa asioita ja Suomessa käytetty kulma ei aina ole se paras mahdollinen tai ei sovi jokaiseen maahan. Ehkä tämä reissaaminen on hieman laajentanut katsontakantaa eri asioihin. Ulkomailla asumiseni on sitä, että olen jossain päin maailmaa töissä 7-9 kk/vuosi riippuen projektista. En ole mielestäni muuttanut ulkomaille mutta KELA väittää minun olevan ulkosuomalainen tai ainakin rajoitetusti Suomessa asuva koska olen viimeiset vuosikymmenet tehnyt tätä samaa. Pitää aina Suomessa käydessä ilmottautua KELAn nettikonttorissa ,ettei tipahda pois systeemistä kokonaan.
Mä oon sitä mieltä et vitut ulkomailla käyminen mitään avartaa. Sysätään nää ulkosuomalaiset vähäks aikaa suomen Lappiin tunturin laelle miettimään asioita ni saavat siellä vähän avartaa muailmaansa ja paleltua tohjoksi.
Avartaa kaikin mahdollisin tavoin. Itse asun ensimmäistä kertaa yksin... Kanadassa, Vancouverin keskustassa. Koko kulttuuri ja sosiaaliset normit ovat jännälä tavalla tutusta Suomalaisesta poikkeavia. Ihmiset ovat sosiaalisempia ja kaikki toimii jotenkin eri tavalla... Suomessa asuin pienessä kaupungissa, jossa kaikki tunsivat toisensa. Täällä en kunnolla tunne ketään, mutta kuitenkaan ei ole yksinäinen olo.
Eikä se ulkomailla asuminen tietenkään yksinään mitään avarra.. Samalla tavalla mä voisin täällä linnoittautua asuntooni epäsosialisoitumaan kuin Suomessa, mutta tulin tänne opiskelemaan. Suuri osa opiskelutovereistani on kotoisin jostain muualta, joten erilaisia taustoja, mielipiteitä, elämänkatsomuksia yms. on riittämiin. Siitä huolimatta kaikki tulevat kivasti keskenään toimeen. Saattaa myös johtua siitä, että opiskelen näyttelemistä ja koko touhu koulussa on aika Weird Hippie Shit...
Ja ihan btw, mikäli ketään kiinnostaa, kirjoitan aiheesta blogia:
http://canadiaries.blogspot.ca/